Yleistä
Esitys koskee lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, museoiden ja esittävän taiteen sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen yksikköhintojen määräytymistä vuosina 2023 ja 2024. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti varainhoitovuodelle 2023 määrättävät yksikköhinnat perustuisivat vuoden 2020 toteutuneisiin tietoihin ja varainhoitovuodelle 2024 määrättävät yksikköhinnat puolestaan vuoden 2021 toteutuneisiin tietoihin.
Vuosien 2020 ja 2021 toteutuneita kustannuksia ja suoritteita ei ole tarkoituksenmukaista käyttää yksikköhintojen määräämisessä käytettävinä tietoina koronapandemian vaikutusten vuoksi. Tämän vuoksi hallituksen esityksessä ehdotetaan, että vuosien 2023 ja 2024 yksikköhintojen laskemisessa käytetään poikkeuksellisesti vuoden 2019 kustannus- ja suoritetietoja. Näin ollen koronasta johtuvat muutokset toiminnan laajuuteen ja kustannuksiin eivät vaikuta alentavasti tulevien vuosien rahoitustasoon ja jakautumiseen.
Sivistysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja kannatettavana. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.
Ehdotuksen vaikutukset eri toimijoihin
Monissa asiantuntijalausunnoissa on tuotu esille, että esitys merkitsee heikennyksiä joidenkin toimintamuotojen rahoitukseen. Tämä näkemys liittyy siihen, että ehdotettu vuoden 2019 kustannus- ja suoritetietojen käyttäminen merkitsee eri toimijoille yksikköhintojen laskua tai nousua verrattuna tilanteeseen, että yksikköhinnat määrättäisiin käyttäen varainhoitovuoden 2020 tietoja. Kansalaisopistojen, museoiden ja taiteen perusopetuksen osalta vuoden 2023 valtionosuus nousisi enemmän, jos käytettäisiin vuoden 2020 tietoja.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kansalaisopistojen opetustuntien määrä laski v. 2020 n. 15 % edellisestä vuodesta samalla, kun toteutuneet käyttökustannukset nousivat 1,2 %. Koska yksikköhinnan laskenta perustuu kustannuksiin jaettuna suoritteilla, vuoden 2020 kustannuspohjan käyttäminen johtaisi kansalaisopistojen yksikköhinnan huomattavaan kasvuun. Yksikköhinnan näin merkittävää kasvua ei voida pitää perusteltuna, varsinkin kun syynä on pääosin opetustuntimäärän väheneminen.
Hallituksen esityksen vaikutusarviointeihin sisältyy taulukko 5 (s. 18), jossa vertaillaan vuoden 2023 yksikköhintoja käytettäessä esityksen mukaista vuoden 2019 kustannuspohjaa ja voimassa olevan lain mukaisesti vuoden 2020 kustannuspohjaa. Taulukossa todettu kansalaisopistoihin kohdistuva -5,1 %:n vaikutus yksikköhintaan ei siis merkitse yksikköhinnan ja valtionosuuksien määrän alenemista vuodesta 2022, vaan sitä, että yksikköhinta nousee nyt käsittelyssä olevan esityksen perusteella vähemmän kuin se nousisi voimassa olevien säännösten perusteella.
Sivistysvaliokunta pitää myönteisenä, että esityksellä vältetään koronapandemiasta johtuvat äkkinäiset yksikköhintojen heilahdukset. Esityksen tavoitteena on paitsi poistaa koronapandemiasta ja siihen liittyneistä rajoituksista johtuneiden tekijöiden vaikutukset tulevien vuosien lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen sekä museoiden ja esittävän taiteen valtionosuusrahoitukseen myös samalla varmistaa valtionosuusrahoituksen oikeudenmukainen jakautuminen. Näin ollen esityksellä turvataan mm. vapaan sivistystyön eri oppilaitosmuodoille yhdenvertaiset mahdollisuudet järjestää koulutusta.
Lopuksi
Hallituksen esityksessä todetaan, että ehdotettu rahoituksen perusteena olevien yksikköhintojen tarkistamatta jättäminen vuoden 2020 kustannuksiin perustuen lisää opetus- ja kulttuuritoimen ja vapaan sivistystyön rahoitusta yhteensä 4,39 miljoonaa euroa vuonna 2023. Esityksen mukaisia varainhoitovuoden 2019 kustannuksia käytettäessä kustannuspohjiin tehdään indeksikorotukset vuodesta 2019 vuoteen 2023 ja 2024. Indeksikorjaus vuodesta 2019 vuoteen 2023 on 11,6 %.
Vaikka vuoden 2021 kustannus- ja suoritetietojen perusteella laskettavat yksikköhinnat eivät ole vielä tiedossa, voidaan jo nyt arvioida, että koronapandemian vaikutukset esityksen piiriin kuuluvaan toimintaan ovat olleet myös vuonna 2021 merkittäviä. Tämän vuoksi myös vuoden 2021 kustannus- ja suoritetietojen käyttökelpoisuus vuoden 2024 rahoituksen perusteena on heikko. Valiokunta pitää näin ollen perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena, että myös varainhoitovuodelle 2024 määrättävät yksikköhinnat perustuvat vuoden 2019 kustannus- ja suoritetietoihin.
Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että rahoituksen riittävyys turvataan lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi. Tämän vuoksi on syytä seurata ehdotettujen väliaikaisten säännösmuutosten vaikutuksia eri toimijoihin.