Esityksen tavoitteena on helpottaa vakuutettujen taloudellisia mahdollisuuksia mennä covid-19-tutkimukseen yksityiselle palveluntuottajalle ja mahdollistaa yksityisen sektorin covid-19-diagnostiikan käyttö nykyistä laajemmin korottamalla sairausvakuutuksen korvaustaksaa. Lisäksi esityksen tavoitteena on parantaa työnantajien mahdollisuuksia tarjota covid-19-tutkimuksia työntekijöilleen mahdollistamalla suorakorvauksen maksaminen palveluntuottajalle, vaikka työnantaja maksaisi tutkimuksen omavastuuosuuden vakuutetun sijasta. 

Valiokunta toteaa, että tällä hetkellä julkisen terveydenhuollon testauskapasiteetti on hyvä ja covid-19-tutkimukset ovat julkisessa terveydenhuollossa potilaalle maksuttomia. Julkinen terveydenhuolto voi myös hyödyntää yksityisen sektorin testauskapasiteettia ostopalveluilla, jolloin tutkimuksesta maksettava kustannus perustuu kilpailutukseen.  

Sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen tarkoituksena on täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla osa yksityisen terveydenhuollon käytöstä vakuutetulle aiheutuneista kustannuksista. Ilman ostopalveluna tapahtuvaa kilpailutusta yksityisen sektorin perimät hinnat covid-19-tutkimuksista voivat nousta selvästi korkeammiksi kuin testauksesta julkiselle taloudelle aiheutuvat kustannukset. Valiokunta pitää kuitenkin esityksen mukaista korvaustaksan säätämistä tarpeellisena covid-19-epidemian poikkeuksellisissa oloissa ja kannattaa lakiehdotuksen hyväksymistä jäljempänä yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevin muutoksin. Esityksen mukaisilla muutoksilla voidaan varautua riittävään testauskapasiteettiin covid-19-epidemiatilanteen mahdollisesti pahentuessa.  

Esityksen mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään sellaisten covid-19-tartunnan toteamiseksi tehtävien tutkimusten korvaustaksasta, joiden korvaaminen Kansaneläkelaitoksen vahvistamaa korvaustaksaa korkeammalla korvaustaksalla nähdään tarkoituksenmukaiseksi erityisesti tutkimuksen hoidollisen arvon perusteella. Korvaustaksa perustuu tutkimuksesta aiheutuvaan kustannustasoon, siihen hoidolliseen arvoon, joka koronavirustutkimuksella on, sekä käytettävissä oleviin varoihin.  

Esityksen perustelujen mukaan tällä hetkellä covid-19-infektion tutkimuksista luotettavimpana pidetään nukleiinihaponosoitusmenetelmällä hengitystie-eritenäytteestä tehtyä covid-19-tutkimusta (PCR-tutkimus). Valiokunnan saaman selvityksen mukaan PCR-tutkimusten lisäksi Suomessa on markkinoilla useita covid-19-infektion toteamiseen tarkoitettuja CE-merkittyjä antigeeninosoitustestejä, ja useille laboratorioille ja terveydenhuollon toimijoille on myönnetty tartuntatautilain 18 §:n mukaisia kliinisen mikrobiologian toimilupia antigeenin osoitustestien käyttöön. Antigeeninosoitustestien laajenevan käytön myötä niiden suorituskyvystä kertyy lisää tietoa.  

Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa, että markkinoilla saatavilla olevien erilaisten testien luotettavuutta ja hintatasoa sekä testausmenetelmän soveltuvuutta epidemian hallintaan tulee jatkuvasti arvioida ja tehdä sen pohjalta tarvittavat päivitykset asetukseen. Lisäksi valiokunta korostaa, että korvaustaksa on asetettava terveystaloudellisesti tarkoituksenmukaiselle tasolle. Asetuksella säädetyn tutkimuksen korvaustaksan tulee kannustaa käyttämään kustannusvaikuttavasti epidemian torjunnan kannalta tehokkaimpia testausmenetelmiä.