Veroja kerätään julkisen vallan toimien rahoittamiseen. Verojen keräämisessä tulee noudattaa mahdollisimman hyvin yleisesti hyväksyttyjä verojärjestelmän ominaisuuksia, joista keskeisimmät ovat neutraliteetti, oikeudenmukaisuus, ennakoitavuus sekä taloudellinen tehokkuus. Taloudellinen tehokkuus toteutuu pitämällä verotus tasapuolisena, veropohjat tiiviinä, verokannat kohtuullisina ja verolainsäädäntö täsmällisenä. Veropäätöksissä on hyvä noudattaa ennakoitavuutta ja veronmaksun tulee kohdistua väestölle maksukyvyn mukaan siten, ettei ketään ajeta köyhyyteen verotuksella. Neutraliteetilla tavoitellaan mahdollisimman vähäistä markkinoiden vääristymistä, joka johtuisi verotuksellisista toimista.  

SDP katsoo, etteivät hyvän verojärjestelmän kaikki ominaisuudet toteudu täysin nykyään ja vielä heikommin, mikäli hallitus toteuttaa suunnittelemansa verotuksen muutokset. Parempi verojärjestelmä kannustaa työssäkäyntiin, varmistaa reilun verotaakan progressiivisen verotuksen kautta ja varmistaa ettei eri tuloja veroteta kohtuuttoman eri tavalla.  

Hallituksen veropolitiikan linja on poukkoilevaa, mikä ei edusta verojärjestelmältä vaadittavaa ennustettavuutta. Sosialidemokraatit katsovat, että verojärjestelmän tulisi nykyistä selkeämmin kannustaa työssäkäyntiin. Tuloveron indeksikorotusten tekeminen vajaana tai kokonaan tekemättä jättäminen johtaa työssäkäyvän väestön verotuksen käytännön kiristykseen, mikä on ristiriidassa hallituksen korkean työllisyystavoitteen kanssa. Sosialidemokraatit välttäisivät indeksikorotusten politisoimista ja tekisivät ne täysimittaisina kuten hallitusohjelmassakin on luvattu. On huomattava, että laaja sopeutustarve vaatii laajamittaista osallistumista kaikilta, myös suurituloisimmilta. Tämän vuoksi sosialidemokraatit eivät toteuttaisi korkeimpien tuloverojen marginaaliveron alentamista toteuttavaa kokonaisuutta vaan korvaisivat sen peini ja keskituloisille kohdennetulla suuremmalla veronalennuskokonaisuudella. 

Autoilu on tärkein tapa liikkua töihin merkittävässä osassa Suomea. Kannattavan työn vastaanottamisen saavuttamiseksi on hyvä, että työntekijä pystyy vähentämään kohtuullisen osan matkakuluistaan verotuksessa. Hallituksen esittämät polttoaineveroalennus on työmatkavähennystä kalliimpi ja huonommin kohdistuvia keino vaikuttaa työmatkakustannuksiin. Kaupunkialueiden laidoilla suurin työmatkakustannuksia kompensoiva toimi on työmatkavähennyksen matala omavastuu, kun taas haja-asutusalueilla työmatkavähennyksen vuosittaisen katon maksimin saavuttamisen jälkeen työn vastaanottaminen muuttuu vähemmän kannattavaksi. Sosialidemokraatit esittävät vuoden 2023 korotetun työmatkavähennyksen tason jatkamista vuonna 2025 näistä syistä.  

Kotitalousvähennys ei nykyisessä muodossaan riittävästi edistä kotimaista yrittämistä. Hoiva- ja hoitopalveluista myönnettävän vähennys tulisi nostaa 60 % -yksikköön. Sosialidemokraatit esittävät korotetun. Lisäksi esitämme omavastuun säätämistä 100 eurossa 150 euron sijaan, jotta kynnys palveluille on matala. Muutoksella parannettaisiin hoiva- ja hoitotyön sekä ikääntyneiden kotiavun saatavuutta ja näin mahdollistetaan arvokas elämä kotona mahdollisimman pitkään tukemalla kansalaisia laajamittaisesti.  

Sosialidemokraatit esittävät kotitalousvähennyksen valmistelemista oikeudenmukaisemmaksi siten, että se ulotettaisiin nykyistä laajemmin kerrostalo- ja rivitaloasukkaisiin. Kotitalousvähennystä pitää voida saada asunto-osakeyhtiön osakkaan rahoitusvastuulla toteutettaviin remontteihin. Yksinkertainen malli perustuu siihen, että asunto-osakeyhtiö antaa todistuksen, että osakas on maksanut rahoitusvastuullaan olevan toteutuneen remontin.  

