VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
Talousvaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä 1. ja 2. lakiehdotukseen tehtävin muutoksin. Lisäksi talousvaliokunta esittää eduskunnan hyväksyttäväksi yhden lausuman.
Ehdotetun sääntelyn pääasiallisena tarkoituksena on Euroopan parlamentin ja neuvoston tilintarkastusdirektiivin muutosdirektiivin (2014/56/EU) ja tilintarkastusasetuksen (EU) N:o 537/2014 implementoiminen Suomen lainsäädäntöön: esitys sisältää EU-sääntelystä aiheutuvat välttämättömät muutokset kansalliseen tilintarkastuslakiin sekä eräisiin muihin lakeihin.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hallituksen esityksen valmistelun aikana on noussut esiin kansallisia säädösmuutostarpeita, joita ei ole kuitenkaan voitu liittää tähän esitykseen, koska ne olisivat edellyttäneet sääntelyn laajaa kokonaisarviointia. Tätä varten työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän (asettamispäätös TEM/699/00.04.01/2016), jonka toimeksiantoon kuuluu muun muassa arvioida hallinnon tarkastus tilintarkastuksen kohteena, tilintarkastusvelvollisuuden rajat ja toimintakertomuksen tilintarkastamisesta luopumisen vaikutukset kirjanpitosääntelyyn. Talousvaliokunta pitää toimeksiantoa perusteltuna ja kiirehtii työn valmistumista seuraavin huomautuksin.
Oikea ja riittävä kuva.
Talousvaliokunta toteaa, että käsitellessään kirjanpitolakiin (1336/1997 myöhempine muutoksineen) ehdotettuja muutoksia hallituksen esityksen HE 89/2015 vp (hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta sekä puunkorjuuta aarniometsissä harjoittavien yritysten viranomaisille suorittamien maksujen julkistamista koskevaksi laiksi) yhteydessä nousi esiin kysymys tilintarkastuksen kohteesta ja oikean ja riittävän kuvan käsitteestä. Tuolloin hallituksen esityksen ehdottaman sääntelyn mukaan "tilinpäätös ja toimintakertomus antavat yhdessä oikean ja riittävän kuvan" kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta olennaisuusperiaatteen mukaisesti ottaen huomioon kirjanpitovelvollisen harjoittaman toiminnan laatu ja laajuus. Osa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista kyseenalaisti tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kytkennän ja katsoi, että esitys oli tältä osin tilinpäätösdirektiivin ja kansainvälisen käytännön vastainen. Kytkennän arvioitiin myös rajoittavan toimintakertomuksen sisällön kehittämistä erityisesti ei-taloudellisten selvitysten osalta. Kriittisesti esitykseen suhtautuvien näkemyksenä oli, että toimintakertomuksen tilintarkastuksesta tulisi luopua ja tilinpäätöksen tulisi yksinään antaa oikea ja riittävä kuva toiminnasta.
Talousvaliokunta piti näitä näkemyksiä perusteltuina, mutta katsoi (TaVM 16/2015 vp), ettei käytäntöä voitu muuttaa yksinomaan kirjanpitosääntelyä muuttamalla, vaan tarve oli ensisijaisesti rajata tilintarkastusvelvoitetta. Talousvaliokunta huomautti mietinnössään, että varsinaisen tilintarkastuksen kohdistaminen yksinomaan tilinpäätökseen edellyttää muutoksia tilintarkastuslakiin. Sääntelyn selkeyden varmistamiseksi valiokunta piti perusteltuna, että tarvittavat muutokset eri lakeihin tehtäisiin tuolloin vielä valmistelussa olleen, nyt käsillä olevan tilintarkastuslain muutoksen yhteydessä. Eduskunta hyväksyi talousvaliokunnan esityksestä seuraavan lausuman: Eduskunta edellyttää, että tilintarkastuslain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä tehdään tarvittavat muutokset lainsäädäntöön siten, että varsinaisen tilintarkastuksen kohteena voi olla yksinomaan tilinpäätös ja toimintakertomukseen kohdistetaan vain direktiivien edellyttämät toimet.
