Yleistä
Sivistysvaliokunta korostaa, että hallituksen esityksessä on kyse hallitusohjelman mukaisesta julkisen talouden rahoitusvajeen supistamiseen tähtäävästä säästötoimenpiteestä, joka kohdistuu ensimmäistä kertaa vuoteen 2017. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että yliopistolaista kumottaisiin säännökset, jotka koskevat Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle vuosittain maksettavaa korvausta, jonka määrä vastaa niiden apteekkiliikkeen harjoittamisesta saadun tulon perusteella maksettua yhteisöveroa ja apteekkimaksua.
Hallituksen vuoden 2016 talousarvioesityksen mukaan on tarkoitus myöntää Helsingin yliopistolle 30 510 000 euroa ja Itä-Suomen yliopistolle 1 169 000 euroa erityistä valtionrahoitusta, jonka määrä vastaa niiden apteekkiliikkeen harjoittamisesta saadun tulon perusteella maksettua yhteisöveroa ja apteekkimaksua.
Hallituksen esityksen mukaan edellä todetusta erityisrahoituksesta luovutaan vuoden 2017 alusta, mistä seuraa valtiontalouteen runsaan 30 miljoonan euron vuotuiset säästöt.
Sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä erittäin valitettavana ja säästöjen arvioituja vaikutuksia erityisesti Helsingin yliopistolle hyvin vakavina. Sivistysvaliokunta ei kuitenkaan pidä tässä taloudellisessa tilanteessa mahdollisena vastaavien kokonaissäästöjen kohdistamista muuhun osaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan toimintaa.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin.
Perustuslakivaliokunnan lausunto
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 14/2015 vp — HE 76/2015 vp) korostanut, että perustuslain 16 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Perustuslain 16 §:n 3 momentin mukaan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu. Perustuslakivaliokunnan mielestä nyt esitetyt säästöt eivät tee tyhjäksi sivistyksellisten perusoikeuksien ydinsisältöä eikä esitys siten muodostu perusoikeuksina turvattujen sivistyksellisten oikeuksien perustuslainsuojan vastaiseksi.
Lausunnossa korostetaan, että perustuslain 123 §:n 1 momentin mukaan yliopistoilla on itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Uutta yliopistolakia koskevan hallituksen esityksen (HE 7/2009 vp) käsittelyn yhteydessä perustuslakivaliokunta korosti erityisesti yliopistojen taloudellis-hallinnollista itsehallintoa (ks. PeVL 11/2009 vp).
Perustuslakivaliokunta korostaa, että valtiolla on vastuu yliopistojen lakisääteisten tehtävien hoitamisen vaatimista taloudellisista resursseista. Käytännössä tämä toteutuu yliopistojen perusrahoituksen muodossa. Arvioidessaan lainsäädännön vaikutusta yliopistojen itsehallinnon taloudelliseen perustaan perustuslakivaliokunta on perustuslain 16 §:n 3 momentista ja 123 §:n 1 momentista johtuen pitänyt tärkeänä, ettei valtio esimerkiksi lainsäädännöllisin toimin heikennä yliopistojen edellytyksiä toteuttaa yliopistolaissa säädettyjä tehtäviä (ks. PeVL 37/2009 vp ja PeVL 10/2015 vp). Perustuslakivaliokunta huomauttaa kuitenkin, että yliopistojen itsehallinnon perustuslainsuoja ei merkitse sitä, että Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle on korvattava niiden apteekkitoiminnasta maksetun yhteisöveron ja apteekkimaksun määrä.
Perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossaan, että arvioinnin lähtökohta — onko yliopistoilla uudistuksen jälkeen tosiasialliset edellytykset suoriutua edelleen perustehtävistään — huomioiden esitystä ei voida pitää perustuslaissa turvatun yliopistojen itsehallinnon vastaisena. Erityisesti Helsingin yliopiston yli 10 %:n vuositason budjettileikkauksia voidaan kuitenkin pitää merkittävinä. Perustuslain 16 §:n 3 momentista ja perustuslain 123 §:n 1 momentista johtuvista syistä valiokunta pitää perusteltuna, että apteekkikompensaatioista luopuminen toteutettaisiin asteittain, porrastamalla heikennyksen voimaansaattamista.
Perustuslakivaliokunnan mielestä esityksen vaikutusarvioiden puutteiden vuoksi on välttämätöntä, että opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa huolellisesti yliopistojen perusrahoituksen leikkausten tosiasiallisia vaikutuksia yliopistojen toimintaan ja mahdollisuuteen suoriutua tehtävistään. Erityisen tärkeää on seurata sitä, miten perusrahoituksen merkittävä väheneminen vaikuttaa tutkimuksen laatuun ja toteuttamisedellytyksiin sekä tutkimukseen perustuvan opetuksen tasoon ja saatavuuteen (ks. myös PeVL 10/2015 vp).
