Talousvaliokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin.
Hallituksen esityksen keskeinen sisältö.
Ehdotuksessa esitetään kaivoslakia muutettavaksi siten, että kullanhuuhdonta-alueen enimmäispinta-ala muutetaan viidestä hehtaarista seitsemään hehtaariin. Muutoksen jälkeen kaivosviranomaisella on edelleenkin harkintavalta huuhdonta-alueen pinta-alan suhteen.
Lisäksi ehdotetaan muutoksia kullanhuuhdontalupien voimassaoloaikaan. Nykyisin kullanhuuhdontalupa voidaan myöntää enintään neljäksi vuodeksi, ja lupaa on mahdollista hakea jatkettavaksi kolme vuotta kerrallaan. Ehdotuksen mukaan jatkolupa olisi enintään kymmenen vuotta. Jatkolupien lukumäärää ei ole lainsäädännössä nykyisellään rajoitettu, ja tämän oikeustilan on tarkoitus jatkua näiden lupien ajallisesta pidennyksestä riippumatta.
Lisäksi kaivoslain 169 §:n tarkoittama täytäntöönpanomääräystä koskeva sääntely ulotettaisiin koskemaan myös kullanhuuhdontaluvan myöntämistä koskevaa päätöstä.
Kullanhuuhdontaluvan raukeamista, muuttamista tai peruuttamista koskevaan sääntelyyn ei ehdoteta muutoksia, kuten ei myöskään saamelaisten oikeuksiin liittyviin säännöksiin.
Ehdotettujen muutosten tavoitteet.
Ehdotetulla muutoksella pyritään parantamaan kullanhuuhdontaluvan voimassaoloajan ja huuhdonta-alueen välistä suhdetta, jotta toiminnan pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus kohentuisivat. Muutosten tavoitteena on myös osaltaan edistää kullanhuuhdontakulttuurin säilymistä.
Ympäristövaliokunnan lausunto.
Talousvaliokunta yhtyy ympäristövaliokunnan lausunnossaan esittämään toteamukseen siitä, että kaivannaistoiminnan luvituksen syklien eritahtisuuden poistuminen on omiaan parantamaan viranomaisyhteistyötä ja valvontatyön yhteensovittamista. Ympäristövaliokunnan tavoin talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että koneellisen kullankaivuun loppuminen Lemmenjoella vuonna 2020 saattaa lisätä kullanhuuhdonnan paineita muilla alueilla. Tällöin ajantasaisen ja tasapainoisen lainsäädännön merkitys korostuu.
Muutosten vaikutukset.
Talousvaliokunta katsoo, että muutoksilla mahdollistetaan nykytilaan nähden tehokkaampi kullanhuuhdonta muun muassa huuhdonta-alueen paremman hyödynnettävyyden johdosta. Valiokunta arvioi ehdotettujen muutosten vähentävän sekä viranomaisten että hakijoiden lupaprosessista aiheutuvaa hallinnollista taakkaa ilman, että lupaprosesseilla suojattavia etuja vaarannettaisiin. Talousvaliokunta pitää toivottavana, että viranomaistyön vähentymisestä mahdollisesti vapautuva resurssi käytetään ensisijaisesti hakemusruuhkan purkamiseen, mutta myöhemmässä vaiheessa kaivannaistoiminnan valvontaan ja toiminnanharjoittajien ohjaukseen.
Talousvaliokunnan kokoavat huomiot.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin huoli Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) monitasoisesta roolista kaivosasioissa: Tukes ratkaisee kaivoslain mukaisia oikeuksia ja lupia koskevat hakemukset, ylläpitää kaivosrekisteriä sekä valvoo toimintaa kaivoslain mukaisen raportoinnin kautta, tietokyselyillä, valvontakäynneillä sekä eri osapuolten tekemien aloitteiden perusteella. Talousvaliokunta toteaa, että Tukes on toiminut tässä roolissa vasta verraten lyhyen aikaa, joten on ennenaikaista arvioida viranomaistoimintojen järjestelyn tarkoituksenmukaisuutta. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että asiaa seurataan.
Talousvaliokunta kiinnittää huomiota ehdotetun sääntelyn vaikutukseen kaivoslain 107 §:n mukaisen vakuuden suuruuteen. Ottaen huomioon vakuuden tarkoitus kaivostoiminnan jälkitoimenpiteiden sekä mahdollisten vahinkojen ja haittojen korvaamiseksi tulisi viranomaisen vakuussumman suuruutta harkitessaan painottaa kullanhuuhdonta-alueen pinta-alan merkitystä. Talousvaliokunta tähdentää, että muutoksen tarkoituksena ei ole nostaa vaadittavan vakuuden kokonaissummaa.
Talousvaliokunta katsoo, että hallituksen esityksessä ehdotetut muutokset on kokonaisuutena arvioiden tasapainoinen ratkaisu kullanhuuhdonnan, alkuperäiskansojen ja alkutuotannon elinkeinonharjoittajien intressien välillä.