Valiokunnan mietintö
SiVM
6
2017 vp
Sivistysvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta (HE 36/2017 vp): Asia on saapunut sivistysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
neuvotteleva virkamies
Virpi
Hiltunen
opetus- ja kulttuuriministeriö
etuuspäällikkö
Piia
Kuusisto
Kansaneläkelaitos
toiminnanjohtaja
Riitta
Rissanen
Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto Arene ry
puheenjohtaja
Nicholas
Kujala
Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf
sosiaalipoliittinen asiantuntija
Eero
Kivinen
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
puheenjohtaja
Pietu
Heiskanen
Suomen Lukiolaisten Liitto
asiantuntija
Antti
Hallia
Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry
toiminnanjohtaja, YTT
Leena
Wahlfors
Suomen yliopistot UNIFI ry
sosiaalipoliittinen sihteeri
Silja
Silvasti
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Esityksen mukaan opintotukeen liittyvät lakisääteiset tehtävät siirtyisivät korkeakouluilta Kansaneläkelaitokselle ja opintotukilautakunnat lakkautettaisiin. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi eräitä muita muutoksia. 
Laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä siirtää opintotuen lakisääteiset tehtävät korkeakouluilta Kansaneläkelaitokselle ja lakkauttaa opintotukilautakunnat perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena. Opintotukilakiin ja opintotuen toimeenpanoon tehdyt muutokset ovat johtaneet siihen, että korkeakoulujen opintotukilautakunnilla ei kaikilta osin enää ole tai tule olemaan sitä tarvetta, jota varten ne on perustettu. Lautakuntien tehtäviä on karsittu eri yhteyksissä. Kansaneläkelaitoksen päätösten mukaan yliopistot eivät ratkaise omien opiskelijoidensa opintotukihakemuksia enää 1.1.2018 alkaen. Opintotukilautakuntien opintotukitehtävät koskevat käytännössä enää opintojen riittävän edistymisen seurantaa ja tutkintokohtaisen enimmäistukiajan pidentämistä. Näihin tehtäviin kuuluva tapauskohtainen harkinta on vähentynyt merkittävästi lainsäädännön ja ohjeistuksen täsmentämisen vuoksi.  
Korkeakoulujen opintotukilautakuntien alkuperäinen tehtävä luoda korkeakoulukohtaista tietämystä opintotuen päätöksentekoon on osoittautunut ongelmalliseksi, koska useassa pienessä yksikössä tehtävä harkinta voi vaarantaa asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun. Asiantuntijalausunnon mukaan korkeakoulujen välillä on vaihtelua opintotuen lakkauttamisessa ja määräaikaisen tuen käytössä sekä takaisinperintää koskevassa harkinnassa. Nämä eivät ole selittyneet opintoihin liittyvillä eroilla. Luottamushenkilöistä koostuvat opintotukilautakunnat eivät palvele etuuksien nykyistä ratkaisutoimintaa, kun se pyritään tekemään virkatyönä tehokkaasti ja yhdenmukaisin perustein. Lisäksi Kansaneläkelaitoksen ja opintotukilautakuntien välinen lausuntomenettely hidastaa asian käsittelyä ja aiheuttaa asiakkaille epäselvyyttä siitä, minkä tahon kanssa on missäkin tilanteessa asioitava. Sivistysvaliokunta toteaa, että hallituksen esityksellä pyritään puuttumaan esille tulleisiin epäkohtiin ja saamaan yhdenmukaisuutta ja tehokkuutta opintotuen päätöksentekoon. 
