Yleistä
Tutkimustietovaranto kokoaa ja välittää esimerkiksi julkaisutietoja, tutkimusaineistojen kuvailutietoja ja rahoitusta koskevia tietoja Suomessa tehtävästä tieteellisestä tutkimuksesta. Valiokunta katsoo, että tutkimustietovarannolle asetetut tavoitteet, kuten tutkimustiedon ja -aineistojen laadun parantaminen sekä näkyvyyden, löydettävyyden ja saavutettavuuden lisääminen, ovat kannatettavia.
Tutkimustietovarannolla tuetaan tieteen avoimuutta ja helpotetaan tutkimustoimintaan liittyvän tiedon löytämistä ja joustavaa hyödyntämistä myös organisaatioiden välillä. Hallituksen esityksen mukaan tutkimustietovaranto tekee tutkimuksen teon prosessia tutummaksi myös laajalle yleisölle. Siten tutkimustietovarannolla on potentiaalia lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta ja laajempaa hyödyntämistä yhteiskunnassa.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin ja muutosesityksin.
Tietosuojan näkökulma
Hallituksen esitys sisältää useita henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä. Tietojen tallentaminen tutkimustietovarantoon on tutkimustoimijoille vapaaehtoista. Valiokunta pitää hyvänä ratkaisuna sitä, että yksittäisen tutkijan tietojen näkyvyys ja niiden luovuttaminen kolmannelle osapuolelle avoimesta tietopalvelusta perustuvat tutkijan omaan päätökseen. Samoin on kannatettavaa, että tutkija voi itse hallita luovutettavia tietoja tutkijaprofiilin kautta.
Valiokunta saamaansa selvitykseen viitaten pitää tarpeellisena muuttaa hallituksen esityksen eräitä henkilötietojen käsittelyyn liittyviä säännöksiä tämän mietinnön yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevän mukaisesti.
Huolellisuusvelvoite.
Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota tarpeeseen säätää tutkimustoimijoihin kohdistetusta huolellisuusvelvoitteesta (4 §) ja sen käytännön merkitykseen ottaen huomioon tietosuoja-asetuksen 5 artiklan henkilötietojen käsittelyä koskevat periaatteet, jotka jo sinänsä velvoittavat kaikkia rekisterinpitäjiä henkilötietojen käsittelyssä.
Valiokunta toteaa, että huolellisuusvelvoitetta koskevan säännöksen tarpeellisuutta ja tarkoitusta on selostettu hallituksen esityksessä (s. 34) tuoden esille muun muassa, että koska tutkimustoimijat luovuttavat tiedot tutkimustietovarantoon suoraan eri lähdejärjestelmistä, opetus- ja kulttuuriministeriö ei voi vaikuttaa luovutettujen tietojen täsmällisyyteen. Siten huolellisuusvelvoite tulee säätää tutkimustoimijalle, jolla on velvollisuus huolehtia omien rekisteriensä tietosuojaa koskevista vastuistaan.
Saadun selvityksen mukaan ehdotettu huolellisuusvelvoitetta koskeva säännös ei laajenna tietosuoja-asetuksen 5 artiklan henkilötietojen käsittelyä koskevia tietojen täsmällisyyttä ja eheyttä koskevia vaatimuksia, vaan täsmentää niitä tilanteessa, jossa tutkimustoimijan tiedot siirretään opetus- ja kulttuuriministeriön perustamaan tutkimustietovarantoon.
ORCID-tunnisteen käyttö
Lain 3 §:ssä säädetään tutkimustietovarannon sisällöstä. Tutkimustietovarantoon tallennetaan mm. tutkijoiden nimitietoja ja tietoja tutkijat yksilöivistä ORCID-tunnisteista. Tutkijaprofiiliin tunnistautumisessa, tietojen liittämisessä tiettyyn tutkijaan sekä tutkijan tietojen näkyvyyden ja luovutettavien tietojen hallinnoinnissa hyödynnetään ORCID-tunnistetta.
Hallituksen esityksessä todetaan, että ORCID on kansainvälisen tutkijayhteisön hallinnoima järjestö, joka ylläpitää tutkimustietorekisteriä ja myöntää ORCID-tunnisteita. ORCID-palvelusta on 2010-luvun aikana muodostunut keskeisin tutkijoiden tietoja sisältävä palvelu, ja ORCID-tunnisteesta on käytännössä muodostunut kansainvälisesti standardoitu tapa tunnistaa tutkija.
Tutkimustietovarantoon tuodaan ORCID-palvelusta tutkijan tietoja siten, että tutkija voi määrittää niiden näkymistä tutkimustietovarannon avoimessa tietopalvelussa. Tutkija voi näin ylläpitää kansainväliseen käyttöön omaa tutkimusprofiiliaan ORCID-palvelussa ja kotimaiseen käyttöön tutkimustietovarannossa hyödyntäen molemmissa samoja tietoja.
Sivistysvaliokunta korostaa, että tutkijan profiilipalvelun hyödyntäminen on tutkijalle lain 5 ja 6 §:n mukaisesti vapaaehtoista. Säännökset eivät myöskään edellytä korkeakouluja velvoittamaan työntekijöitään ORCID-tunnisteen käyttöön.
Valiokunta toteaa, että ORCID-tunnuksen käytöstä ei ole ehdotettu säädettäväksi laissa. Tutkimustietovarannon toiminnan kannalta keskeistä on käyttää tutkijaprofiiliin kirjautumisessa sellaista kirjautumistapaa, joka mahdollistaa ilman Suomen kansalaisuutta olevien henkilöiden kirjautumisen. Saadun selvityksen perusteella myös vaihtoehtoisia kirjautumistapoja on mahdollista jatkossa ottaa käyttöön.