Vähittäiskaupan aukiolon sääntely on ehdotettu kumottavaksi kokonaisuudessaan lukuun ottamatta kauppakeskusympäristössä toimivan pienyrittäjän suojaksi säädettyä lainkohtaa.  

Talousvaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä hallituksen esityksen mukaisina ja lakialoitteen hylkäämistä.  

Voimassa olevan sääntelyn mukaan elinkeinonharjoittajat eivät voi vapaasti itse päättää yhdestä keskeisestä kilpailutekijästään — aukioloajoistaan. Lainsäädännöllä tehtyjen rajoitusten voidaan katsoa heikentäneen kilpailuedellytysten tasapuolisuutta: aukiolon rajoituksia sovelletaan vähittäiskaupan lisäksi vain kapeaan toimialaan eli parturi- ja kampaamoliikkeisiin. Soveltamisalan rajaus luo elinkeinonharjoittajille huomattavasti toisistaan poikkeavan toimintaympäristön tavalla, joka on koettu epätasapuoliseksi. Poikkeuslupamenettely on ollut omiaan vielä voimistamaan epäoikeudenmukaisiksi tai epätasapuolisiksi koettuja olosuhteita.  

Kuluttajan näkökulmasta voimassa oleva sääntely lukuisine poikkeuksineen on sekava; aukiolon sallitut rajat ovat riippuneet myymälän toimialasta, sijainnista, pinta-alasta, kellonajasta, viikonpäivästä ja kalenterikuukaudesta, minkä lisäksi tulee vielä huomioida mahdolliset juhlapyhien ja poikkeuslupakäytännön vaikutukset. Kuluttajan on nykyisellään käytännössä erittäin vaikea hahmottaa, milloin vähittäiskaupan palvelut ovat saatavilla. 

Kehityskulkua, jossa väestö hakeutuu haja-asutusalueilta kaupunkikeskittymiin ja siten myös näillä alueilla sijaitsevien palvelujen käyttäjiksi, on vaikeaa ja epätarkoituksenmukaista ohjata kaupan aukiolon rajoituksilla. Lähipalvelujen kannattavuus ja siten saatavuus ovat kiinteästi sidoksissa kaavoituksen ratkaisuihin, minkä vuoksi kaavoitusta koskeva päätöksenteko on kauppojen aukiolosääntelyä merkittävämpi ja tehokkaampi vaikuttamiskeino palvelujen saatavuuteen. Maatalous- ja ympäristöministeri onkin asettanut maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista valmistelevan työryhmän (YM019:2015 23.9.2015), jonka tavoitteena on muun muassa kaupan alaa koskevan sääntelyn ja prosessien keventäminen ja epätarkoituksenmukaisten rajoitusten poistaminen.  

Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan lainsäädännöllä toteutetut elinkeinotoiminnan rajoitukset ovat omiaan vahvistamaan alalla jo toimivien tahojen asemaa, minkä vuoksi voidaan olettaa, että sääntelyn purkaminen voi osaltaan helpottaa uusien toimijoiden alalle pääsyä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota myös uudistuksen myötä kivijalkakauppojen parantuvaan kilpailuasemaan verkkokauppoihin nähden. 

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, ettei työtuntien määrän kasvu tarkoittaisi vastaavaa kasvua työsuhteiden kokoaikaisuudessa, vaan merkitsisi osa- ja määräaikaisten työsuhteiden määrän lisääntymistä. Talousvaliokunta toteaa, että hallituksen esityksen mukaisen aukioloaikojen vapauttamisen tarkkoja työllisyysvaikutuksia on vaikea arvioida, mutta alan toimijat ovat itse arvioineet, että aukioloaikojen vapauttaminen vaikuttaisi merkittävästi alan kykyyn tarjota työtä. Talousvaliokunta katsoo, että nyt ehdotettua uudistusta suurempi vaikutus kaupan alan työllisyyden kehittymiseen on talouden yleisellä kehityksellä.  

Esitetyn muutoksen vaikutuksia arvioitaessa on huomioitava, että käsillä olevalla hallituksen esityksellä ei muuteta palvelussuhteiden ehtoja koskevia säännöksiä. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on talousvaliokunnalle antamassaan lausunnossa (TyVL 4/2015 vp) erityisesti kiinnittänyt huomiota siihen, ettei hallituksen esityksessä ole lainkaan käsitelty ehdotettujen muutosten vaikutuksia sukupuoliin. Talousvaliokunta muistuttaa sukupuolivaikutusten arvioinnin kuuluvan lainvalmisteluprosessiin ja ilmaisee huolensa tämän seikan huomiotta jättämisestä käsillä olevan hallituksen esityksen valmistelussa.  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota myös työturvallisuuteen. Talousvaliokunta korostaa, että työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on aukioloajoista riippumaton yleinen huolehtimisvelvollisuus työpaikan turvallisuudesta. Erityisesti tulee ottaa huomioon ilta- ja yötyön sekä yksintyöskentelyn vaikutukset arvioitaessa väkivallan uhkaa sekä avunsaantia mahdollisissa hätätilanteissa. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan työntekijöiden fyysiseen turvallisuuteen vaikuttavat aukioloaikoja enemmän myymälän sijainti, sen ympäristö ja asiakaskunta. Aukiolon sääntely ei tässä katsannossa ole tarkoituksenmukaisin väline puuttua näihin ongelmakohtiin. 