Talousvaliokunta toteaa, että nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä on talousvaliokunnan tarkoittama tilintarkastuksen kohteen supistaminen toteutettu (3 luvun 1 §), mutta se on tehty sillä tavoin epäsymmetrisesti, että kirjanpitolain ja nyt ehdotetun tilintarkastuslain käsitteet "oikeasta ja riittävästä kuvasta" eivät ole yhtenevät: tilintarkastuslakiin ehdotettuja muutoksia ei ole tehty vastaavasti kirjanpitolakiin. Ehdotetun tilintarkastuslain perusteella tilintarkastajan tulee tarkastaa, että tilinpäätös antaa yksinään oikean ja riittävän kuvan. Samanaikaisesti kirjanpitolaki kuitenkin mahdollistaa sen, että yritys voi antaa tilinpäätöksen sijaan toimintakertomuksessa sellaisia tietoja, jotka ovat osa oikeaa ja riittävää kuvaa. Tällaisen sääntelyn ei tulisi olla mahdollista. Tilintarkastajalle ei tulisi asettaa erisisältöistä vaatimusta kuin kirjanpitovelvolliselle yritykselle.
Talousvaliokunta pitää täten muodostuvaa oikeustilaa epätyydyttävänä ja esittää eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jossa edellytetään kirjanpitolakiin valmisteltavan pikaisesti, edellä mainitun työryhmän työstä irrottaen, tarvittavat muutokset edellä kuvatun epäsymmetrian poistamiseksi. (Valiokunnan lausumaehdotus)
Hallinnon tarkastus.
Talousvaliokunta toteaa, että saman lainkohdan (3 luvun 1 §) tarkoittama hallinnon tarkastus on sisällöllisesti varsin epäselvä. Talousvaliokunta pitää hyvänä, että hallinnon tarkastus on yksi edellä mainitun työryhmän toimeksiannon mukaisista arvioinnin kohteista. Tilintarkastuksen kohteen kansainvälinen harmonisointi on keskeinen kysymys toimialaa koskevan sääntelyn kehittämisessä. Kansalliset poikkeamat lisäävät usein hallinnollista taakkaa ja voivat ylläpitää sellaisia käytäntöjä, jotka vaikeuttavat talouden raportoinnin kehittymistä kansainvälisen toimintaympäristön edellyttämällä tavalla.
Tilintarkastuskertomukseen liittyvät lausumat.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty ristiriitaisiakin käsityksiä siitä, tulisiko tilintarkastuskertomukseen sisällyttää lausumia. Tilintarkastusdirektiivin muutosdirektiivin ja tilintarkastusasetuksen implementointia käsitellyt työryhmä (Vuoden 2014 tilintarkastusdirektiivin muutos ja tilintarkastusasetus, TEM 66/2015) totesi mietinnössään, että lausumat ovat jääneet pysyväksi ilmiöksi siitä huolimatta, että ne on poistettu lainsäädännöstä. Käsillä olevassa hallituksen esityksessä on päädytty esittämään lausumien palauttamista lain tasolla säädetyiksi velvoitteiksi, kuitenkin siten, että lausumat annetaan vain yhtiökokouksen tai vastaavan toimielimen pyynnöstä ja niiden tulee perustua suoritettuun tilintarkastukseen eivätkä ne saa aiheuttaa kohtuutonta ylimääräistä hallinnollista taakkaa. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että säännöksen vaikutuksia seurataan ja tarvittaessa ryhdytään toimiin lainsäädännön muuttamiseksi.
Tilintarkastajan siirtyminen tarkastettavan yhteisön palvelukseen.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että tilintarkastaja ei saa siirtyä tilintarkastuskohteen palvelukseen tai ottaa jäsenyyttä tilintarkastuskohteen hallintoelimissä ennen kuin vuosi on kulunut tilintarkastustoimeksiannon päättymisestä. Yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä tarkastavien tilintarkastajien kohdalla tämä jäähdyttelyjakso on kaksi vuotta. Ehdotus perustuu tilintarkastusdirektiivin 22 a artiklaan. Pyrkimys on ollut varmistaa tilintarkastajan riippumattomuus suhteessa tilintarkastuksen kohteeseen. Kielto koskee vain tilintarkastuskohteiden palvelukseen siirtymistä tai jäsenyyttä tilintarkastuskohteen hallintoelimissä eikä siten rajoita muiden palvelukseen siirtymistä tai jäsenyyksiä muiden kuin tilintarkastuskohteiden hallituksissa.
