Talousvaliokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä vähäisin teknisin muutoksin yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin kuvatulla tavalla. 

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmassa on todettu, että toimenpiteiden tehokkuuden ensisijainen edellytys on pystyä tunnistamaan harmaan talouden toimijat laillisesti toimivien joukosta. Hallituksen esityksen tarkoituksena on tämän päämäärän saavuttamiseksi parantaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa säätämällä Finanssivalvonnalle oikeus — salassapitosäännösten estämättä — luovuttaa Verohallinnolle ja Rahoitusvakausvirastolle tietoja, joita se on saanut rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen valvontatoiminnassa. Lisäksi Finanssivalvonnalle ehdotetaan oikeuksia hyödyntää Harmaan talouden selvitysyksikön laatimia velvoitteidenhoitoselvityksiä.  

Talousvaliokunta toteaa, että viranomaisten velvollisuus tutkia asiakkaiden julkisten velvoitteiden hoitamista esimerkiksi lupien myöntämisen yhteydessä tai valvonnan kohdentamisessa sekä näihin liittyvä viranomaisten välinen tehokas tiedonkulku ovat keskeisessä roolissa harmaan talouden tunnistamisessa. Valvonnan tehokkuutta voidaan edesauttaa tietojen luovutusten sähköisillä työvälineillä ja lainsäädännön selkeydellä. Talousvaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä kannatettavana ja edellä mainittuja tavoitteita tukevana. Tietojenvaihtosäännösten kehittämisen ja viranomaisten tietojenvaihdon digitalisoimisen katsotaan keventävän yrittäjien hallinnollista taakkaa, sillä valvonnassa tarvittavat tiedot saadaan suoraan muilta viranomaisilta sähköisen velvoitteidenhoitoselvityspalvelun avulla eikä valvottava joudu itse toimittamaan todistuksia tai muita viranomaistietoja Finanssivalvonnalle. 

Rahanpesun ja terrorismin estämisestä annettuun lakiin (5. lakiehdotus) ehdotetaan lisättäväksi säännös, jossa Euroopan valvontaviranomaisten ohjeet niin kutsutun kielteisen uutisoinnin hyödyntämisestä riskiarvioinneissa olisi huomioitu. Samaan lakiin esitetään myös muutoksia, jotta säädös vastaisi OECD:n rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisen työryhmän (FATF) suosituksia. Ilmoitusvelvollisella olisi jatkossa mahdollisuus hyödyntää eri lähteistä saatuja tietoja asiakkaasta tai tämän tosiasiallisesta edunsaajasta riskiarvion laatimiseksi ja ylläpitämiseksi. Tietoja voitaisiin käyttää myös rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi sekä rahanpesulain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden ja selonottovelvollisuuden täyttämiseksi.  

Hallituksen esityksen valiokuntakäsittelyssä on tullut esiin seikkoja, joista toiset puoltavat ja toiset ovat ehdotettua sääntelyä vastaan.  

Rahanpesuun liittyvät epäilykset on merkittävä asiakkaan asemaan vaikuttava seikka monessa suhteessa. Eräs merkityksellisimmistä on se, että talletuspankki saa kieltäytyä perusmaksutilin avaamisesta ja siihen liittyvien palveluiden tarjoamisesta vain rahanpesulaista tai eräiden Suomen kansainvälisten velvoitteiden täyttämisestä johtuvasta syystä. Talousvaliokunta viittaa perusmaksutiliä koskeneen lainsäädännön käsittelyn yhteydessä (TaVM 23/2016 vp — HE 123/2016 vp) lausumaansa, jonka mukaan maksutili ja välineet sen käyttöön ovat palveluita, joita ilman yhteiskunnassa on vaikea toimia. Lisäksi riskianalyysi vaikuttaa väistämättä myös siihen, mitä palveluja ja millä ehdoilla luotto- tai finanssilaitos asiakkaalleen tarjoaa.  

