Valiokunnan mietintö
StVM
36
2018 vp
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
Lakialoite laiksi kansanedustajain eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 2 momentin kumoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
JOHDANTO
Vireilletulo
Lakialoite laiksi kansanedustajain eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 2 momentin kumoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (LA 84/2018 vp): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Kansalaisaloite ja lakialoite
Esityksen yhteydessä valiokunta on käsitellyt seuraavat aloitteet: 
Kansalaisaloite
KAA
1
2018 vp
Joel
Rouvinen.
Kansanedustajien sopeutumiseläke poistettava
Lakialoite
LA
18
2016 vp
Rami
Lehto
ps
ym.
Lakialoite laiksi kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annetun lain muuttamisesta
Lausunto
Asiasta on annettu seuraava lausunto: 
perustuslakivaliokunta
PeVL 63/2018 vp
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
kansanedustaja
Antti
Kaikkonen
eduskunta
valiokuntaneuvos
Ritva
Bäckström
Eduskunnan kanslia
hallitusneuvos
Marjaana
Maisonlahti
sosiaali- ja terveysministeriö
hallitusneuvos
Erik
Strömberg
sosiaali- ja terveysministeriö
lakiasiainjohtaja
Karoliina
Kiuru
Keva
Valiokunta on kuullut asiasta KAA 1/2018 vp: 
aloitteen tekijä
Joel
Rouvinen
LAKIALOITTEET JA KANSALAISALOITE
Lakialoite LA 84/2018 vp
Aloitteen tarkoituksena on lakkauttaa kansanedustajien sopeutumiseläkejärjestelmä ja siirtää kaikki entiset ja nykyiset kansanedustajat saman sopeutumisrahajärjestelmän piiriin, joka on jo käytössä vuoden 2011 vaaleissa ja sen jälkeen eduskuntaan valituilla kansanedustajilla. Oikeus sopeutumiseläkkeeseen on nykylainsäädännön mukaan ennen vuotta 2011 valituilla kansanedustajilla. 
Aloitteessa ehdotetaan kumottavaksi vuoden 2011 lainmuutoksen (150/2011) voimaantulosäännöksen 2 momentti, jonka mukaan ennen lain voimaantuloa kansanedustajina toimineisiin henkilöihin sovelletaan kansanedustajain eläkelain 2 §:n 2 momenttia ja 11 §:n 4 momenttia sellaisina kuin ne olivat voimassa lain 150/2011 voimaan tullessa. Sopeutumiseläkkeet lakkaavat heti lain tullessa voimaan. 
Jotta sopeutumiseläkettä parhaillaan saavilla henkilöillä olisi mahdollisuus varautua tulossa oleviin muutoksiin, lakiin ehdotetaan otettavaksi siirtymäsäännös, jonka mukaan nyt sopeutumis-eläkkeellä olevilla olisi oikeus saada sopeutumisrahaa kolmen vuoden ajan lain voimaantulosta alkaen. Muilla sopeutumiseläkkeeseen oikeutetuilla entisillä kansanedustajilla olisi oikeus saada sopeutumisrahaa kaksi tai kolme vuotta riippuen siitä, kuinka kauan edustajantoimi on kestänyt. Sopeutumisrahaa maksettaessa otetaan huomioon ansio- ja yrittäjätulojen lisäksi myös pääomatulot.  
Mahdollisten kohtuuttomien tilanteiden varalta kansliatoimikunnalle ehdotetaan oikeutta myöntää terveydellisestä tai muusta erityisestä syystä harkinnanvaraista sopeutumisrahaa enintään 12 kuukauden ajaksi. 
Nykyistä sopeutumisrahajärjestelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että ensimmäisen ja toisen kauden edustajien sopeutumisrahan määrä tulee lähemmäksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa ja oikeus sopeutumisrahaan syntyy, kun on ollut vuoden kansanedustajana. Lakia ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että eläkkeen perusteena oleva palkkio voitaisiin laskea 15 ensimmäisen tai 15 viimeisen kansanedustajavuoden palkkioiden perusteella. Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan sopeutumisrahakausi (1—3 vuotta) kerryttäisi eläkettä vastaavalla tavalla kuin työttömyysetuudet. 
Työttömyysturvalakiin ehdotetaan tehtäviksi muutoksia, joilla työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidennettäisiin ajalla, jona henkilö on hoitanut kansanedustajan tai ministerin tehtävää. 
Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2019. 