Talousvaliokunta toteaa, että Suomen olosuhteisiin implementoituna direktiivin edellyttämät jäähdyttelyjaksojen aikamääreet ovat huomattavan pitkiä. Ottaen huomioon kansalliset tilintarkastajien työmarkkinat jäähdyttelyjaksosääntely voi aiheuttaa merkittäviä esteitä tilintarkastajien ammatilliselle kehittymiselle ja ajantasaisen ammattitaidon optimaaliselle käytölle, etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Talousvaliokunta toteaa, että säännös luo epätyydyttävän oikeustilan Suomen olosuhteisiin. Kysymyksessä on kuitenkin pakottavan EU-sääntelyn asettama minimi, minkä vuoksi kansallisesti ei voida säätää toisin. Tämän epätyydyttävän tilan vaikutusten minimoimiseksi talousvaliokunta pitää tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena käyttää kansallista harkintavaraa jäähdyttelyjakson rikkomisen sanktioinnin suhteen yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin kuvatulla tavalla.
VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1. Laki tilintarkastuslain muuttamisesta
1 luku. Yleiset säännökset
1 §. Soveltamisala.
Pykälässä säädetään tilintarkastuslain soveltamisalasta. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota pykälän 4 momentin sisältämään viittaukseen tämän lain 10 luvun 5 ja 6 §:ään. Talousvaliokunta toteaa, että hallituksen esityksen ehdottama säännös, jonka mukaisesti jäähdyttelyjaksosäännöksen rikkomiseen liittyvää seuraamusmaksua koskeva sääntely ulottuisi muuhunkin kuin varsinaisiin tilintarkastustehtäviin, ei ole direktiivin edellyttämä, vaan kansallinen lisäys, minkä vuoksi valiokunta ehdottaa 2 ja 4 momentit muutettaviksi kuulumaan seuraavasti:
2 momentti: "Toimintaan, johon sovelletaan julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta annettua lakia (1142/2015), sovelletaan tämän lain 2 luvun 7 §:n 3 momenttia, 4 luvun 2, 4 ja 5 §:ää, 6—8 lukua, 9 luvun 1 §:n 1 momentin 1—3 kohtaa, 10 luvun 1—4 ja 7—8 §:ää sekä 11 lukua."
4 momentti: "Tilintarkastajan tässä ominaisuudessaan harjoittamaan muuhun kuin 1, 2 tai 3 momentissa tarkoitettuun toimintaan sovelletaan 4 luvun 1—3 ja 8 §:ää, 7 ja 8 lukua, 9 luvun 1 §:ää, 10 luvun 1—4 ja 7—8 §:ää ja 11 luvun 1 §:ää."
Täten jäähdyttelyjaksoa koskevan säännöksen rikkomisesta seuraava seuraamusmaksu tulisi sovellettavaksi ainoastaan toimintaan tilintarkastajan ominaisuudessa.
3 luku. Tilintarkastuksen sisältö
5 § Tilintarkastuskertomus.
Pykälässä säädetään tilintarkastuskertomuksesta. Pykälän 2 momentissa on lueteltu, mistä seikoista tilintarkastuskertomuksessa on annettava lausunto. Tilinpäätösdirektiivin 8 luvun 34 artiklassa todetaan, että tilintarkastajan on annettava lausunto siitä, onko toimintakertomus ristiriidaton saman tilikauden tilinpäätökseen nähden ja onko toimintakertomus laadittu sovellettavien lakisääteisten vaatimusten mukaisesti. Tilintarkastusdirektiivin 28 artiklan 2 kohdassa puolestaan todetaan muun muassa, että tilintarkastuskertomuksessa on selvästi esitettävä tilintarkastajan näkemys siitä, annetaanko tilinpäätöksessä oikea ja riittävä kuva noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti, ja tapauksen mukaan siitä, täyttääkö tilinpäätös lakisääteiset vaatimukset, ja että jäsenvaltiot voivat säätää tilintarkastuskertomuksen sisältöä koskevia lisävaatimuksia.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan tilintarkastuskertomuksessa todettavaksi, onko tilinpäätös laadittu noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti. Talousvaliokunta pitää tarkoituksenmukaisena muuttaa pykälän 2 momentin 2 kohdan sanamuotoa seuraavasti: "täyttääkö tilinpäätös lakisääteiset vaatimukset".