Hallituksen verotuksen muutoksissa ei haeta lisätuottoja pääoma- tai yhteisöverotuksesta vuodelle 2026. Tämä viestii yksipuolisesta lähestymisestä verotuksen kokonaisuuteen ja haluttomuudesta kerätä tuloja kaikilta maksukykyisiltä. Hallituksen nykylinja kohdentaa historiallisen suuret tuloveronalennukset pienellä suurituloisimpien ryhmälle ja sivuuttaa varallisuuden, yritystulon ja pääomatulon verotuksen kiristämisen. Kokonaisuutena tämä johtaa selvästi regressiivisempään verojärjestelmään, jossa siirretään verotuksen painopistettä suurituloisimmilta pienituloisille, minkä lisäksi merkittävät leikkaukset tulonsiirroissa ja julkisissa palveluissa entisestään heikentää pienituloisten asemaa. Sosialidemokraatit esittävät julkilausumassa verojärjestelmän painopisteen siirtämistä työn verotuksesta pääomien, varallisuuden ja haittojen verotukseen. 

Pääministeri Orpon hallitus ehdottaa, että valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikkoa uudistettaisiin osana kokonaisuutta, jossa työn verotusta kevennettäisiin ja ansiotuloverotuksen korkeimmat marginaaliveroasteet alennettaisiin noin 52 prosenttiin. Keskusta kohdistaisi hallituksesta poiketen tätä veronkevennysvaraa osin keskituloisille. 

Samalla hallituksen esityksessä ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätettäisiin tekemättä niillä tulotasoilla, joille ylimpien marginaaliverojen alentaminen kohdistuisi. Muilla tulotasoilla indeksitarkistus tehtäisiin noin 3,6 prosentin mukaisena. Asteikkoon tehtävien muutosten eläketulon verotusta kiristävää vaikutusta pienennettäisiin lieventämällä eläketulon lisäveroa. Keskusta hyväksyy nämä muutokset. 

Samalla hallitus esittää tuloverolakia muutettavaksi siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää ja vähennyksen ensimmäistä poistumaa muutettaisiin ja vähennyksen toisesta poistumasta luovuttaisiin. Nämä muutokset sopivat myös keskustalle. 

Lisäksi perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin ja työtulovähennyksen lapsikorotusta kasvatettaisiin 105 euroon lasta kohden. Keskusta kannattaa tätä muutosta. 

Keskusta jakaa hallituksen näkemyksen siitä, että ansiotulojen korkea verotus on Suomessa haasteena, mutta siinä missä hallitus on aivan erityisesti huolissaan kaikkein suurituloisimpien verotuksesta, painottaisi keskusta veronalennuksia tavalliselle ahkerille työtä tekeville keskituloisille. 

Keskusta kiinnittää huomion siihen, että ansiotulojen verotus on Suomessa Ruotsiin verrattuna erityisen kireää noin 55 000 euroa vuodessa ansaitsevalla, joka maksaa peräti 6,6 %-yksikköä korkeampaa veroprosenttia kuin mitä Ruotsissa maksetaan vuonna 2025. 

Keskimääräisellä kunnallisverolla ja kirkollisverolla, alle 53-vuotias maksaisi Suomessa tällaisista tuloista 31,8 prosenttia veroa vuonna 2025, kun Ruotsissa veroja maksettaisiin vastaavista tuloista 25,2 %. Tämä tarkoittaa jopa 3600 euron veroeroa Suomen ja Ruotsin välillä. Tämän vuoksi Keskusta kohdistaisi veronalennuksia ennen kaikkea tavallisten keskituloisten verotukseen. 

Pieni kevennys hyvätuloisten tuloveroasteikkoon

Hallituksen talousarvioesityksen mukaan ylimmän marginaaliveroasteen lasku noin 52 prosenttiin vähentää verotuottoa 552 miljoonaa euroa. Hallitus poistaa verotaulukosta kaksi ylintä porrasta kokonaan. 

Keskusta säilyttäisi nykyiset veroportaat, mutta alentaisi kahden ylimmän veroportaan osalta verotasoa 2 prosenttiyksiköllä vuoden 2025 tuloveroasteikkoon nähden. 88 200 euron jälkeen vero olisi 39,75 prosenttia ja 150 000 euron jälkeen 42,25 prosenttia. 

Vastalauseessa kuvataan myöhemmin, miten keskusta alentaisi tietyn tulorajan jälkeen pakollisia sosiaalivakuutusmaksuja sosiaaliturvareformilla. Nämä keskustan uudistukset keventäisivät hyvätuloisten verotuksen progressiota useammalla prosenttiyksiköllä. 

Keskituloisille kohdistettu tuntuva tuloveroalennus yhteisöveron alentamisen sijaan

Keskusta kohdistaisi 30 000—75 000 euroa vuodessa ansaitseville tuntuvan lisävähennyksen. Tämä toteutettaisiin ottamalla käyttöön uusi tälle tulotasolle kohdistettava työtulovähennys. 

Keskusta ohjaisi tähän keskituloisten työtulovähennykseen 500 miljoonaa euroa, joka rahoitettaisiin sillä, että keskusta ei toteuttaisi vuonna 2027 yhteisöveroalennusta hallituksen tapaan, vaan toteuttaisi suunnilleen kustannusneutraalin yhteisöverotuksen laajemman reformin. Siinä yhteisöverotusta kevennettäisiin vain siltä osin, kun yrityksen tulos jätetään sisälle kasvun, tki:n, investointien ja työllisyyden tueksi yritykseen. Samalla keskusta korottaisi yrittäjävähennyksen 5 prosentista 7 prosenttiin, jotta myös muut kuin osakeyhtiömuotoiset pk-yrittäjät otetaan huomioon. 