Lakialoite 18/2016 vp
LA 18/2016 vp. Lakialoitteessa ehdotetaan, että kansanedustajien sopeutumiseläke lakkautetaan lisäämällä lakiin uusi 2 a §, jonka perusteella myös ennen vuotta 2011 edustajiksi tulleisiin kansanedustajiin sovelletaan sopeutumisrahaa koskevia säännöksiä. 
Kansalaisaloite KAA 1/2018 vp
KAA 1/2018 vp. Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että kansanedustajien sopeutumiseläke lakkautetaan muuttamalla kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annetun lain muuttamisesta annetun lain 150/2011 siirtymäsäännöstä niin, että myös ennen vuotta 2011 edustajiksi tulleisiin kansanedustajiin sovelletaan sopeutumisrahaa koskevia säännöksiä.  
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Kahdeksan eduskuntaryhmän puheenjohtajan allekirjoittamassa lakialoitteessa LA 84/2018 vp ehdotetaan sopeutumiseläkejärjestelmän lakkauttamista ja kaikkien kansanedustajien saattamista sopeutumisrahajärjestelmän piiriin. Sopeutumiseläke ehdotetaan lakkautettavaksi myös kaikilta sopeutumiseläkettä tällä hetkellä saavilta entisiltä kansanedustajilta heti lain tullessa voimaan. 
Lakialoitteessa ehdotetaan siirtymäajan järjestelynä, että sopeutumiseläkettä parhaillaan saavalla henkilöllä on oikeus sopeutumisrahaan kolmen vuoden ajan lain voimaantulosta alkaen. Muilla sopeutumiseläkkeeseen oikeutetuilla entisillä kansanedustajilla olisi oikeus saada sopeutumisrahaa kaksi tai kolme vuotta riippuen siitä, kuinka pitkä edustajantoimi heillä on ollut.  
Sopeutumiseläkkeen lakkauttaminen
Perustuslakivaliokunta on katsonut, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä (PeVL 36/2018 vp). Valiokunta on lausunnossaan arvioinut sopeutumiseläkettä perustuslain 15 §:n omaisuudensuojan ja siihen kiinnittyvän perusteltujen odotusten suojan kannalta. Valiokunnan mukaan erilaisia odotusoikeuksia, jotka eivät ole vielä konkretisoituneet, ei voida pitää perustuslain omaisuudensuojasäännöksen näkökulmasta turvattuna omaisuutena. Valiokunta katsoo, että voimassa oleva lainsäädäntö, joka turvaa sopeutumiseläkkeen kansanedustajina ennen 1.3.2011 ja edelleen toimiville kansanedustajille, ei vielä muodosta näille kansanedustajille perusteltua odotusta sen suhteen, että heillä säilyisi oikeus sopeutumiseläkkeeseen myös tulevaisuudessa. Lakiehdotukseen sisältyvien sopeutumiseläkeoikeuden menettävien edustajien oikeusasemaa siirtymävaiheessa turvaavien järjestelyjen (sopeutumiseläkkeen korvautuminen sopeutumisrahalla, vanhuuseläkeikää lähestyvien sopeutumisrahakauden pidentäminen ja kansliatoimikunnan mahdollisuus myöntää ylimääräistä sopeutumisrahaa) vuoksi perustuslakivaliokunta katsoo, että sopeutumiseläkkeen lakkauttaminen ei loukkaa sopeutumiseläkkeeseen oikeutettujen eikä myöskään sitä jo nauttivien kansanedustajien omaisuudensuojaa. Valiokunta korostaa, että arvio perustuu kansanedustajien sopeutumiseläkkeen erityiseen oikeudelliseen, työttömyysturvan kaltaiseksikin mainittuun luonteeseen verrattuna muihin eläke-etuuksiin. 
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää perusteltuna, että kaikki kansanedustajat ovat samanlaisen etuusjärjestelmän piirissä edustajakautensa jälkeen. Tällä hetkellä ennen vuotta 2011 edustajiksi tulleet ovat sopeutumiseläkejärjestelmän ja vuoden 2011 jälkeen valitut edustajat sopeutumisrahajärjestelmän piirissä. Molempien etuuksien suuruus määräytyy yhtäläisin perustein, mutta sopeutumisrahaa, toisin kuin sopeutumiseläkettä, voi saada vain määräajan. 
Valiokunta toteaa, että työeläkelakeihin tehdyillä uudistuksilla on johdonmukaisesti pyritty vähentämään mahdollisuuksia varhaiseen eläköitymiseen ja luotu kannusteita jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään. Tästä syystä on asianmukaista, että eläkejärjestelmän yleisten tavoitteiden mukaisesti myöskään entisillä kansanedustajilla ei ole etuusjärjestelmään liittyviä kannusteita jäädä varhain pois työelämästä.  