Tällöin kansallinen säännös vastaisi paremmin tilinpäätösdirektiivin ja tilintarkastusdirektiivin sanamuotoja.
4 luku. Tilintarkastajaa koskevat muut säännökset
1 §. Ammattieettiset periaatteet.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota lainkohdassa käytettyihin termeihin. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan objektiivisuus on vakiintunut termi suomalaisessa oikeusjärjestelmässä ja soveltuu tilintarkastuksen yhteyteen "puolueettomuus"-termiä paremmin, ja näin perustellen talousvaliokunta ehdottaa hallituksen esityksen ehdottamaa pykälää muutettavaksi kuulumaan seuraavasti: "Tilintarkastajan on suoritettava tässä laissa tarkoitetut tehtävät ammattitaitoisesti, rehellisesti, objektiivisesti ja ammatillinen kriittisyys säilyttäen sekä huolellisesti yleinen etu huomioon ottaen."
12 §. Tilintarkastajan toiminnan järjestäminen.
Tilintarkastajan toiminnan järjestämistä koskevat säännökset käyvät yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteisiin. Ne luovat toimijoille velvollisuuksia ja synnyttävät vastuun mahdollisista laiminlyönneistä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan näistä velvoitteista säätämistä työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella.
Talousvaliokunta toteaa, että yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista tulee säätää lain tasolla, ja ehdottaa, että toiminnan järjestämistä koskevat keskeiset säännökset otetaan lakiin. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin niistä osa-alueista, jotka tilintarkastajan on organisoitava ja joiden järjestämisestä tilintarkastajan on dokumentoitava. Tilintarkastajan olisi siten dokumentoitava toimintansa järjestämiseen liittyvät toimintaperiaatteet ja toimintatavat. Tilintarkastajan olisi myös huolehdittava, että riskienhallintajärjestelmä on riittävä huomioiden koko toiminnan laajuus. Tilintarkastajan olisi lisäksi arvioitava vuosittain sisäistä laadunvalvontajärjestelmäänsä sekä dokumentoitava arvioinnin tulokset sekä mahdolliset muutostoimenpiteet. Tilintarkastajan olisi käytettävä asianmukaisia menetelmiä, joilla varmistetaan tilintarkastusta koskevan toiminnan jatkuvuus ja yhdenmukaisuus. Liiketoiminnan jatkuvuudella tarkoitettaisiin liiketoiminnan keskeytyksetöntä jatkumista. Tilintarkastajan tulisi säännöksen mukaan ottaa käyttöön asianmukaiset ja tehokkaat organisatoriset ja hallinnolliset järjestelyt, joilla pystytään käsittelemään ja kirjaamaan tapahtumat, joilla on tai voi olla vakavia seurauksia tilintarkastajan lakisääteistä tilintarkastusta koskevan toiminnan luotettavuudelle. Tilintarkastajalla tulisi lainkohdan mukaan olla myös sellaiset palkitsemisperusteet, jotka tarjoavat riittävät suorituskannustimet tilintarkastuksen laadun varmistamiseksi. Epäasianmukaisiksi katsottaisiin sellaiset kannustimet, jotka johtaisivat tilintarkastuksen laadun vaarantamiseen. Tilintarkastajan olisi tämän säännöksen mukaan säilytettävä tiedot toiminnassaan tapahtuneista vähäistä merkittävimmistä rikkomisista sekä niistä seuranneista toimenpiteistään. Tilintarkastajan olisi myös laadittava vuotuinen raportti näistä rikkomisista sekä mahdollisista sen toimintaan kohdistuneista valituksista. Tilintarkastajan olisi pidettävä myös toimeksiantokohtaista dokumentaatiota.