Modernissa palveluyhteiskunnassa on lukuisia toimialoja, joiden työntekijöillä on epätyypilliset työajat. Niillä toimialoilla, joiden toiminta-aikaa ei ole vähittäiskaupan tapaan lainsäädännöllä rajoitettu, on vakiintuneita toimintamalleja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Kunnat ovat muun muassa velvollisia järjestämään lasten vuorohoitoa, mikäli tarvetta tähän ilmenee. Edellisen kauppojen aukiololaajennuksen (2009) jälkeen vuorohoidon tarve ei merkittävästi lisääntynyt. Kysymys julkisten palvelujen tarpeesta on kuitenkin varsin moniulotteinen, koska kysyntä voi olla sidoksissa kansalaisten subjektiiviseen kokemukseen palvelujen tarjonnasta. 

Talousvaliokunta pitää perusteltuna, että kauppakeskuksessa liikettään pitävän yrittäjän oikeudesta vapaapäivään säädetty 5 § siirretään nykyisen sisältöisenä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin (1061/1978). Kyseistä säännöstä muutettiin vuonna 2014. Soveltamisalaksi määriteltiin kauppakeskuksissa toimivat yrittäjät, joiden palveluksessa on enintään viisi työntekijää. Talousvaliokunta pitää elinkeinonharjoittajien toimintaympäristön pysyvyyden ja oikeusvarmuuden näkökulmasta tärkeänä, ettei säännöksiä muuteta ilman painavia perusteita. Kyseisen lainkohdan oltua voimassa vain lyhyen aikaa talousvaliokunta pitää hyvänä sen säilyttämistä nykymuodossaan.  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on esittänyt, että talousvaliokunta harkitsisi kauppojen aukiolosääntelyä juhlapyhinä, joskin toteaa, että se pitää poikkeuslupamenettelystä luopumista hyvänä uudistuksena katsoen, että siitä hyötyvät erityisesti niin kutsutut kivijalkayritykset, kuten parturi- ja kampaamoliikkeet, joilla on tosiasiallinen päätösvalta yrityksen palveluajoista. Talousvaliokunta katsoo, että mikäli aukioloa edelleen joiltakin osin säänneltäisiin, tarve poikkeuslupamenettelylle pysyisi samoin kuin menettelyyn liittyvät ongelmat. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on kiinnittänyt huomiota myös muualla kuin kauppakeskuksissa toimiviin pienyrittäjiin, jotka harjoittavat toimintaansa erilaisiin yhteistyö- tai ketjusopimuksiin perustuen. Mainitunlaisiin sopimuksiin liittyy keskeisinä elementteinä tuotemerkin haltijan omistama ja hallinnoima liiketoimintakonsepti ja tuki sopimuspuolena olevalle yrittäjille sekä toisaalta ketjun yhtenäinen ilme ja palvelulupaus kuluttajille. Kauppakeskuksissa toimivia yrittäjiä suojaavan lain säännöksen soveltamisalan ulottaminen näihin ketjuyrittäjiin rajoittaisi sopimusvapautta tavalla, jota ei voida pitää nyt käsillä olevan hallituksen esityksen tarkoituksena. Kauppakeskuksessa toimiva pienyrittäjä on merkittävästi erilaisessa neuvotteluasemassa liiketilansa omistajaan nähden kuin kivijalkamyymälässä toimiva elinkeinonharjoittaja suhteessa oman liiketilansa omistajaan. 

Lakialoitteessa ehdotetaan voimassa olevan lain kumoamista. Hallituksen esityksessä kyseisen lain kumoamisen lisäksi ehdotetaan, että kauppakeskuksia koskeva sääntely jää voimaan siten, että pykälä siirretään sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin. Valiokunta pitää edellä mainituin perustein perusteltuna hyväksyä lakiehdotukset hallituksen esityksen mukaisina, minkä vuoksi lakialoite esitetään hylättäväksi.  

Aukiolon rajoitusten poistamisen ei odoteta muuttavan kaupan aukioloa merkittävästi. Suurimmat muutokset kohdistunevat juhlapyhien aukioloaikoihin. Joka tapauksessa liiketaloudelliset perusteet ohjannevat kaupan yksikköjä ratkaisuihin, jotka parhaiten vastaavat kuluttajien tarpeisiin. Talousvaliokunta yhtyy asiantuntijakuulemisessa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan ehdotetun muutoksen suurin merkitys ja vaikutus on vähittäiskaupan joustavuuden lisääntyminen asiakkaiden kulloisiakin tarpeita vastaavaksi. Talousvaliokunta katsoo hallituksen esityksen mukaisten ehdotusten olevan yhdensuuntaisia sääntelytaakan vähentämispyrkimysten kanssa. Poikkeuslupamenettelyn poistumisen myötä hallinnollinen taakka vähenee sekä elinkeinonharjoittajien että viranomaistoiminnan näkökulmasta. Nämä lähtökohdat huomioon ottaen talousvaliokunta pitää hallituksen esitystä tervetulleena elementtinä elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittämiseksi kilpailukykyisemmäksi. Ottaen kuitenkin huomioon asiantuntijakuulemisessa ja lausunnoissa herätetyt kysymykset muutoksen kielteisistä tai odottamattomista vaikutuksista talousvaliokunta pitää tärkeänä, että uuden sääntelyn vaikutuksia seurataan tarkoin ja että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaessa toimiin lainsäädännön muuttamiseksi.