Sopeutumisrahan katsottiin vuonna 2011 hyväksytyssä uudistuksessa olevan sopeutumiseläkettä parempi etuus turvaamaan toimeentuloa työttömyysetuuden kaltaisesti edustajan työn päätyttyä ja samalla tarjoamaan kohtuullisen ajan työmarkkinoille hakeutumiseen. Kuten lakialoitteen perusteluissa tuodaan esiin, sopeutumiseläkkeenkin alkuperäinen tarkoitus oli antaa turvaa erikoislaatuista sosiaalista riskitilannetta varten ja auttaa sopeutumaan edustajakauden jälkeiseen tilanteeseen. Kyse on ollut turvan antamisesta erityisesti sellaisille edustajille, jotka ovat olleet pitkähkön aikaa edustajantoimessa mutta jotka edustajantoimen päättymisen jälkeen eivät vielä ole täyttäneet laissa säädettyä eläkeikää. Kun edustajat tuohon aikaan olivat keskimäärin iältään nykyisiä edustajia vanhempia, etuuden ei ajateltu kestävän kymmenien vuosien ajan. 
Sopeutumisraha puolestaan on sopeutumiseläkettä selkeämmin työttömyysetuuteen rinnastuva, koska sen kesto ja määrä työttömyysetuuden tavoin määräytyvät edeltävän "työuran" eli edustajana toimittujen vuosien ja ansioiden perusteella. Valiokunta pitääkin tarkoituksenmukaisena, että sopeutumisrahaa muutetaan aiempaa enemmän vastaamaan ansioihin perustuvaa työttömyysturvaa. Tästä syystä on tarpeen, että oikeus sopeutumisrahaan syntyy jo yhden vuoden edustajantoimen perusteella ja että sen taso alusta lähtien vastaa paremmin ansioperusteista työttömyysetuutta. Sopeutumisraha on jatkossakin tulovähenteinen eli sitä maksettaessa otetaan huomioon ansio- ja yrittäjätulojen lisäksi myös pääomatulot. Sopeutumisrahaa ei makseta 65 vuotta täyttäneelle. Jos henkilö on sopeutumisrahaa saadessaan täyttänyt 59 vuotta, hänen sopeutumisrahansa voi jatkua vanhuuseläkeikään eli 65-vuotiaaksi asti. Valiokunta toteaa, että mahdollisten kohtuuttomien tilanteiden varalta lakialoitteessa ehdotetaan eduskunnan kansliatoimikunnalle mahdollisuutta myöntää kansanedustajana toimineille henkilöille terveydellisestä, taloudellisista, sosiaalisista tai muista erityisistä syistä harkinnanvaraista sopeutumisrahaa kerrallaan enintään 12 kuukauden ajaksi. Valiokunta korostaa, että harkinnanvaraista sopeutumisrahaa ei voi saada, jos henkilöllä on yhä oikeus saada sopeutumisrahaa kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annetun lain 2 §:n 2 tai 3 momentin perusteella.  
Työttömyysturva
Valiokunta pitää asianmukaisena, että lakialoitteessa ehdotetaan työttömyysturvalakiin tehtäväksi muutoksia, jotka turvaavat lyhyehkön aikaa kansanedustajana toimineen mahdollisuuden säilyttää oikeus saada ansio- tai peruspäivärahaa aiemman palkkatyön tai yrittäjätoiminnan perusteella. Työttömyysturvalakiin ehdotetuilla muutoksilla työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidennetään ajalla, jona henkilö on hoitanut kansanedustajan tai ministerin tehtävää (5 luvun 3 ja 7 §). Edustaja- tai ministerikauden päätyttyä henkilö voi valita, hakeeko hän sopeutumisrahaa vai työttömyysetuutta. Käytännössä tämä mahdollisuus koskee lähinnä niitä kansanedustajia ja ministereitä, joiden kohdalla kausien määrä on enintään kaksi, koska tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemän vuotta.  
Kansanedustajana tai ministerinä toimiminen ei edelleenkään olisi palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävää työtä, eikä ansiopäivärahan määrä voi perustua näistä tehtävistä saatavaan palkkioon. Palkkioista ei myöskään edelleenkään peritä työttömyysvakuutusmaksua. Jotta ansiopäivärahaoikeus voi pidennetyn tarkastelujakson perusteella syntyä, edellyttää se, että työttömyyskassan jäsenyys on ollut voimassa yhdenjaksoisesti paitsi työssäoloehtoa kerryttävän työskentelyn aikana myös ajan, jolla tarkastelujaksoa pidennetään. 