Pykälän 2 momentin mukaan pienyritysten tilintarkastuksen osalta, jolla tarkoitetaan kirjanpitolain 1 luvun 4 a §:ssä tarkoitettujen pienyritysten tilintarkastuksia, voitaisiin poiketa tietyistä 1 momentissa mainituista velvoitteista. Pienyrityksiä tarkastavan tilintarkastajan ei olisi välttämätöntä arvioida sisäistä laadunvalvontajärjestelmäänsä vuosittain, eikä hänen tarvitsisi tehdä vuosittaista raporttia rikkomuksista ja valituksista, kuten myöskään taata yhtenäistä toimintaa tilintarkastuksissa jatkuvuuden varmistamiseksi. Kyseisen tilintarkastajan ei olisi välttämätöntä pitää toimeksiantokohtaista dokumentaatiota toimeksiannon resursoinnista.
12 § kuuluisi täten seuraavasti:
1 momentti: "Tilintarkastajan on järjestettävä toimintansa hyvän tilitarkastustavan mukaisesti toiminnan laajuus ja monimutkaisuus huomioon ottaen sekä kirjattava toimintatavat tämän varmistamiseksi. Toimintatapojen tulee sisältää riittävät periaatteet riskienhallinnasta, sisäisestä vuosittain arvioitavasta laadunvalvonnasta, toimeksiantoja koskevan aineiston toimeksiantokohtaisesta dokumentoinnista, tilintarkastustoimeksiannon riittävästä resursoinnista, palkitsemisesta, rikkomusten ja valitusten vuosittaisesta seurannasta sekä menettelystä rikkomusepäilyjen ilmoittamiseksi."
2 momentti: "Sen estämättä, mitä edellä 1 momentissa säädetään, kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 4 a §:ssä tarkoitettujen pienyritysten tilintarkastuksessa ei tarvitse: 1) arvioida sisäistä laadunvalvontajärjestelmää vuosittain; 2) varmistaa toiminnan jatkuvuutta yhtenäisten toimintatapojen kautta; 3) laatia toimeksiantokohtaista aineistoa tilintarkastustoimeksiannon resursoinnista; 4) laatia palkitsemista koskevia periaatteita; 5) laatia rikkomuksista ja valituksista vuosittaista raporttia."
13 §. Epäilyksistä ilmoittaminen. (Uusi)
Talousvaliokunta ehdottaa lisäksi, että edellä mainituin, säädösten hierarkiaa koskevin perustein säädettäisiin lakiin uusi 13 §. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että tilintarkastajan on järjestettävä palveluksessaan oleville henkilöille sisäinen menettely, jolla varmistetaan, että kyseiset henkilöt voivat nimettömästi ilmoittaa tilintarkastusta koskevan sääntelyn rikkomisepäilyistään.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin niistä toimenpiteistä, joita ilmoitusmenettelyn tulee sisältää ja joilla suojataan ilmoituksen tekijää ja turvataan ilmoituksen tekijän ja ilmoituksen kohteena olevan henkilötietojen suoja noudattaen henkilötietolakia (523/1999). Ilmoitusmenettelyn tulisi lisäksi sisältää ohjeet, joilla turvataan ilmoituksen tekijän henkilöllisyyden suoja, jollei rikkomuksen selvittämiseksi tai muuten viranomaisen oikeudesta tietojen saamiseen laissa toisin säädetä. Koska tilintarkastajien toiminnan laajuus ja monimutkaisuus vaihtelevat hyvin paljon, tulisi tämä ottaa huomioon menettelyä luotaessa.
Pykälän 3 momentin mukaan tilintarkastajan olisi säilytettävä 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusta koskevat tarpeelliset tiedot. Momentin mukaan tiedot olisi poistettava viiden vuoden kuluttua ilmoituksen tekemisestä, jollei tietojen edelleen säilyttäminen ole tarpeen rikostutkinnan, vireillä olevan oikeudenkäynnin, viranomaistutkinnan, ilmoituksen tekijän tai ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeuksien turvaamiseksi. Tietojen edelleen säilyttämisen tarpeellisuus olisi tutkittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua edellisestä tarkistamisesta. Tarkistamisesta olisi tehtävä merkintä.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin henkilötietolain soveltamisesta.
Pykälän 5 momentin mukaan Tilintarkastusvalvonta voisi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitettujen ilmoitusten tekemisestä ja niiden käsittelystä. Tarkempien määräysten antamisessa tulisi myös huomioida yksittäisen tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisöjen toiminnan laajuuden erot.
Uuden 13 §:n sanamuoto kuuluisi siten seuraavasti:
1 momentti: "Tilintarkastajan on järjestettävä palveluksessaan oleville henkilöille sisäinen menettely, jolla varmistetaan, että kyseiset henkilöt voivat nimettömästi ilmoittaa tilintarkastusta koskevan sääntelyn rikkomisepäilyistään."
2 momentti: "Ilmoitusmenettelyn tulee sisältää toimenpiteet, joilla suojataan ilmoituksen tekijää ja turvataan ilmoituksen tekijän ja ilmoituksen kohteena olevan henkilötietojen suoja noudattaen henkilötietolakia (523/1999). Ilmoitusmenettelyn tulee lisäksi sisältää ohjeet, joilla turvataan ilmoituksen tekijän henkilöllisyyden suoja, jollei rikkomuksen selvittämiseksi tai muuten viranomaisen oikeudesta tietojen saamiseen laissa toisin säädetä."
3 momentti: "Tilintarkastajan on säilytettävä 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusta koskevat tarpeelliset tiedot. Tiedot on poistettava viiden vuoden kuluttua ilmoituksen tekemisestä, jollei tietojen edelleen säilyttäminen ole tarpeen rikostutkinnan, vireillä olevan oikeudenkäynnin, viranomaistutkinnan taikka ilmoituksen tekijän tai ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeuksien turvaamiseksi. Tietojen edelleen säilyttämisen tarpeellisuus on tutkittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua edellisestä tarkistamisesta. Tarkistamisesta on tehtävä merkintä."
4 momentti: "Sen lisäksi, mitä henkilötietolaissa säädetään, edellä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen kohteena olevalla ei ole tarkastusoikeutta 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin tietoihin, jos tietojen antaminen voisi haitata epäiltyjen rikkomisten selvittämistä. Ilmoituksen kohteena olevan oikeuksista säädetään henkilötietolaissa."
5 momentti: "Tilintarkastusvalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitettujen ilmoitusten tekemisestä ja niiden käsittelystä."
10 luku. Seuraamukset
5 §. Seuraamusmaksu ja sen määrääminen.
Hallituksen esityksessä on pyritty mahdollisimman keveään seuraamusmalliin pyrkien säilyttämään voimassa oleva sanktiojärjestelmä. Seuraamusmaksua ehdotetaan koskemaan vain 4 luvun 11 §:n jäähdyttelyjakson rikkomista. Direktiivin lähtökohtana on, että seuraamusten tulee olla riittäviä, jotta niillä olisi selkeästi estävä vaikutus, ja lisäksi niiden tulee olla oikeasuhtaisia. Hallituksen esityksessä on seuraamusmaksun suuruudeksi jäähdyttelyjakson rikkomisesta ehdotettu enintään 200 000 euroa. Ehdotus mahdollistaa sanktion porrastamisen sen mukaan, millainen taloudellinen kantokyky sanktion kohteena olevalla henkilöllä on.
Säännöksen soveltamisalaan kuuluvien tilintarkastustehtävissä toimivien henkilöiden tulotaso vaihtelee talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan huomattavasti. Hallituksen esityksen ehdottama euromääräinen maksun yläraja on laskettu käyttäen viitearvona 500 000 euron vuotuisia nettoansioita. Ottaen huomioon, että puheena oleva sanktiosäännös koskisi myös tilintarkastusyhteisön muita työntekijöitä kuin päävastuullista tilintarkastajaa, talousvaliokunta pitää kohtuullisena 50 000 euron ylärajaa. Talousvaliokunta ehdottaa lainkohtaa muutettavaksi vastaavasti.
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset.
Talousvaliokunta katsoo, että edellä ehdotettujen muutosten johdosta lain siirtymäsäännöstä tulee muuttaa kuulumaan seuraavasti:
"Tämän lain tilintarkastuksen kohdetta koskevaa 3 luvun 1 §:ää ja tilintarkastuskertomusta koskevaa 5 §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran 31.12.2016 päättyviltä tilikausilta laadittavien tilinpäätösten tilintarkastuksiin.
Tämän lain 4 luvun 9 §:ää asiakasrekisteristä sekä saman luvun 10 §:ää tilintarkastuskansiosta, 12 §:ää tilintarkastajan toiminnan järjestämisestä ja 13 §:ää epäilyksistä ilmoittamisesta sovelletaan viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2017.
Tämän lain 5 luvun 1 §:ää tilintarkastajan toimikausien enimmäiskestosta sekä saman luvun 3 §:ää muiden kuin tilintarkastuspalveluiden rajoittamisesta ja 4 §:ää muiden kuin tilintarkastuspalkkioiden enimmäismäärästä sovelletaan ensimmäisen kerran tilikaudella, joka alkaa tämän lain voimaantulon jälkeen.
Tämän lain 10 lukua sovelletaan tilintarkastajan tekoihin ja laiminlyönteihin, jotka ovat tapahtuneet tämän lain voimaantulon jälkeen."
2. Laki osakeyhtiölain muuttamisesta
6 luku. Osakeyhtiön johto ja edustaminen
16 a §. Hallituksen tehtävät yleisen edun kannalta merkittävässä yhtiössä.
Hallituksen esityksen mukaan kaikki yleisen edun kannalta merkittävän yhtiön hallituksen tehtävät on mainittu "seuranta- ja arviointitehtävinä". Siten myös tilintarkastuksen arviointi kuuluisi jatkossa yleisen edun kannalta merkittävän yhtiön hallituksen tehtäviin. Talousvaliokunnan arvion mukaan mainittu velvollisuus menee direktiivin vähimmäisvaatimuksia pidemmälle, laajentaa liiaksi hallituksen velvoitteita ja voi aiheuttaa tulkinta- ja vastuuongelmia. Vaikka hallituksen vastuulla on yleinen yrityksen hallinnon järjestämisvelvollisuus, ei siihen valiokunnan käsityksen mukaan kuulu sellainen melko syvällistä tilintarkastuksen sisältöön paneutumista edellyttävä tilintarkastuksen arviointi, jota ehdotettu lainkohdan sanamuoto merkitsisi.
Talousvaliokunta ehdottaa pykälän 1 ja 2 momenttia muutettaviksi siten, että selkeästi erotetaan seuranta- ja arviointitehtävä pelkästä seurantatehtävästä. Pykälän 1 momentissa lueteltaisiin yhtiön taloudellisen raportoinnin ja tarkastuksen osalta ne kolme tehtävää, joita hallituksen on erityisesti seurattava ja arvioitava. Voimassa olevaan yhtiö- tai tilintarkastuslainsäädäntöön ja niitä täydentäviin määräyksiin perustuvaa hallituksen ja tilintarkastajien yleistä tehtävien tai vastuiden jakoa ei ole tarkoitus muuttaa.
Näin perustellen talousvaliokunta ehdottaa 1 momentin sanamuodoksi seuraavaa: "Jos yhtiö on kirjanpitolain 1 luvun 9 §:ssä tarkoitettu yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö, sen hallituksen tehtävänä on yhtiön taloudellisen raportoinnin ja tarkastuksen osalta erityisesti seurata ja arvioida yhtiön: 1) taloudellista raportointijärjestelmää; 2) sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta; 3) tilintarkastajan riippumattomuutta ja erityisesti tämän harjoittamaa muiden kuin tilintarkastuspalveluiden tarjoamista."
Talousvaliokunta ehdottaa 2 momentin sanamuodoksi seuraavaa: "Edellä 1 momentissa mainittujen tehtävien lisäksi hallituksen on seurattava yhtiön tilintarkastusta ja valmisteltava yhtiön tilintarkastajan valinta."