Yleistä

Hallituksen esitykseen sisältyvät muutosehdotukset perustuvat siviilipalveluslain muutostarpeita selvittäneen työryhmän ehdotuksiin. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää siviilipalveluslakiin ehdotettuja muutoksia tarpeellisina ja siviilipalveluksen toimeenpanoa selkiyttävinä. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä eräin muutoksin. 

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi mm. säännöksiä siviilipalvelukseen hakeneiden henkilöiden kohtelusta erityisoloissa. Jatkossa kaikki ne, joiden siviilipalvelushakemus on hyväksytty ennen tasavallan presidentin päätöstä poikkeusoloista, ovat vapautettuja aseellisesta palveluksesta ilman vakaumuksentutkintaa. Lisäksi esityksessä ehdotetaan poistettavaksi ikäraja tilanteista, joissa siviilipalvelukseen hakenut reserviläinen haluaa palata takaisin puolustusvoimien reserviin. Esitetyt muutokset parantavat siviilipalvelusvelvollisten ja eri ikäisten täydennyspalvelusvelvollisten yhdenvertaista kohtelua ja ovat näin ollen kannatettavia. Valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, että laissa säädettävien majoituskorvausten tasoa korotetaan vastaamaan asumiskustannuksissa vuoden 2008 jälkeen tapahtunutta nousua. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että henkilöllä tulisi olla määrällisesti rajattu mahdollisuus siirtyä puolustusvoimien reservistä siviilipalvelukseen ja takaisin. Tältä osin valiokunta toteaa, että lakiesitykseen sisältyvän 100 §:n 3 momentin mukaan niin sanotun täydennyspalvelusvelvollisen hakemus asevelvollisuuslain mukaiseen palvelukseen voidaan hyväksyä pykälän 2 momentissa säädetyin edellytyksin kuitenkin niin, että hakemuksen hyväksymisen edellytyksenä ei sovelleta pykälän 2 momentissa säädettyä 28 vuoden ikärajaa. Ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan siviilipalveluskeskuksen on viipymättä hyväksyttävä siviilipalvelusvelvollisen hakemus, jos siinä ilmoitetaan, etteivät lain 1 §:ssä tarkoitetut vakaumukseen perustuvat syyt enää estä asevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palveluksen suorittamista ja jos siviilipalvelusvelvollista ei ole aikaisemmin vastaavan hakemuksen perusteella hyväksytty näiden lakien mukaiseen palvelukseen. Hakemusta ei myöskään voida hyväksyä enää siviilipalveluksen aloittamisen jälkeen. Näin ollen hakemus täydennyspalveluksesta takaisin aseelliseen palvelukseen on mahdollista tehdä vain kerran ja ennen kuin täydennyspalvelus on aloitettu. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on esitetty huomioita myös sellaisista asioista, joita koskevia ehdotuksia hallituksen esitykseen ei sisälly. Monet näistä aihekokonaisuuksista, kuten siviilipalveluksen kesto, siviilipalveluksesta kieltäytyvien vapausrangaistuksesta luopuminen ja siviilipalveluspaikkojen rajaaminen kokonaisturvallisuuden kannalta hyödylliseen viranomaiseen tai liikelaitokseen, ovat valiokunnan saaman selvityksen mukaan sellaisia, joita käsiteltiin siviilipalveluslain muutostarpeita selvittäneessä työryhmässä ja joista työryhmä ei päässyt yksimieliseen lopputulokseen. Valiokunta pitää valitettavana, etteivät osapuolet ole löytäneet yksituumaista ratkaisua kaikkiin esillä olleisiin kysymyksiin. 

Valiokunta katsoo, että esimerkiksi siviilipalveluksen kestoa suhteessa kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen (SopS 8/1976), viimeaikaisen oikeuskäytännön vaikutuksia totaalikieltäytyjien vapausrangaistuksiin, Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa annetun lain (645/1985) kumoamisen vaikutuksia samoin kuin siviilipalvelushakemuksen käsittelyä erityisoloissa koskevan 4 luvun säännösten ja siihen liittyvän vakaumuksentutkintamenettelyn tarpeellisuutta on syytä selvittää vielä jatkossa. 

Siviilipalvelusrekisteri ja tietosuoja

Hallituksen esitykseen sisältyy ehdotus siviilipalveluslain rekisterinpitäjiä koskevan 88 §:n 1 momentin muuttamiseksi siten, että säännöksessä täsmennettäisiin niitä tehtäviä, jotka kuuluvat siviilipalveluskeskukselle. Esityksessä ei ole ehdotettu muutettavaksi mainitun pykälän 3 ja 4 momentteja, joissa säädetään siviilipalveluspaikkojen sekä siviilipalvelusvelvollisen palveluskelpoisuutta määrittelevien ja terveystarkastuksia suorittavien lääkärien ja siviilipalveluspaikan lääkärien rekisterinpitoon liittyvistä tehtävistä. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että tehtävien jakautuminen jää kokonaisuutena ehdotuksen perusteella edelleen epäselväksi erityisesti siviilipalveluspaikkojen ja lääkäreiden rekisterinpitoon liittyvien vastuualueiden osalta. Rekisterinpitäjiä koskevaa 88 §:ää samoin kuin 89 §:ää, jossa säädetään vastuusta siviilipalvelusrekisteriin talletetuista tiedoista, ehdotetaan näin ollen täsmennettäviksi Euroopan parlamentin ja neuvoston ns. yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 edellyttämällä tavalla. 

Maakuntauudistukseen liittyvät säännökset

Perustuslakivaliokunta on korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa koskeneessa lausunnossaan (PeVL 33/2018 vp) kiinnittänyt huomiota siihen, että lakiin ei tullut käsillä olleessa tilanteessa ottaa sääntelyn selkeyden vuoksi säännöksiä, jotka liittyvät sote- ja maakuntauudistukseen sisältyviin lakiehdotuksiin tai lakiehdotuksilla perustettaviksi tarkoitettuihin viranomaisiin. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että kaksi siviilipalveluslain muutettavaksi ehdotettua pykälää linkittyvät osittain myös parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaan maakuntauudistukseen. Ehdotetuilla 8 §:n 2 momentin 2 kohdan ja 65 a §:n 2 momentin 2 kohdan säännöksillä on tarkoitus mahdollistaa se, että siviilipalvelukseen kuuluvan työpalvelun voisi suorittaa maakunnan viranomaisten palveluksessa ja että maakunnan viranomainen ja sen liikelaitos voisi toimia liikekannallepanon aikaisena palveluspaikkana. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä, että siviilipalvelusvelvollisten yhdenvertaista kohtelua parantavat säännökset ja tarvittavat teknisluonteiset muutokset toteutetaan maakuntauudistuksen käsittelyaikataulusta riippumatta. Näin ollen valiokunta pitää parhaimpana vaihtoehtona poistaa nyt käsiteltävänä olevasta lakiehdotuksesta maakuntien perustamiseen kytköksissä olevat säännökset. Tällöin voidaan varmistaa se, että siviilipalveluspaikoista ja liikekannallepanon aikaisista palveluspaikoista säädetään perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla asianmukaisesti voimassa olevaan lainsäädäntöön nojautuen.