Keskusta ohjaisi samalle keskituloisten ryhmälle myös sen verotuoton, joka kertyy hallituksen esitykseen verrattuna siitä, että keskusta tekisi kaikkein suurituloisimpien osalta ainoastaan maltillisen tarkistuksen verotulotaulukkoon. 

Suomen talouden yksi keskeinen ongelma on, että ahkera työssäkäyvä asuntolainaa ottanut keskiluokka on ollut jo useamman vuoden taloudellisesti kovilla. Tämän vuoksi kotimaisen kulutuksen keskeisen ytimen muodostava suomalainen keskiluokka ei uskalla kuluttaa, eikä luottaa tulevaisuuteen. Tämä kuluttajien talousapatia on levinnyt ja laajentunut, jonka myötä maassa on nyt kasvava ja pitkittyvä suurtyöttömyys. 

Suomella ei ole varaa nyt odotella, että kasvu ehkä lähtee liikkeelle, vaan se on saatava nyt käyntiin. Siksi veronalennus on syytä toteuttaa jo vuonna 2026, eikä odottaa hallituksen yhteisöveroalennuksen tapaan vuoteen 2027. 

Keskustan esittämä ehdotus mahdollistaa tuntuvan veroalen keskiluokalle. Keskusta tarkentaa lukuja vaihtoehtonsa julkaisun yhteydessä.  

Veroluonteiset maksut alas sosiaaliturvareformilla: Katto ansiosidonnaisille päivärahoille

Keskusta keventäisi kireää marginaaliverotusta sosiaaliturvareformilla, joilla lisättäisiin paremmin toimeentulevien omavastuuta sosiaaliturvasta ja sen vastapainona lisättäisiin käytettävissä olevia nettotuloja tässä ja nyt.  

Ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle ja sairauspäivärahalle asetettaisiin katto niin, ettei niitä kertyisi jatkossa enää yli 4 000 euron ansiotuloista.  

Uudistuksen ideana olisi antaa ihmisille itselleen enemmän omaa vastuuta siitä, että miten he haluavat palkkansa käyttää, mutta vastaavasti turvaa kavennettaisiin paremmin tienaavilta. Halutessaan ihmiset voisivat käyttää nettotulojen kasvun työuran aikana säästämiseen, lisävakuuttamiseen tai kulutustason lisäämiseen. Tämä olisi uudistus kohti vastuullisen vapauden yhteiskuntaa. 

Uudistuksen myötä yli 4 000 euron kuukausituloista ei perittäisi enää 0,87 prosentin sairausvakuutuksen päivärahamaksua, eikä myöskään 0,89 prosentin työttömyysvakuutusmaksua. Tämän myötä yli 4 000 euron kuukausitulojen jälkeen verotuksen progressio keventyisi 1,76 prosenttiyksiköllä. 

Ei kiristetä työn verotusta jäsenmaksujen vähennysoikeutta heikentämällä

Hallitus esittää tuloverolakia muutettavaksi siten, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut sekä sellaisten muiden järjestöjen jäsenmaksut, joilla sääntöjensä mukaan voisi olla työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita, eivät olisi vähennyskelpoisia menoja.  

Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia ja maatilatalouden tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhdistyksille tai muille oikeushenkilöille, joilla voi niiden sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen mukaan olla työmarkkinatoimintaa koskevia tavoitteita, maksetut jäsenmaksut olisivat verotuksessa vähennyskelvottomia.  

Jäsenmaksujen vähennysoikeuden poistamisen arvioidaan lisäävän verotuloja yhteensä 191 miljoonaa euroa, josta noin 20 miljoonaa euroa kohdistuu yhteisöveroon. Valtaosa verotulojen lisäkertymästä tulisi liittoon kuuluvilta palkansaajilta. Todellisuudessa hallituksen esityksessä onkin kyse hallituksen tavasta kiristää tavallisten työtä tekevien suomalaisten verotusta. 

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelvottomuus nostaisi verotusta noin 1,98 miljoonalla verovelvollisella. Keskimääräisen veroasteen muutoksen arvioidaan olevan noin 0,2 prosenttiyksikköä ja keskimääräisen veronmuutoksen veronmuutos noin 86 euroa vuodessa. 

Keskusta ei hyväksy tällaista työn verotuksen kiristämistä. 

Palkansaajien verotuksen kiristämisen sijaan keskusta muuttaisi mieluummin työmarkkinajärjestöjen ja suurten yleishyödyllisten säätiöiden ja järjestöjen sijoitustuotot osittain veronalaiseksi tuloksi.  

Työsuhdepolkupyörien veroetu kannustaa terveelliseen liikkumiseen

Hallituksen esityksen mukaan Työsuhdepolkupyörien verovapaus poistettaisiin. Muutos koskisi vuodesta 2026 alkaen polkupyöräetuja, joiden käyttöönottoon työnantaja ja työntekijä olisivat sitoutuneet 24.4.2025 tai sen jälkeen.  

