Esityksen tavoitteena on täydentää nykyistä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä tehtävää työkyvyn arviointiprosessia sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutustarpeen arviointiprosessia lisäämällä lainsäädäntöön uudet ajankohdat työkyvyn ja kuntoutustarpeen selvittämisen arvioimiseksi pitkittyneillä sairauspäivärahakausilla. Esityksellä pyritään vähentämään pitkittyneitä sairauspäivärahakausia, tukemaan työhön paluuta ja kuntoutustarpeen tunnistamista sekä ehkäisemään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiä.  

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työnantajan on ilmoitettava työterveyshuollolle työntekijän sairauspoissaolon kestettyä 30 päivää. Vakuutetun on haettava sairauspäivärahaa Kansaneläkelaitokselta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Kansaneläkelaitoksen tulee tarvittaessa selvittää vakuutetun kuntoutustarve viimeistään, kun sairauspäiväraha- ja osasairauspäivärahapäivien lukumäärä ylittää 60 päivää. Työterveyshuollon tehtävänä on selvittää ja laatia lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista, ja työntekijän on toimitettava kyseinen lausunto Kansaneläkelaitokselle 90 sairauspäivärahapäivään mennessä.  

Esityksessä ehdotetaan, että työntekijän jäljellä oleva työkyky ja työssä jatkamisen mahdollisuus selvitetään jatkossa viimeistään 90 sairauspäivärahapäivän kohdalla sekä tarvittaessa myös ennen 150 ja 230 sairauspäivärahapäivän täyttymistä. Esityksen mukaan uusi selvitys työkyvystä ja työssä jatkamisen edellytyksistä voidaan tehdä yksilöllisen tarpeen mukaisesti milloin tahansa näiden tarkistuspisteiden välissä. Esityksen mukaan työntekijän on toimitettava ajantasainen lausunto työkyvystään ja työssä jatkamismahdollisuuksista Kansaneläkelaitokselle, jos työntekijän jäljellä oleva työkyky ja hänen mahdollisuutensa jatkaa työssä on selvitetty 90 päivän ajankohdan lisäksi ennen 150 tai 230 sairauspäivärahapäivää. Lausunnon toimittamatta jättäminen ei kuitenkaan johda sairauspäivärahan maksamisen keskeyttämiseen vastaavasti kuten 90 sairauspäivärahan kohdalla tehdyn työkykyarviota koskevan lausunnon toimittamatta jättäminen. Kansaneläkelaitoksen tulee jatkossa tarvittaessa arvioida vakuutetun kuntoutustarve 150 ja 230 sairauspäiväraha- tai osasairauspäivärahapäivän ylittyessä.  

Esityksen taustalla on kuntoutuskomitean ehdotus uusien tarkistuspisteiden luomiseksi, minkä työmarkkinajärjestöt ehdottivat kiireelliseksi toteutettavaksi vuoden 2017 eläkeuudistuksen jatkoneuvotteluihin liittyvistä asioista kesäkuussa 2019 tehdyssä sopimuksessa. Kuntoutuksen uudistamiskomitea totesi loppuraportissaan, että nykyinen työkyvyn arviointi- ja seurantaprosessia sekä varhaisia toimia työkyvyttömyysjaksoilla tukeva sairauspäivärahajärjestelmän niin sanottu 30-60-90-malli on koettu käytännössä hyödylliseksi, mutta uusia tarkistuspisteitä tarvitaan 150 ja 230 sairauspäivärahapäivän kohdalla.  

Valiokunta kannattaa ehdotettuja muutoksia, joilla pyritään tukemaan henkilön mahdollisuuksia palata työelämään sekä saada tarpeellisia työkyvyn ja työssä jatkamisen tukitoimia pitkittyneillä sairauspäivärahakausilla. Esitetyt muutokset vahvistavat työterveyshuollon mahdollisuuksia toteuttaa oikea-aikaisia työkyvyn tuen toimia yhteistyössä työnantajan kanssa, koska työkyvyn arviointi tulee tehdä tarvittaessa myös myöhemmin sairauspäivärahakaudella esimerkiksi tilanteissa, joissa työhön paluun suunnittelu tai jäljellä olevan työkyvyn arviointi eivät 90 sairauspoissaolopäivän kohdalla ole vielä olleet ajankohtaisia. Lausunnon toimittaminen Kansaneläkelaitokselle edesauttaa Kansaneläkelaitoksen kuntoutustarpeen selvittämisvelvollisuuden toteutumista 150 ja 230 sairauspäivärahapäivien kohdalla. Valiokunta toteaa, että vaikka työkyvyn arviointia koskevat säännökset koskevat vain työterveyshuollon piirissä olevia henkilöitä, Kansaneläkelaitoksen velvollisuus selvittää kuntoutustarve koskee kaikkia sairausvakuutuslain mukaisesti vakuutettuja henkilöitä, myös esimerkiksi opiskelijoita ja työttömiä työnhakijoita.  

Valiokunta korostaa, että esityksen työelämään palaamista ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisemistä koskevien tavoitteiden toteutuminen edellyttää paitsi toimivaa työterveyshuoltoyhteistyötä myös työkyvyn tukemisessa tarvittavien palvelujen oikea-aikaista saatavuutta. Valiokunta painottaa, että esitetyistä muutoksista ja niiden tavoitteista tulee tiedottaa niin vakuutettuja, työnantajia, työterveyshuoltoa kuin myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että esityksen tavoitteiden toteutumista seurataan ja lainsäädännön muutostarpeita arvioidaan riittävään ja mahdollisimman ajantasaiseen tietoon perustuen. 

Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä. Valiokunta ehdottaa täsmennettäväksi lakiehdotuksen voimaantulosäännöstä niin, että siitä käy ilmi, että lakia sovelletaan niihin vakuutettuihin, joiden työkyvyttömyys alkaa lain voimaantulon jälkeen.