Esityksessä ehdotetaan yksinhuoltajakorotuksen nostamista. Lapsilisä otetaan toimeentulolaskelmassa huomioon toimeentulotuen määrään vaikuttavana tulona. Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen tason korottaminen ei toimeentulotukea saavissa perheissä vaikuttaisi käytettävissä oleviin tuloihin. 

Perussuomalaiset tuovat esiin, että lapsivähennyksellä tasattiin vuonna 2014 tehtyjä lapsilisäleikkauksia. Tulonjaon itseisarvon ja oikeudenmukaisen verotuksen näkökulmasta lapsivähennyksen säilyttäminen vuoden 2017 tasolla vuonna 2018 olisi perusteltua. Nykyinen säännös lapsivähennyksestä on väliaikaisesti voimassa 1.1.2015—31.12.2017.  

Koska lapsivähennystä ei ole tulossa vuodelle 2018, eivät nyt ehdotettavat korotukset ole riittäviä sääntelyn kohderyhmän aseman parantamiseksi.  

Suomessa lapsiköyhyys on kasvussa. Samanaikaisesti kun yleinen tulotaso on noussut, lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt. Vähävaraisissa perheissä asuvien lasten määrä on lähes kolminkertaistunut 20 vuodessa.  

Lapsiköyhyys on tavallisinta perheissä, joissa on ainoastaan yksi huoltaja. Noin 20 % kaikista perheistä on yksinhuoltajaperheitä, ja enemmistössä näistä, 86 %:ssa, huoltajana on äiti. Nykyään 20 % yksinhuoltajaperheistä on pienituloisia, kun taas 1990-luvun puolivälissä osuus oli noin 10 %. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että kahden huoltajan perheistä 7 % kuuluu pienituloisten ryhmään. Syynä yksinhuoltajien pienituloisuuteen on sekä työttömyys että tulonsiirtojen indeksijäädytys.  

Universaalit edut ja palvelut ovat perusta lapsiperheiden köyhyyden torjunnassa. Hallitus on talousarvioesityksessään päättänyt yksinhuoltajien lapsilisän korotuksesta. Haluamme parantaa yksinhuoltajien tilannetta entisestään osoittamalla 11,7 miljoonaa euroa lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen.  

Lapsilisää sai vuoden 2016 lopulla reilut 550 000 perhettä. Näissä perheissä oli lapsia yhteensä yli miljoona eli noin 18 prosenttia väestöstä. Yksinhuoltajakorotuksen saaneita perheitä oli samaan aikaan 102 148, mikä on 18,5 prosenttia kaikista lapsilisää saaneista perheistä. Lapsia, joista maksettiin yksinhuoltajakorotus, oli 163 378.  

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lapsilisälain lapsilisän suuruutta koskevaa pykälää siten, että lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostettaisiin 4,75 eurolla lasta kohden. Näin yksinhuoltajakorotus nousisi 48,55 eurosta 53,30 euroon kuukaudessa. 

Esitys on sinänsä kannatettava. Yksinhuoltajien tilanne on monin tavoin haastavampi kuin kahden vanhemman talouksien, ja on perusteltua, että he ovat oikeutettuja korkeampaan lapsilisään. Yksinhuoltajaperheissä pienituloisuusaste on yli kolminkertainen kahden huoltajan perheisiin verrattuna.  

Samalla on kuitenkin syytä huomioida, että yksinhuoltajatalouksien — ja laajemmin lapsiperheiden — toimeentulon parantaminen edellyttäisi huomattavasti isompia muutoksia. Kuten valiokunnan kuulemisissakin on käynyt ilmi, on ehdotetun lisäyksen tosiasiallinen vaikutus yksinhuoltajatalouksien tulonmuodostukseen marginaalinen. Toimeentulotukea saavissa perheissä yksinhuoltajakorotuksen nosto ei edes vaikuttaisi käytettävissä oleviin tuloihin. Myös verotuksen lapsivähennyksen poisto vaikuttaa toiseen suuntaan kuin korotus, ja sen negatiivinen vaikutus on useimmissa yksinhuoltajatalouksista suurempi kuin nyt esitetyn korotuksen. Jotta yksinhuoltajakorotuksella olisi aidosti toimeentuloa parantava vaikutus, tulisi korotuksen olla selvästi esitettyä suurempi. 

On myös syytä pitää mielessä, että lapsilisiä ylipäänsä on muutettu useasti viime vuosina. Sipilän hallituksen aikana muutokset ovat olleet nyt esitettyä yksinhuoltajakorotusta lukuun ottamatta lapsiperheiden toimeentuloa heikentäviä. Lapsilisän indeksisidonnaisuus poistettiin vuoden 2016 alussa. Vuodelle 2017 lapsilisien tasoja alennettiin 0,91 prosentilla. Tällä hetkellä keskimääräisen lapsilisän reaaliarvo on 30 prosenttia pienempi kuin vuonna 1994. Katsomme, että lapsilisien tasoon tehdyt heikennykset olisi välittömästi peruttava ja lapsilisiä tulisi jatkossa korottaa indeksin mukaisesti. 

Lisäksi monet muut hallituksen päätökset ovat vaikeuttaneet etenkin pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa ja arkea. Julkisia palveluita on heikennetty, etuuksia ja tulonsiirtoja on leikattu ja esimerkiksi subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitettu. Eduskunnan tietopalvelun syyskuussa tekemän laskelman mukaan hallituksen päätöksillä on ollut alle 18-vuotiaiden köyhyysastetta kasvattava vaikutus. 

Hallitus on tehnyt heikennykset yksitellen ilman arviota niiden kokonaisvaikutuksesta. Hyvä perhepolitiikka ja lasten oikeuksien edistäminen edellyttäisivät kuitenkin nimenomaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa.