Yleistä
Esityksellä toteutetaan energiaverotuksen yhteydessä kannettavan huoltovarmuusmaksun tason korottaminen sille asetetun 91,9 miljoonan euron suuruisen vuotuisen tuottotavoitteen saavuttamiseksi sekä huoltovarmuusmaksun perusteen muuttaminen yhdenmukaisemmaksi energiaverotuksen määräytymisperusteiden kanssa valmisteverotusdirektiivissä edellytetyllä tavalla.
Esitys liittyy huoltovarmuuslainsäädännön kokonaisuudistukseen, joka tulee voimaan 1.4.2026. Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa huoltovarmuuslainsäädännön kokonaistarkastelun sääntelyn ajantasaisuuden varmistamiseksi.
Esityksessä ehdotetaan, että liikenne- ja lämmityspolttoaineista kannettavan huoltovarmuusmaksun suuruus määritellään jatkossa eri polttoaineiden energiasisällön perusteella, jolloin se vastaa energiaverotuksessa sovellettavia energiasisältöveron perusteita. Lämmityspolttoaineiden huoltovarmuusmaksu on muun energiaverotuksen tapaan liikennepolttoaineita matalampi niin, että lämmityspolttoaineiden huoltovarmuusmaksu olisi noin 0,10 euroa ja liikennepolttoaineiden noin 0,61 euroa megawattitunnilta. Ehdotetut muutokset aiheuttaisivat muutoksia yksittäisten energiatuotteiden verotasoihin, mutta kokonaisuudessaan liikenne- ja lämmityspolttoaineista kertyvä huoltovarmuusmaksun verotuotto säilyisi ennallaan.
Huoltovarmuusmaksun korottaminen ehdotetaan kohdistettavaksi sähköön, jolloin molempien sähköveroluokkien huoltovarmuusmaksua korotetaan 0,013 sentistä 0,085 senttiin kilowattitunnilta.
Huoltovarmuusmaksu on korvamerkitty vero, jonka tuotto ei kerry valtion talousarvioon, vaan se tuloutetaan suoraan talousarvion ulkopuoliseen huoltovarmuusrahastoon. Esityksessä ei ehdoteta tältä osin muutosta. Esityksessä tuodaan esille se, että sinänsä huoltovarmuuden rahoittamiseksi vaihtoehtoisia rahoitustapoja olisi useita, mutta niitä ei huoltovarmuuden kokonaisuudistuksen yhteydessä ole perusteellisesti selvitetty.
Esityksen mukaan huoltovarmuusrahaston talous on ollut viime vuosina lievästi alijäämäinen ja korotus kääntää rahaston talouden lievästi ylijäämäiseksi. Ehdotettujen muutosten on arvioitu kasvattavan huoltovarmuusmaksun vuositason tuottoa 36 miljoonasta eurosta 92 miljoonaan euroon vuoden 2026 tasossa. Muutokset ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1.4.2026, minkä vuoksi vuoden 2026 osalta verotuotto jää tätä pienemmäksi. Esityksessä on arvioitu, että korotuksesta lähes puolet kohdistuu teollisuuteen ja noin neljännes kotitalouksiin.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa usea taho on kannattanut energiatuotteista kannettavan huoltovarmuusmaksun perusteen muuttamista energiasisältöön perustuvaksi, jolloin se olisi yhteneväinen energiaverotuksen määräytymisperusteen kanssa. Näkemykset ovat eronneet sen suhteen, miten maksun suuruus tulisi kohdistaa eri energiatuotteisiin ja sähköön. Korotuksen kohdentamisen sähköön on nähty turvaavan huoltovarmuusmaksun kertymää tulevaisuudessa, mutta toisaalta korotus on nähty myös suurena ja muun muassa kansainvälistä kilpailukykyä puhtaan siirtymän investoinneissa pienentävänä sekä sähkön asemaa polttoaineisiin verrattuna heikentävänä. Eräät kuultavista ovat pitäneet ehdotettua huoltovarmuusmaksun veropohjaa liian kapeana siihen nähden, että huoltovarmuudesta hyötyvät laajemmin eri sektorit.
Hallituksen esityksestä ilmenevien seikkojen ja saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Ehdotetut muutokset liittyvät huoltovarmuuslainsäädännön kokonaisuudistukseen. Valiokunta toteaa myös, että vaikka sähkön huoltovarmuusmaksun prosentuaalinen korotus on huomattava, euromääräinen korotus on kuitenkin maltillinen. Liikenne- ja lämmityspolttoaineiden kokonaisverotus puolestaan ei keskimäärin muuttuisi ja polttoainekohtaisten muutosten hintavaikutukset olisivat pieniä. Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä jäljempänä mainituin muutoksin.
Lakiehdotuksiin ehdotettavat täsmennykset
Esityksen mukaisesti turpeelle on tarkoitus asettaa muiden lämmityspolttoaineiden tapaan huoltovarmuusmaksu, mikä käy ilmi myös 2. lakiehdotuksen liitteestä. Valiokunta pitää tarpeellisena täsmentää myös sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 1 §:n 2 momenttia siten, että siitä käy ilmi huoltovarmuusmaksun koskeminen myös turvetta. Selkeyden vuoksi valiokunta ehdottaa tähän liittyen täsmennettäväksi myös lain 15 §:ää. Toisaalta niissä tilanteissa, joissa turpeesta ei kanneta energiaveroa, on perusteltua vapauttaa turve myös huoltovarmuusmaksusta. Valiokunta ehdottaa tätä koskevaa säännöstä lain 15 b §:ään. Edellä mainitut muutokset ehdotetaan 2. lakiehdotukseen.
Uusi laki huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta on vahvistettu 3.2.2026 ja laki tulee voimaan 1.4.2026. Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 1 §:n 2 momentissa ja sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 1 §:n 2 momentissa oleva viittaus kumottuun huoltovarmuuden turvaamisesta annettuun lakiin (1390/1992) ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi uuteen huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta annettuun lakiin (107/2026). Ehdotettu muutos koskee 1. ja 2. lakiehdotusta.
Edellä valiokunnan esittämistä muutoksista johtuen ehdotetaan muutettavaksi myös 1. ja 2. lakiehdotuksen nimikkeitä ja johtolauseita.
Lakialoite
Lakialoitteessa ehdotetaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamista siten, että huoltovarmuusmaksua korotetaan molemmissa sähköveroluokissa 0,013 sentistä kilowattitunnilta (kWh) 0,039 senttiin kilowattitunnilta (kWh) huoltovarmuusjärjestelmän taloudellisen pohjan turvaamiseksi. Esityksessä ehdotetut muutokset huomioon ottaen valiokunta ehdottaa lakialoitteen hylkäämistä.