Muut etuudet
Edustajien sopeutumisrahajärjestelmä luotiin vuonna 2011, jolloin sopeutumiseläkkeen piiriin jäivät vielä ennen ko. vuotta valitut kansanedustajat. Valiokunta totesi tuolloin antamassaan lausunnossa, että erikseen on selvitettävä, miten uusi etuus, sopeutumisraha, otetaan huomioon muita sosiaalietuuksia myönnettäessä samoin kuin sopeutumisrahan vaikutus muun muassa eläkkeen määräytymiseen.  
Lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi, että sopeutumisraha kartuttaa edustajaeläkettä vastaavalla laskentatavalla kuin työttömyysetuudet kartuttavat työeläkettä. Eläkettä voi kertyä sopeutumisrahan perusteella enintään kolmen vuoden ajalta. 
Voimassa olevan lainsäädännön perusteella sopeutumisrahaa ei oteta huomioon sairausvakuutuslain mukaista päivärahaetuutta laskettaessa. Jos henkilö on saanut ennen päivärahaetuusoikeuden syntymistä vain sopeutumisrahaa, sairausvakuutuslain mukainen päiväraha maksetaan vähimmäismääräisenä. Eduskunnassa hyväksytyn hallituksen esitykseen HE 296/2018 vp sisältyvän sairausvakuutuslain muutoksen perusteella sairausvakuutuslain mukainen päivärahaetuus määräytyy 1.1.2020 alkaen hakijan vuositulon perusteella. Vuosituloon lasketaan mukaan myös sopeutumisraha eli sopeutumisraha vaikuttaa jatkossa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahan määrään. Sopeutumisraha on edelleen sairauspäivärahaan nähden niin sanottu estävä etuus eli henkilöllä ei ole oikeutta sairauspäivärahaan, jos hän saa sopeutumisrahaa. Poikkeuksena tästä ovat kuitenkin tilanteet, joissa henkilö on sopeutumisrahalla ollessaan ollut työssä ja tulee työkyvyttömäksi tähän työhön. 
Sopeutumisrahalla ei ole voimassa olevan lainsäädännön perusteella vaikutusta vanhempainpäivärahan maksamiseen. Eduskunnassa hyväksytyn hallituksen esitykseen HE 296/2018 vp sisältyvän sairausvakuutuslain muutoksen perusteella vanhempainpäiväraha maksetaan 1.1.2020 alkaen vähimmäismääräisenä ajalta, jolta henkilö saa sopeutumisrahaa, koska sopeutumisraha otetaan jatkossa huomioon päivärahan perusteeksi tulevassa vuositulossa eikä ole perusteltua maksaa samalta ajalta täysimääräisesti kahta eri ansiomenetystä korvaavaa etuutta. Vanhempainpäiväraha maksetaan vastaavasti vähimmäismääräisenä myös esimerkiksi eläkettä saavalle tai työssäkäyvälle vanhemmalle. 
Sopeutumisrahan hakeminen
Lakiehdotuksen (6 §:n 2 mom.) mukaan sopeutumisrahaa on haettava kuuden kuukauden kuluessa sen kuukauden lopusta, jonka aikana edustajantoimi on päättynyt. Sopeutumisrahaa koskevaan hakemukseen merkitään haluttu alkamispäivä, joka voi olla aikaisintaan edustajantoimen päättymistä seuraava päivä. Tämän jälkeen sopeutumisrahaa voi hakea alkamaan kalenterikuukauden alusta. Sopeutumisraha voi siten alkaa joustavasti kuuden kuukauden hakuajan aikana. Sopeutumisraha voidaan myös myöntää takautuvasti, kuitenkin aikaisintaan edustajantoimen päättymisestä lukien.  
Sopeutumisrahakauden (1—3 vuotta) laskeminen alkaa sopeutumisrahan myöntämisestä, eli se riippuu siitä, mistä lukien sopeutumisrahaa on haettu. Edustajantoimen päättymisestä alkavan sopeutumisrahakauden laskenta alkaa seuraavan täyden kuun alusta, eli vuonna 2019 1.5.2019 alkaen. Lakiehdotuksen 6 §:n 3 momentin mukaan myös se aika, jona sopeutumisrahan maksaminen on keskeytettynä esimerkiksi ansiotyöhön siirtymisen vuoksi, kuluttaa sopeutumisrahan maksamisaikaa ja keskeytyksen jälkeen sopeutumisrahaa maksetaan vain se aika, joka sopeutumisrahan maksamisajasta on jäljellä.  
