Valiokunnan mietintö
UaVM
4
2017 vp
Ulkoasiainvaliokunta
Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2016
JOHDANTO
Vireilletulo
Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2016 (K 5/2017 vp): Asia on saapunut ulkoasiainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
puheenjohtaja, Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta
Maria
Guzenina
kansainvälisten asiain neuvos, valtuuskunnan sihteeri
Gunilla
Carlander
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
Ihmisoikeuskeskus
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Euroopan neuvosto on vuonna 1949 perustettu ihmisoikeusjärjestö, jonka perustehtävänä on ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen turvaaminen ja kehittäminen. Suomi on ollut järjestön jäsen vuodesta 1989 lähtien. Ulkoasiainvaliokunta korostaa Euroopan neuvoston perustehtävän merkitystä tilanteessa, jossa oikeusvaltiokehitys, sananvapaus ja muut järjestön perusarvot ja periaatteet ovat haastettuina myös vakiintuneissa demokratioissa.  
Kertomusvuonna 2016 Turkin tilanne kehittyi huolestuttavaan suuntaan. Euroopan neuvoston yleiskokousta huolettivat kertomuksen mukaan erityisesti lisääntyneet rajoitukset sanan- ja kokoontumisvapauksiin, oikeuslaitoksen riippumattomuuden vähentyminen sekä kurdeihin kohdistuneet väkivaltaisuudet niin Turkissa kuin maan rajojen ulkopuolellakin. Ulkoasiainvaliokunta yhtyy huoliin Turkin tilanteesta ja pitää tärkeänä jatkaa yleiskokouksen keskeisten viestin välittämistä Turkille Euroopan neuvoston perusarvojen ja periaatteiden noudattamisen tärkeydestä. Ulkoasiainvaliokunta pitää myös parlamentaarikkojen koskemattomuuden poistamista ja heihin kohdistuneita pidätyksiä erittäin ongelmallisina.  
Euroopan neuvoston ja Venäjän välinen suhde säilyi edelleen lukkiutuneena kertomusvuonna. Yleiskokous jatkoi vuonna 2014 tekemäänsä päätöstä rajoittaa Venäjän osallistumista yleiskokouksen toimintaan seurauksena Venäjän Krimin niemimaan miehitykselle ja toimille itä-Ukrainassa, ja vastalauseena Venäjä puolestaan ei edelleenkään osallistunut yleiskokouksiin. Valiokunta toteaa, että poliittisen ratkaisun puuttuminen ja Ukrainan kriisi on este Euroopan neuvoston ja Venäjän suhteiden normalisoinnille.  
Ulkoasiainvaliokunta pitää Euroopan neuvoston jäsenvelvoitteiden seurantaa yleiskokouksen toiminnan olennaisena osana. Seurannasta huolehtiva monitorointikomitea työsti kertomusvuoden aikana raportteja muun muassa Turkin, Ukrainan ja Azerbaidjanin demokraattisten instituutioiden toimivuudesta. Myös tilanne Puolan osalta päätettiin lisätä monitorointikomitean työlistalle maan huolestuttavan oikeusvaltiokehityksen takia.  
Ulkoasiainvaliokunta pitää huolestuttavana kehityssuuntaa, jossa Euroopan neuvoston jäsenvelvoitteiden täyttäminen on puutteellista yhä useampien jäsenvaltioiden taholta. Järjestön periaatteiden ja päätösten kyseenalaistaminen ja järjestön toiminnan hankaloittaminen vaatii pohtimaan järjestön toimintaedellytysten kehittämistä.  
Yksi yleiskokouksen tärkeä kärkiteema kertomusvuonna oli naisiin kohdistuva väkivalta. Sen osalta ulkoasiainvaliokunta korostaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa torjuvan ns. Istanbulin sopimuksen tärkeyttä. Valiokunta pitää tärkeänä sopimuksen täytäntöönpanon jatkamista ja laajentamista. Suomessa vuonna 2015 voimaan tulleen sopimuksen täytäntöönpanoa arvioidaan syksyllä 2017 alkavalla evaluaatiokierroksella.  
Euroopan neuvoston jäsenyyden yhtenä ehtona on vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien järjestäminen jäsenmaissa. Ulkoasiainvaliokunta korostaa vaalitarkkailun merkitystä tämän ehdon täyttymisen valvonnassa. Kertomusvuonna yleiskokous tarkkaili parlamenttivaaleja Kazakstanissa, Serbiassa, Valko-Venäjällä, Jordaniassa, Marokossa, Georgiassa, Montenegrossa ja Makedoniassa sekä presidentinvaaleja Moldovassa ja perustuslakia koskevaa kansanäänestystä Azerbaidjanissa. Yleiskokous ei saanut kutsua tarkkailla Venäjän duuman vaaleja.  
Vaalitarkkailuun liittyen ulkoasiainvaliokunta korostaa Euroopan neuvoston hyvän yhteistyön tärkeyttä muiden keskeisten vaalitarkkailuun osallistuvien organisaatioiden kanssa muun muassa sen välttämiseksi, ettei synny erimielisyyksiä siitä, miten hyvin vaaleissa on noudatettu oikeusvaltioperiaatetta.  
Lopuksi ulkoasiainvaliokunta toteaa pitävänsä myönteisenä Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisen yhteistyön vakiintumista ja tiivistymistä Euroopan neuvoston yleiskokouksissa. Yhdessä toimien NB 8 -maat voivat vahvistaa vaikutustaan ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseksi Euroopan neuvoston laajassa jäsenkunnassa.  
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Ulkoasiainvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 5/2017 vp johdosta. 
Valiokunnan kannanottoehdotus
Eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. 
Helsingissä 30.5.2017 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Matti
Vanhanen
kesk
varapuheenjohtaja
Pertti
Salolainen
kok
jäsen
Sirkka-Liisa
Anttila
kesk
jäsen
Tiina
Elovaara
ps
jäsen
Pekka
Haavisto
vihr
jäsen
Seppo
Kääriäinen
kesk
jäsen
Tom
Packalén
ps
jäsen
Antti
Rinne
sd
jäsen
Veera
Ruoho
ps
jäsen
Alexander
Stubb
kok
jäsen
Lenita
Toivakka
kok
jäsen
Erkki
Tuomioja
sd
jäsen
Stefan
Wallin
r
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Tiina
Larvala
Viimeksi julkaistu 22.6.2017 15:22