Esityksen mukaan opiskelijan henkilökohtaisesta opintotukineuvonnasta vastaa Kansaneläkelaitos, ja oppilaitosten tehtävänä on antaa yleisneuvontaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että opiskelijoiden riittävästä opintotukineuvonnasta huolehditaan sekä toisella että korkeakouluasteella. Palveluja tulee kehittää opiskelijalähtöisesti ja asiakasta kuunnellen. Neuvonnan tulee olla sisällöllisesti asiantuntevaa sekä helposti ja oikea-aikaisesti opiskelijoiden saatavilla. Palvelua tulee antaa sekä suomen että ruotsin kielellä. On myös varmistettava, että korkeakoulujen ja Kansaneläkelaitoksen antama neuvonta on yhdenmukaista, jotta vältytään väärinkäsityksiltä tukea haettaessa. Opiskelijan oikeusturvan takaamiseksi on huolehdittava Kansaneläkelaitoksen neuvonnan kirjaamisen sekä puhelinneuvonnan äänitteiden tallentamisen käytänteiden kehittämisestä, jotta opiskelijan neuvonnasta saamat ohjeet voidaan tarvittaessa todentaa. 
Asiantuntijakuulemisessa tuli esille huoli siitä, tuleeko Kansaneläkelaitos toteuttamaan oikein opintotukilain mukaista tapauskohtaista harkintaa. Sitä on ainakin opintojen edistymisen seurannassa (5 b §) ja enimmäistukiajan pidentämisessä (7 a §). Harkinnanvaraisuuteen sinänsä ei tässä yhteydessä ehdoteta sisällöllisiä muutoksia, sillä esitetty uudistus koskee hallintoa. Valiokunta korostaa, että Kansaneläkelaitoksen on kiinnitettävä huomiota myös harkintaa edellyttävän päätöksenteon oikeellisuuteen, ja painottaa opiskelijan henkilökohtaisen asiointimahdollisuuden tärkeyttä yksilöllisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi. 
Valiokunta painottaa, että uudistus tulee toteuttaa siten, että päätöksenteon viivytyksettömyys ja virheettömyys turvataan. Tämä on tärkeä edellytys tuen varassa opiskelevan opintojen etenemiselle ja tavoiteaikataulun mukaiselle valmistumiselle. Muutoksen häiriötön onnistuminen edellyttää varmistumista siitä, että palvelu- ja päätöksentekoprosessit ja opintotukiasioiden henkilöstön osaaminen ovat kunnossa. Valiokunta korostaa, että Kansaneläkelaitoksen tulee antaa opiskelijoiden palvelemiseen ja opintotuen päätöksentekoon riittävät resurssit sekä panostaa kaikkien opintotukineuvontaa antavien virkailijoidensa koulutukseen. Opintotukipäätösten sujuvuus edellyttää myös joustavaa tiedonsiirtoa korkeakoulun ja Kansaneläkelaitoksen välillä. Valiokunta ehdottaa Kansaneläkelaitoksen opintukiasioiden käsittelyä ja sen resursointia koskevaa lausumaa. (Valiokunnan lausumaehdotus) 
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Sivistysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.  
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Sivistysvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 36/2017 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 
Eduskunta hyväksyy yhden lausuman. (Valiokunnan lausumaehdotus) 
Valiokunnan lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää, että Kansaneläkelaitoksen toiminnassa varmistetaan, että opiskelijoilla on saatavissa henkilökohtaisesti tarvitsemansa asiantunteva opintotukineuvonta riittävän helposti ja ilman ylimääräisiä kuluja. Kansaneläkelaitoksen toiminnassa on varauduttava nykyisen opintotukilautakuntajärjestelmän vaatimaan työmäärään ja asiantuntemukseen. 
Helsingissä 15.6.2017 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Tuomo
Puumala
kesk
jäsen
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
jäsen
Li
Andersson
vas
jäsen
Ritva
Elomaa
uv
jäsen
Eeva-Johanna
Eloranta
sd
jäsen
Jukka
Gustafsson
sd
jäsen
Marisanna
Jarva
kesk
jäsen
Kimmo
Kivelä
uv
jäsen
Hanna
Kosonen
kesk
jäsen
Sari
Multala
kok
jäsen
Mikaela
Nylander
r
jäsen
Ulla
Parviainen
kesk
jäsen
Pekka
Puska
kesk
jäsen
Saara-Sofia
Sirén
kok
jäsen
Pilvi
Torsti
sd
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Marja
Lahtinen
Viimeksi julkaistu 19.6.2017 11:56