Niille henkilöille, joille on myönnetty sopeutumiseläke, Keva toimittaa ilman uutta hakemusta päätöksen 1. lakiehdotuksen voimaantulosäännösten mukaisesti myönnetystä sopeutumisrahasta. Voimaantulosäännöksen 4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa, joissa sopeutumiseläke on lain tullessa voimaan keskeytettynä, Keva keskeyttää automaattisesti myös myönnetyn sopeutumisrahan maksun, jollei eläkkeensaaja toisin ilmoita. Niillä henkilöillä, joilla on oikeus sopeutumiseläkkeeseen mutta jotka eivät sitä ole hakeneet, on kuusi kuukautta lain voimaantulosta aikaa hakea sopeutumisrahaa. 
Voimaantulo
Aloitteen mukaan lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.3.2019. Eduskuntakäsittelyn ja lain vahvistamisen vaatiman ajan vuoksi valiokunta ehdottaa, että laki tulee voimaan 1.4.2019 alkaen.  
Lakialoite
Valiokunta on hyväksynyt lakialoitteen LA 84/2018 vp mukaisena lain kansanedustajain eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 2 momentin kumoamisesta sekä lain kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annetun lain muuttamisesta, joiden perusteella kansanedustajien sopeutumiseläke lakkautetaan ja kaikki kansanedustajat tulevat sopeutumisrahajärjestelmän piiriin. Näin ollen lakialoitteessa LA 18/2016 vp ehdotettu sääntelytarve on poistunut ja lakialoite LA 18/2016 vp ehdotetaan hylättäväksi.  
Kansalaisaloite
Edellä mainituista syistä myös kansalaisaloite KAA 1/2018 vp ehdotetaan hylättäväksi.  
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana lakialoitteeseen LA 84/2018 vp sisältyvät 1.—3. lakiehdotuksen. 
Eduskunta hylkää lakialoitteeseen LA 18/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 
Eduskunta hylkää kansalaisaloitteeseen KAA 1/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 
Helsingissä 1.3.2019 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Krista
Kiuru
sd
varapuheenjohtaja
Hannakaisa
Heikkinen
kesk
jäsen
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
jäsen
Arja
Juvonen
ps
jäsen
Niilo
Keränen
kesk
jäsen
Anneli
Kiljunen
sd
jäsen
Jaana
Laitinen-Pesola
kok
jäsen
Anne
Louhelainen
sin
jäsen
Ulla
Parviainen
kesk
jäsen
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
jäsen
Pekka
Puska
kesk
jäsen
Sari
Raassina
kok
jäsen
Veronica
Rehn-Kivi
r
jäsen
Vesa-Matti
Saarakkala
sin
jäsen
Kristiina
Salonen
sd
jäsen
Sari
Sarkomaa
kok
jäsen
Martti
Talja
kesk
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Eila
Mäkipää
VASTALAUSE
Perustelut
Perussuomalaiset lähtivät korjaamaan kohtuuttomuuksia eli sopeutumiseläkejärjestelmän lakkauttamista asiasta tehdyn kansalaisaloitteen sekä perussuomalaisten asiasta tekemän lakialoitteen mukaisesti. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kannan mukaan lakkauttamisasiaan ei olisi saanut liittää kansanedustajien omien etuuksien nostoa. Valmistelussa uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden ohella kansanedustajien sopeutumiseläkkeen purkamiseen liitettiin useita etuisuuksien parannuksia. Perussuomalaiset eivät hyväksy sopeutumisrahan määrän nostoa. Tätä vielä korostaa se, ettei sopeutumisrahan saamiseen liity minkäänlaista aktiivisuusvelvoitetta. Ehdotuksiin sisältyy myös muita etuisuuksien nostoja, joita Perussuomalaiset eivät kannata. 
Näiden epäkohtien korjaamiseksi vastalauseessa ehdotetaan pykälämuutoksia, että eläkkeensaajalla, jolla on maksussa nyt lakkautettava eläke, on oikeus saada lakkautetun eläkkeen sijaan sopeutumisrahaa kahden vuoden ajan. Lakialoitteessa oikeus sopeutumisrahaan ehdotettiin kolmen vuoden pituiseksi.  