Ennen tätä sovittuihin polkupyöräetuihin sovellettaisiin nykyisiä säännöksiä sopimuskauden loppuun saakka kuitenkin enintään siihen asti, kun viisi vuotta on kulunut edun käyttöönotosta.  

Siirtymäajan jälkeen polkupyöräetu olisi kaikissa tilanteissa veronalainen etu käyvästä arvostaan. Polkupyöräedun verovapauden poistamisen arvioidaan kasvattavan verotuloja yhteensä noin 50 miljoonalla eurolla kun verovapaus on poistunut kokonaan. Tästä 2 miljoonaa euroa kohdistuu yhteisöveroon ja 48 miljoonaa euroa ansiotuloveroon. Vuonna 2026 verotulokertymän arvioidaan kasvavan 17 miljoonalla eurolla.  

Muutoksen seurauksena verotus kiristyisi arviolta noin 115 000 verovelvollisella. Keskimääräinen veroasteen muutos olisi noin 0,5 prosenttiyksikköä. 

Hallituksella on ohjelmansa mukaan tavoitteena kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Käytännön tasolla hallitus on kuitenkin korottanut tuntuvasti liikuntapalveluiden arvonlisäveroa ja nyt vuorossa on työmatkapyöräilyn kannustimen heikentäminen, jonka myötä uusien polkupyörien hankinta Suomessa on jo vähentynyt. Käytännössä hallitus on toimillaan nettomääräisesti enemmän heikentänyt kuin vahvistanut liikkumisen kannusteita.  

Keskusta säilyttäisi työsuhdepolkupyörien veroedun ennallaan. 

Säilytetään etätyövähennys eli työhuonevähennys myös työtuloista

Hallitus esittää, että tuloverolakia muutettaisiin siten, että omassa tai perheen käytössä olevan asunnon tai vapaa-ajan asunnon kustannukset eivät olisi palkkatulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvia vähennyskelpoisia menoja.  

Muiden tuloverolain mukaan verotettavien tulojen kuin palkkatulojen hankkimisesta johtuvina menoina voisi edellä mainittujen asuntojen osalta vähentää Verohallinnon määräämän työhuonevähennyksen määrän. 

Esimerkiksi freelancerit, taiteilijat ja omaishoitajat voisivat saada kotona työskentelystä kaavamaisen työhuonevähennyksen. Muutos ei vaikuttaisi elinkeinonharjoittajien tai maataloudenharjoittajien nykyiseen työhuonevähennykseen. 

Samoin hallituksen mukaan esimerkiksi asunto- tai osakesijoittamisesta harjoittava voisi saada vähennystä pääomatuloista, vaikka tavallinen palkansaaja ei saisikaan työtuloistaan.  

Työhuonevähennyksen rajaamisen arvioidaan kasvattavan verotuloja yhteensä noin 57 miljoonalla eurolla.  

Muutoksen seurauksena verotus kiristyisi noin 360 000 palkansaajalla. Veroasteen keskimääräisen muutoksen arvioidaan olevan noin 0,2 prosenttiyksikköä ja keskimääräinen muutos noin 158 euroa vuodessa.  

Keskusta ei hyväksy hallituksen aikomusta heikentää etätyöntekemisen taloudellista kannustinta ja kiristää tällä keinoin palkansaajien verotusta. Keskusta säilyttäisi työhuonevähennyksen nykyisellään. 

Työurien pidentäminen eläkeikäisten porkkanoilla

Kokemusta tulee arvostaa työelämässä. Keskusta haluaa kannustimilla pidentää työuria loppupäästä. 

Alimman eläkeiän saavuttaneille annettaisiin 20 % työtuloista kokonaan verovapaaksi, jos henkilö jatkaa eläkkeelle siirtymisen sijaan työelämässä. Muutos keventäisi huomattavasti verotusta alimman eläkeiän ylittäneillä, jotka jatkavat työskentelyä. Näin luodaan kokeneille työntekijöille porkkana jatkaa työelämässä. Esimerkinomaisesti Veronmaksajien Keskusliiton ylläpitämän taulukon mukaan 50 000 euroa vuodessa tienaava maksaa veroja vuodessa 15 057 euroa. Mikäli veronalaisten tulojen määrä olisi vain 80 prosenttia tuloista, niin veroja ja maksuja maksettaisiin ainoastaan 40 000 euron vuositulojen mukaan vuodessa 10 218 euroa, jolloin verotus kevenisi lähes 5 000 eurolla vuodessa. Tämä loisi selkeän kannusteen jatkaa työuraa eläkkeelle jäämisen sijaan. Muutos kannustaisi jäämään eläkkeelle myöhemmin ja lisäisi näin työpanoksen määrää. Lisäksi keskusta keventäisi eläkkeellä jo olevien verotusta, jos he tekevät vielä työtä. Tällöin 5 % työtuloista olisi kokonaan verovapaita. 