Valiokunta tähdentää, että nyt käsillä oleva lainsäädäntö kohdistuu luotto- tai finanssilaitoksen asiakkaastaan tekemiin merkintöihin eikä erityiseen väärinkäyttörekisteriin. Rajanveto näiden kahden välillä näyttää saadun selvityksen perusteella olevan keskeinen elementti punnittaessa luotto- tai finanssilaitoksen ilmoitus- ja asiakkaan tuntemista koskevien velvoitteiden ja asiakkaan yksityisyydensuojan ja oikeusturvan välistä sääntelytasapainoa. 

Valiokunta huomauttaa, että ehdotettu sääntely jättää osin epäselväksi joitakin olennaisiakin seikkoja, kuten sen, kuinka kauan säännöksen tarkoittamia, uutisointiin pohjautuvia merkintöjä voidaan säilyttää, tai kuinka menetellään, kun kansallinen rekisterinpitoa koskevia poikkeuslupia myöntänyt taho Tietosuojalautakunta lakkautetaan; mikä on lakkautetun lautakunnan myöntämien lupien status jatkossa ja mikä on ylipäänsä oikeudellinen viitekehys tällaisten poikkeusten osalta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtioneuvostossa on vireillä asiaa koskevan lainsäädännön valmistelu. Tulevan sääntelyn sisältö ei ole vielä täsmällisesti tiedossa, mutta saadun selvityksen mukaan nyt käsillä olevan lainsäädännön puutteet tulevat monin osin korjatuiksi muun lainsäädännön täydentyessä. Talousvaliokunta viittaa eduskunnassa vireillä olevaan tietosuojaa koskevaan lainsäädäntökokonaisuuteen (HE 9/2018 vp) korostaen lainvalmistelun koordinaation tärkeyttä sääntelyn johdonmukaisuuden varmistamiseksi.  

Esitettyjä näkökantoja punnittuaan talousvaliokunta on päätynyt puoltamaan hallituksen esityksessä ehdotettua sääntelyä pitäen sitä tasapainoisena ratkaisuna ilmoitusvelvollisen velvoitteiden ja merkintöjen kohteena olevan asiakkaan intressien välillä. Talousvaliokunta on harkinnassaan painottanut erityisesti sitä, että säännös on sijoitettu nimenomaan rahanpesun ja terrorismin estämistä koskevaan lakiin ja säännöksen sanamuodosta käy selkeästi ilmi, että kyseessä on riskiarviointi, joka kohdistuu asiakkaan profiiliin nimenomaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen kontekstissa. Kyseessä ei siis ole yleinen, asiakkaan profilointia koskeva säännös. Talousvaliokunta muistuttaa, että esimerkiksi edulliseen verokohteluun johtavien järjestelyjen käyttö ei yksistään ole vielä indisio oikeustoimien laittomuudesta, kuten ei myöskään rikosilmoitus, esitutkinta tai syyteharkinta merkitse vielä syyllisyyttä. Asiakkaasta tehty profilointi perustuu aina kokonaisarvioon, jossa on huomioitavana laaja asiakkaan toimintaa analysoiva kriteeristö. 

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että puheena olevaa säännöstä tulkittaessa huomioidaan erityisesti tietolähteen uskottavuus ja luotettavuus. Hallituksen esityksessä onkin avattu — joskin suppeasti — Euroopan valvontaviranomaisen ohjeen (JC 2017 37) sisältämiä suuntaviivoja siitä, kuinka asiakkaaseen kohdistuvien uutisten uskottavuutta on arvioitava. Huomioon otettavia seikkoja ovat muun muassa tietolähteen laatu, riippumattomuus ja väitteiden esittämisen jatkuvuus. 

Talousvaliokunta katsoo ehdotetun sääntelyn tukevan tasapuolisia kilpailun edellytyksiä hankaloittamalla lakisääteiset velvoitteensa laiminlyövien yrittäjien toimimista finanssialalla. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain sekä rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain osalta on mahdollista, että EU:n uusi tietosuojalainsäädäntö edellyttää muutoksia kyseisiin lakeihin. Näiden tarvetta on syytä arvioida tarkemmin rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen -direktiivin (EU 2015/849) muutosten kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä.