Sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämisen mahdollistavat säännökset ovat olleet voimassa vuodesta 2010 alkaen. Terveydenhuollon ammattihenkilölain 23 b §:n mukaan sairaanhoitajalla, jolla on riittävä käytännön kokemus ja joka on suorittanut säädetyn lisäkoulutuksen, on rajattu oikeus määrätä apteekista hoidossa käytettäviä lääkkeitä. Vuosina 2012—2018 lisäkoulutuksen on suorittanut vuosittain keskimäärin noin 60 henkilöä, ja ensi vuonna valmistuvia arvioidaan olevan noin 88. Lääkkeenmääräämisoikeus on alle 400 sairaanhoitajalla. Sairaanhoitajien lääkemääräysten osuus kaikista sairausvakuutuksesta korvatuista lääkemääräyksistä on ollut vähäinen.
Rajatun lääkkeenmääräämisen toteutumisesta tehdyn selvityksen mukaan terveydenhuollon toimintayksiköt rahoittivat sairaanhoitajan lääkkeenmääräämiskoulutuksen yleensä osana koulutusbudjettia (sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita STM 2015:49). Vain muutama sairaanhoitaja oli suorittanut koulutuksen omalla kustannuksellaan. Koulutuksen korkean hinnan on arvioitu rajoittavan mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja hidastavan uudistuksen toimeenpanoa.
Terveydenhuoltolakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 60 a §, jolla mahdollistetaan valtion koulutuskorvausten maksaminen sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyteen johtavasta koulutuksesta. Korvaus maksetaan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saaneiden henkilöiden määrän perusteella sille terveydenhuollon toimintayksikölle, johon erikoispätevyyden saanut henkilö on palvelussuhteessa. Koulutuskorvauksen maksamisen oletetaan lisäävän rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden käyttöönottoa ja lisäkoulutuksen saavien henkilöiden määrän arvioidaan nousevan enintään 100 henkilöön vuodessa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että koulutuskorvauksen laajentaminen ehdotetulla tavalla lisää mahdollisuuksia toteuttaa terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjaon kehittämistä. Valiokunta korostaa, että koulutuksessa tulee varmistua siitä, että sairaanhoitajien osaaminen vastaa rajatulta lääkkeenmääräämiseltä edellytettävää tasoa. Valiokunta katsoo, että rajatun lääkkeenmääräämisen edellyttämän koulutuksen korvaukseen on varattava riittävät määrärahat eikä lääkkeenmääräämiskoulutuksen kustannusten korvaaminen saa heikentää muiden koulutuskorvausten tasoa.