Nuorille palautettava ensiasunnon verovapaus ja varainsiirtoveroa rukattava

Hallitus esittää, että luovutusvoittoverotusta ja varainsiirtoverotusta muutettaisiin ehdollisen lisäkauppahinnan osalta. Luovutusvoitto verotettaisiin kaupantekovuoden jälkeen vahvistuvan lisäkauppahinnan osalta sen verovuoden verotuksessa, jona ehdollisen lisäkauppahinnan peruste ja määrä vahvistuvat. Jos lisävastike vahvistuisi varainsiirtoveron suorittamiselle säädetyn määräajan jälkeen olisi lisävastikkeesta suoritettava vero poikkeuksellisesti vasta kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lisävastikkeen peruste ja määrä vahvistuvat. 

Keskustalla ei ole näihin muutoksiin muutoksia valiokunnan mietintöön, mutta keskusta uudistaisi varainsiirtoverotusta laajemmin. 

Keskusta esittää kumottavaksi hallituksen veron alennusta varainsiirtoveroon. Samalla on palautettava nuorten ensiasunnon ostajien verovapaus.  

Samalla tehdään Keskustan aiemmin esittämä reformi varainsiirtoverokantoihin, jolla peruttaisiin hallituksen tekemä varainsiirtoveron alennus sekä yhdistetään asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen verokannat 2,74 prosenttiin. Kiinteistöjen varainsiirtoveron (pl. ensiasunnot) laskeminen kolmesta prosentista 2,74 prosenttiin vähentäisi verotuloja 18 miljoonaa euroa. Asunto-osakkeiden (pl. ensiasunnot) varainsiirtoveron nostaminen 1,5 prosentista 2,74 prosenttiin lisäisi verotuloja 123 miljoonaa euroa. Ensiasuntojen verovapauden palauttaminen vähentäisi verotuloja yhteensä 65 miljoonaa euroa. Yhteensä muutokset kasvattaisivat verotuloja staattisesti 40 miljoonaa euroa. 

Kotitalousvähennys palautettava takaisin kunniaan

Keskusta ei hyväksy pääministeri Orpon hallituksen rajua leikkausta kotitalousvähennykseen. Keskusta säilyttäisi kotitalousvähennyksen vuoden 2024 tasoisena. Lisäksi Keskusta esittää myös, että yksinasuvien kotitalousvähennystä korotetaan.  

Viime vaalikaudella oppositiossa ollessaan nykyinen pääministeripuolue kokoomus kirjoitti vaihtoehtobudjetissaan, että "Kotitalousvähennys on erinomainen keino madaltaa palveluiden verokiilaa ja vähentää harmaata taloutta. Verokiilan pienenemisen ansiosta suomalaiset kotitaloudet voivat teettää ostopalveluna kotitalous-, hoito- tai remonttitöitä edullisemmin." 

Nyt kokoomuksella on hallituksessa toinen ääni kellossa. Tavallisten ihmisten arkiveroja on nostettu rajusti. ALV:t ovat nousseet ylös ja kotitalousvähennys on mennyt alas.  

Keskusta on varoittanut, että tämä hallituksen Enemmän veroja tavallisille ihmisille -linja johtaa siihen, ettei talous tervehdy. Nyt hallituksen piiristä on sitten hämmästelty, kun kulutus ei vedä. Hallituksen on syytä arvioida, että mikä on ollut sen oma osuutensa sille, että kuluttajat ovat varovaisia. 

Vielä viime vuonna kotitalousvähennystä saattoi saada 40 prosenttia remonttitöiden työn osuudesta ja 60 prosenttia kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön osuudesta, jos palvelu ostetaan yritykseltä. Enimmäismäärä oli 2 250 euroa remonttitöistä ja 3 500 euroa kotitalous-, hoiva- ja hoitotöistä sekä fysioterapiasta. Omavastuun määrä oli 100 euroa. 

Hallituksen leikkausten jälkeen kotitalousvähennystä on voinut saada korkeintaan 1 600 euroa henkilöltä. Vähennys on 35 prosenttia työn osuudesta, jos ostaa työn tai hankkii palvelun yritykseltä. Lisäksi kotitalousvähennyksen omavastuuosuus nousi 100 eurosta 150 euroon. 

Vuonna 2023 kotitalousvähennystä sai lähes 508 000 henkilöä. Vähennyksen avulla moni tavallinen suomalainen on aiemmin pystynyt hankkimaan itselleen ja perheelleen vähennykseen oikeuttavia palveluita. Nyt monessa palveluita aiemmin käyttäneessä kotitaloudessa on jouduttu miettimään, minkä verran palveluta voi ostaa vai onko niihin varaa enää ollenkaan.  

Kaikista rajuimpana hallituksen leikkaus tuntui kotitalous-, hoiva- ja hoitotyössä. Veronmaksajien Keskusliiton laskelman mukaan kotitalous- hoiva- ja hoitotyöstä (esim. siivous) leikkaaminen on tarkoittanut esimerkiksi 1050 euron heikennystä tilanteessa, jossa henkilö ostaa palveluita 4 000 eurolla vuoden aikana. Vuonna 2024 kotitalousvähennys olisi tällaisessa esimerkissä ollut 2 300 euroa, mutta vuonna 2025 enää 1250 euroa. Näin isolla muutoksella yhdellä kertaa toteutettuna on ollut arvaamattoman suuria käyttäytymisvaikutuksia. Riskinä on suurempi työpaikkojen määrän menetys kuin mitä hallitus on osannut staattisessa mallinnuksessaan ennakoida. 

Remonttityön puolella muutos on ollut pienempi, mutta toisaalta on syytä huomioida, että rakennusala on yleisesti ottaen vakavassa lamassa. Sen vuoksi toimiala ei kaipaa nyt yhtään uutta iskua, jotta myös pientalojen korjausrakentamista ei ajeta syvään taantumaan. Remonttityön osalta esimerkiksi työn osuuden ollessa 6 000 euroa, sai vielä viime vuonna vähennystä 2 250 euroa, mutta tänä vuonna enää 1 600 euroa, jolloin hallituksen päätös kiristi verotusta 650 eurolla. 

Keskusta varautuu vaihtoehdossaan palauttamaan kotitalousvähennyksen vuoden 2024 ehtojen mukaiseksi. Keskusta peruisi hallituksen 100 miljoonan euron leikkauksen. Lisäksi keskusta jatkaisi vuosina 2022—2024 aikana käytössä ollutta korotettua enimmäismäärää ja vähennysprosenttia kotitalous- hoiva- ja hoitotyölle sekä tähän vuonna 2024 lisättyä fysioterapiaa myös vuosina 2026—2027.  

Lisäksi Keskusta esittää myös, että yksinasuvien ja yksinhuoltajien kotitalousvähennystä korotetaan ja tähän. Nykyisellään kotitalousvähennys kohtelee erilaisia perhemuotoja epätasa-arvoisesti. Yksinasuvilla vähennysoikeuden enimmäismäärä on riittämätön esimerkiksi keittiö- tai kylpyhuoneremonttia tehdessä. Keskustan esityksellä yksinasuvien kotitalousvähennys tuplattaisiin. 

Yhteensä keskusta varaisi kotitalousvähennyksen ehtojen parantamiseen 175 miljoonaa euroa. 

Kaikkein varakkaimpien veronkevennykset tulisi kohdistaa pieni- ja keskituloisille

Hallituksen esityksen mukaan ylimpiä marginaaliveroprosentteja alennetaan siten, että ne laskevat noin 57 prosentista 52 prosenttiin yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevilla. Ylimpien marginaaliveroprosenttien laskeminen vähentää verotuottoja vuositasolla noin 500 miljoonaa euroa. 

Vihreiden näkemyksen mukaan kaikkein rikkaimpien verotuksen keventäminen ei ole perustelua. Veronkevennykset ovat kohtuuttomia etenkin tilanteessa, jossa hallitus kohdistaa merkittäviä menoleikkauksia erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä valmiiksi heikommassa asemassa oleviin. Sosiaali- ja terveysministeriön uuden vaikutusarvion mukaan hallitus sysää päätöksillään jopa 31 000 lasta köyhyysrajan alapuolelle. Haastavassa taloudellisessa tilanteessa veronalennukset tulisi kohdistaa ennemmin pienemmille tuloluokille. 

Suurimpien marginaaliverojen alentaminen ei ole perusteltua myöskään talouskasvun näkökulmasta. Suomen talouden kasvua hidastaa erityisesti heikko kotimainen kysyntä. Kaikkein varakkaimmat kuluttavat pienemmän osan tuloistaan kuin pieni- ja keskituloiset.  

Suurempien marginaaliverojen alennus ei siis olennaisesti lisää kysyntää, joka olisi keskeistä ta-louskasvun ja työllisyystilanteen parantamisessa.  

Varakkaimpien verojen alentaminen heikentää myös julkisen talouden tilaa. Vaikka tutkimusten perusteella on mahdollista todeta, että suurimpien marginaaliverojen alentamisen itserahoittavuusaste on pitkällä aikavälillä kohtuullinen, lyhyellä aikavälillä veromenetykset ovat suuret. Tilanteessa, jossa julkisyhteisöjen velan ennustetaan olevan noin 88,5 % suhteessa BKT:hen vuonna 2026 ja jossa Suomi uhkaa ajautua EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn, on näin suuri veronkevennys perusteeton. 

Vihreiden näkemyksen mukaan Suomessa tulisi toteuttaa vihreä verouudistus, jossa verotus koh-distetaan toimeliaisuuden sijaan haittoihin tuloeroja kaventavalla tavalla. Kohdistaisimme hallitusta suuremmat veronalennukset pieni- ja keskituloisille, mutta emme toteuttaisi kokonaisuudessaan yhtä suurta ansiotuloverotuksen kevennystä. Samalla korottaisimme saastuttamisen ja ympäristön pilaamisen verotusta huomattavasti hallitusta enemmän.  

Työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeutta ei tule poistaa

Vihreiden näkemyksen mukaan työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeuden poistamiselle ei ole perusteita. Suomi on kansainvälisen työjärjestöjen ILOn jäsenenä sitoutunut edistämään työmarkkinaosapuolten järjestäytymistä. Esitetty verovähennysoikeuden poisto on omiaan heikentämään työntekijöiden järjestäytymisastetta, joten esitys on Suomen sitoumusten kanssa ilmeisessä ristiriidassa. Verovähennysoikeuden poisto on osa hallituksen yksipuolista ja epäreilua työmarkkinakokonaisuutta, joka on luonut poikkeuksellisen määrän epävarmuutta suomalaisten työelämään.  

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ovat luonteeltaan tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä ai-heutuvia menoja. Tämä pätee niin työntekijä- kuin työnantajajärjestöjenkin jäsenmaksuihin. Suo-messa verotuksen keskeinen periaate on ollut, että tulosta saadaan vähentää sen hankkimiseen liittyvät menot ennen veron perimistä. Nyt hallitus on esittämässä tähän periaatteeseen olennaista poikkeusta, sillä on selvää, että jäsenmaksut liittyvät aina tulonhankkimistoimintaan. Myös tällä perusteella verovähennysoikeuden poistaminen tulisi perua. 

Työsuhdepolkupyörien verovapaus tulee säilyttää

Hallitus esittää myös työsuhdepolkupyörien verovapauden poistamista. Vihreät vastustaa hallituksen esitystä. 

Työsuhdepolkupyörien verovapaus on ollut toimiva kannustin pyöräilyn lisäämiseen. Työsuhde-pyörien käyttäjistä 45 % ilmoittaa korvanneensa pyöräilyllä autoilua ja 79 % on lisännyt pyöräily-ään. Pyöräilyn lisääminen on perusteltua paitsi ilmastotavoitteiden, myös kansanterveyden näkö-kulmasta. Hyötyjä kertyy esimerkiksi vähenevien sairauspoissaolojen ja työkyvyn ylläpidon muodossa. Hyvin alkaneen kehityksen kampittaminen on täysin ristiriidassa hallituksen liikuntapuheiden kanssa. Kaikkein parasta liikuntapolitiikkaa on luoda puitteita ja kannustimia arkiliikuntaan. 

Hallituksen päätös on myös kova isku alan yrityksille. Muutos on aiheuttanut ennennäkemättömän markkinahäiriön ja ajanut alan yritykset suhteettoman epävarmuuden tilaan. Todennäköisesti edessä on työpaikkojen menetyksiä, jopa konkursseja. Verovapauden poistaminen näin nopeasti edustaa poukkoilevaa veropolitiikkaa, joka on yritysten toiminnan kannalta kaikkein myrkyllisintä. 

Työsuhdepolkupyörien verovapauden poistamisen sijaan hallitus olisi voinut puuttua mittaluokaltaan suurempiin ja ympäristön sekä talouden kannalta haitallisiin ja säilyttäviin tukiin. Esimerkiksi puunpolton verovapauden hinta on valtiolle yli 400 miljoonaa euroa vuodessa, kun taas työsuhdepolkupyörien verovapauden poistamisen arvioidaan kerryttävän verotuloja noin 30 miljoonaa euroa. 

Verotuksen tehtävä on turvata hyvinvointivaltion rahoitus, tasata varallisuus- ja tuloeroja ja ohjata ihmisten käyttäytymistä. Vasemmistoliiton mielestä verotuksen peruslähtökohta on, että veroa tulee maksaa maksukyvyn mukaan.  

Orpon hallitus on jo aiemmin vähentänyt verojärjestelmän progressiivisuutta merkittävästi. Halli-tus esimerkiksi kevensi ensitöikseen erittäin suurituloisten verotusta nostamalla solidaarisuusveron alarajan 150 000 euroon. Vielä vuonna 2023 ylimmän tuloluokan alaraja oli 85 800 euroa. Vasemmisto peruisi tämän suurituloisille kohdennetun veronkevennyksen. ja vahvistaisi tuloverotuksen progressivisuutta. Yhdessä sosiaaliturvaan tehtyjen leikkausten kanssa hallituksen tekemät muutokseen verotukseen ovat tehneet Suomesta eriarvoisemman maan. 

Oikeistohallituksen esittämät veromuutokset vuodelle 2026 kasvattaisivat tuloeroja Suomessa enti-sestään. Hallituksen esittämien veromuutosten yhteisvaikutukset verovelvollisille ovat ristiriidassa veronmaksukykyperiaatteen kanssa, sillä verotusta kevennetään eniten niiltä, joilla veronmaksukykyä on muita enemmän. Vasemmistoliitto ei kannata hallituksen esittämää korkeimpien marginaaliveroasteiden alentamista noin 52 prosenttiin, mikä on suurituloisimmille suomalaisille kohdennettu veronalennus. Suurituloisimpien verokevennykset eivät sovi myöskään nykyiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen, jossa pienituloisilta leikataan etuuksia ja palveluita. Hallituksen esityksessä jätetään tuomatta esiin merkittäviä epävarmuuksia, joita esimerkiksi toimen itserahoitusasteen arvioimiseen sisältyy. Ylimpien rajaveroasteiden alentaminen kohdistuisi niin pieneen joukkoon suomalaisista, että mahdolliset muutokset tämän ryhmän työpanoksessa ei vaikuttaisi merkittävästi talouskasvuun ja toimien itserahoittavuus ja sen mahdollinen toteutumisen ajankohta on epävarma. Emme myöskään kannata hallituksen esittämää suurten eläkkeiden lisäveron kevennys-tä, joka vahvistaa vain kaikkein suurimpia eläkkeitä saavien ostovoimaa. 