Perustuslakivaliokunta esittää lausunnossaan, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Vaikutukset yliopistoille
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettujen menosäästöjen yhteisvaikutus on vuonna 2017 Helsingin yliopistolle 10,7 % ja Itä-Suomen yliopistolle 5,6 % vuoden 2015 tasoon verrattuna. Vuonna 2019 menosäästöjen yhteisvaikutus on Helsingin yliopistolle 13,9 % ja Itä-Suomen yliopistolle 9,0 % vuoden 2015 tasoon verrattuna. Helsingin yliopiston osalta on esitetty n. 500 henkilötyövuoden menetystä säästöjen toteutuessa.
Saaduissa lausunnoissa on korostettu muun muassa, että Helsingin yliopiston valtion perusrahoitus on vuodesta 2012 lähtien ollut laskeva suhteessa muihin yliopistoihin. Helsingin yliopiston perusrahoituksen osuus vuonna 2012 valtion perusrahoituksesta on ollut 26,59 %, vuonna 2015 osuus on 25,36 %. Mikäli apteekkimaksukompensaatio poistetaan, valtion rahoitusosuus suhteessa muihin yliopistoihin putoaa entisestään noin 24 %:iin.
Lisäksi on huomautettu, että Helsingin yliopiston perusrahoituksesta 12 % kohdistuu yliopiston valtakunnallisten tehtävien rahoittamiseen. Näihin tehtäviin saatu valtion perusrahoitus on korvamerkittyä rahoitusta, eikä sitä voi käyttää muuhun yliopiston toimintaan. Valtion perusrahoituksesta vain 88 % jää käytettäväksi muuhun kuin valtakunnallisiin tehtäviin.
Säästöjen merkittävyyttä kuvaa saadun lausunnon mukaan se, että Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan valtion perusrahoituksen määrä on vuonna 2015 ollut 33 miljoonaa euroa ja maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan valtion perusrahoituksen määrä vuonna 2015 on ollut 28,3 miljoonaa euroa. Näin ollen valtion kautta perusrahoituksena saatu yliopistolain 75 §:n mukainen rahoitus vastaa suuren tiedekunnan vuosittaista valtion kokonaisrahoitusta. Apteekkimaksukorvauksen poistaminen on jo yksistään suurempi kuin esim. Taideyliopiston tai Svenska Handelshögskolanin vuosittainen valtion perusrahoitus.
Helsingin yliopistoon nykyisen hallituksen ehdottamat ja edellisen hallituksen päättämät ja vuonna 2016 voimaan tulevat rahoituksen leikkaukset merkitsevät yliopiston rahoituksen vähenemistä 106 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Leikkauksista valtaosa kohdistuu yliopiston perusrahoitukseen, kuten nyt ehdotettu yliopistolain 75 §:n muutos. Näiden leikkausten johdosta yliopiston perusrahoitus tulisi arvion mukaan vähenemään 20 %.
Itä-Suomen yliopisto on saadun selvityksen mukaan kohdentanut apteekkikompensaation suoraan farmasian opetuksen vaatimaan harjoitteluun ja lääkehuoltoon liittyvän tutkimuksen toteuttamiseen, kuten iäkkäiden lääkehoitojen kehittämiseen ja lääkehoidon ongelmien sekä vaikuttavuuden tutkimiseen. Apteekkimaksukompensaation poistuminen uhkaa tämän työn jatkumista.
Tulonmenetyksen kompensointi yliopistoille
Sivistysvaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan esittämään kantaan, että erityisesti Helsingin yliopiston yli 10 %:n vuositason budjettileikkauksia voidaan pitää merkittävinä. Sivistysvaliokunta pitää perustuslakivaliokunnan tavoin perusteltuna, että apteekkikompensaatiosta luopuminen toteutetaan käytännössä porrastetusti. Sivistysvaliokunta ei kuitenkaan pidä toteuttamiskelpoisena perustuslakivaliokunnan ehdotusta säästöjen toteuttamisesta porrastetusti lain voimaantuloa porrastamalla. Valiokunta korostaa, että koulutukseen ja tutkimukseen on jo tehty erittäin merkittäviä leikkauksia. Hallituksen esitys on hallitusohjelman mukainen ja noudattaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle osoitettua julkisen talouden rahoituskehystä.
Sivistysvaliokunta korostaa, että Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston apteekkimaksukompensaation poistumisen korvaaminen edes osittain vuonna 2017 liittyy vuodelle 2017 laadittavaan valtion talousarvioesitykseen. Sivistysvaliokunta pitää edellä tarkoitettujen säästöjen harkinnanvaraista korvaamista vuonna 2017 välttämättömänä, mutta kuitenkin siten toteutettuna, että se ei vaaranna muiden yliopistojen tai muun opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan julkisen talouden suunnitelman mukaista rahoitusosuutta vuodelle 2017. Sivistysvaliokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus).
Seuranta
Sivistysvaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan esittämään käsitykseen käsiteltävänä olevan uudistuksen seurannan välttämättömyydestä. Sivistysvaliokunta viittaa hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi yliopistolain 49 §:n ja ammattikorkeakoululain 43 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 38/2015 vp) antamaansa mietintöön (SiVM 8/2015 vp), johon sisällytetty lausumaehdotus vastaa perustuslakivaliokunnan kantaa seurannan välttämättömyydestä ja johon seurantaan tämänkin uudistuksen seuranta tulee liittää.