Lakialoitteessa ehdotetaan myös, että sopeutumisrahaa maksetaan, mikäli edustajantoimi on kestänyt vähintään yhden vuoden. Ehdotamme vastalauseessa tältä osin voimassa olevan oikeustilan säilyttämistä. Tällöin, jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä on oikeus sopeutumisrahaan siten, että sopeutumisrahaa maksetaan enintään yhden vuoden ajan, mikäli edustajantoimi on kestänyt vähintään kolme vuotta, mutta vähemmän kuin seitsemän vuotta. 
Vastalauseessa ehdotetaan edelleen, että jos kansanedustaja on sopeutumisrahan päättyessä täyttänyt 59 vuotta, sopeutumisrahaa voidaan maksaa 65 vuoden ikään asti. Sopeutumisrahan määrä on aina vähintään se määrä, joka 6 §:n 1 momentin mukaisesti karttuu seitsemän vuoden edustajantoimesta. Lakialoitteessa ehdotetaan, että sopeutumisrahan määrä on aina vähintään se määrä, joka karttuu yhdeksän vuoden edustajantoimesta..Lopuksi ehdotamme, että säännös, jonka mukaan kansliatoimikunta voi hakemuksesta myöntää kansanedustajana toimineelle ylimääräisen sopeutumisrahan, poistetaan. Lakialoitteessa ehdotetaan mahdollisten kohtuuttomien tilanteiden varalta kansliatoimikunnalle oikeutta myöntää terveydellisestä tai muusta erityisestä syystä harkinnanvaraista sopeutumisrahaa enintään 12 kuukauden ajaksi. Säännöksen nojalla kansliatoimikunta voisi harkintansa mukaan esimerkiksi pidentää sopeutumisrahan maksuaikaa enintään 12 kuukaudella, jos siihen on erityisiä syitä. Perussuomalaiset katsoo, että tämä ei ole yhdenvertaista lainsäädäntöä suhteessa siihen, millaisia "sosiaalisperusteisia" etuja kansalaiset yleensä voivat saada. 
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että 3. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena ja 
että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuina. (Vastalauseen muutosehdotukset) 
Vastalauseen muutosehdotukset
1. 
Laki 
kansanedustajain eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 2 momentin kumoamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
(Kuten StVM) 
2 § 
(1 ja 2 mom. kuten StVM) 
Eläkkeensaajalla, jolla on maksussa tällä lailla lakkautettava eläke, on oikeus saada lakkautetun eläkkeen sijaan kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annetun lain (329/1967) mukaista sopeutumisrahaa kahden vuoden ajan tämän lain voimaantulosta lukien.  
(4—7 mom. kuten StVM) 
2. 
Laki 
kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annetun lain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annetun lain (329/1967) 2 §:n 2 ja 3 momentti, 4 §:n 2 ja 3 momentti sekä 5 ja 7 §, sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 2 ja 3 momentti, 4 §:n 2 momentti ja 5 § laissa 150/2011, 4 §:n 3 momentti laissa 864/1971 sekä 7 § laeissa 864/1971 ja 150/2011, sekä 
lisätään 6 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1531/1993, uusi 3 momentti ja 19 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti: 
2 § 
Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä on oikeus sopeutumisrahaan seuraavasti: 
1) sopeutumisrahaa maksetaan enintään yhden vuoden ajan, mikäli edustajantoimi on kestänyt vähintään kolme vuotta; 
(2 ja 3 kohta kuten StVM) 
Jos kansanedustaja on sopeutumisrahan päättyessä täyttänyt 59 vuotta, sopeutumisrahaa voidaan maksaa 65 vuoden ikään asti. Sopeutumisrahan määrä on aina vähintään se määrä, joka 6 §:n 1 momentin mukaisesti karttuu seitsemän vuoden edustajantoimesta. Sopeutumisrahasta on muutoin voimassa, mitä vanhuuseläkkeestä tässä laissa säädetään.  
4—7 § 
(Kuten StVM) 
19 § 
Kansliatoimikunta voi hakemuksesta myöntää kansanedustajana toimineelle ylimääräisen sopeutumisrahan enintään 12 kuukaudeksi, jos siihen on terveydellisiä, taloudellisia, sosiaalisia tai muita erityisiä syitä. 
Voimaantulosäännös 
(Kuten StVM) 
Helsingissä 1.3.2019
Arja
Juvonen
ps
Viimeksi julkaistu 30.4.2019 12:12