Vasemmistoliitto vahvistaisi tuloverotusasteikon progressiota myös muilta osin hallituksen esitykseen verrattuna. Tämän lisäksi parantaisimme myös pieni- ja keskituloisten työntekijöiden ostovoimaa siirtämällä niin sanotut kiky-maksut työnantajan maksettavaksi. Vuoden 2016 kilpailukykysopimuksessa siirrettiin palkan sivukulut työantajilta enemmän palkansaajien maksettavaksi. Vasemmistoliitto vahvistaisi työntekijöiden ostovoimaa palauttamalla nämä palkan sivukulut takaisin työantajien maksettavaksi. Siirto tukisi myös talouskasvua, sillä riittämätön kulutuskysyntä on tällä hetkellä merkittävin kasvun este Suomessa. Kokonaisuudessaan esittämämme muutokset verotukseen ja palkan sivukuluihin vahvistaisivat pieni- ja keskituloisten ostovoimaa enemmän kuin hallituksen talousarvioesitys. 

Emme poistaisi työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeutta. Tulonhankkimismenot ovat vero-tuksessa normaalisti vähennyskelpoisia niin Suomessa kuin muissakin maissa, ja on hyvin poik-keuksellista säätää tulonhankkimismenoja vähennyskelvottomiksi. Verojärjestelmässämme tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvat menot eli niin sanotut luonnolliset vähennykset ovat normaalisti verotuksessa vähennyskelpoisia. Työmarkkinajärjestöt neuvottelet jäsentensä tulon-muodostukseen ja työehtoihin liittyvistä kysymyksistä, jolla on suoraa vaikutusta jäsenten tulon hankkimisen ja säilyttämisen kannalta. Esityksen vaikutusarviossa ei myöskään käsitellä lainkaan esimerkiksi sitä, että etenkin pienipalkkaisilla aloilla esitys saattaa tosiasiassa merkittävästi haitata järjestäytymistä ja kollektiivista neuvottelua heikentäen siten keskeisten työelämän perusoikeuksien toteutumista. Palkansaajien näkökulmasta ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistaminen voi johtaa heikompaan palkka- ja tuottavuuskehitykseen kansantaloudessa. Mikäli järjestäytyminen ja työehtosopimusten yleissitovuus heikkenevät, se voi johtaa myös pidemmällä aikavälillä tuloerojen kasvuun. 

Emme toteuttaisi lapsivähennyksen korotusta, vaan käyttäisimme saman rahan lapsilisien korotukseen. Lapsivähennyksestä eivät hyödy pienituloiset, joten lapsilisän korottaminen on tasa-arvoisempi toimi, joka hyödyttää myös pienituloisia. Säilyttäisimme työsuhdepolkupyörien ve-roedun, sillä se kannustaa työntekijöitä ilmaston ja terveyden kannalta suotuisaan käyttäytymiseen. Emme poistaisi työntekijöiden mahdollisuutta tehdä verotuksessa työhuonevähennystä. 

Tuloverolakiin lisättäväksi ehdotettava 69 e § työntekijän oikeudenkäyntikulujen verotuksesta vastaa tarkoitukseltaan lakialoitetta LA 27/2023 vp (Saramo ym.). Muutos on tärkeä ja perusteltu. Työnantajan maksamia työntekijän oikeudenkäyntikuluja ei tule pitää veronalaisena palkkana, kun rikosasian kohteena oleva teko on tapahtunut työtehtävissä eikä työntekijä ole toiminut työnantajan ohjeistuksen vastaisesti. Nykyinen sääntely on johtanut kohtuuttomaan, oikeusturvan, sananvapauden ja lehdistönvapauden kannalta ongelmalliseen tulkintalinjaan (KHO:2023:116) Helsingin Sanomien toimittajaan liittyneessä tapauksessa. Vasemmistoliitto kannattaa muutosta lakialoit-teessa esitetyin perustein. 

Vasemmistoliitto ei kannata hallituksen esittämää avainhenkilöiden lähdeveron alentamista ja huojennus Suomeen palaaville. Hallituksen esityksessä huojennus laajennetaan koskemaan myös Suomen kansalaisia, jotka palaavat Suomeen. Esitys heikentäisi verotuksen progressiota entises-tään. Lähdevero myös lasketaan 32 prosentista 25 prosenttiin, eli Suomeen tulevat suurituloiset maksaisivat vielä pienempää veroprosenttia kuin aikaisemmin. Kyse on sellaisten ulkomailla asuneiden suurituloisten erityiskohtelusta, jolle ei ole perusteluita.