Hallitus esittää sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muutoksia, joihin sisältyy myös datakeskuksiin kohdistuva sähköveron korotus 44-kertaiseksi Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä korotus on kokonaistaloudellisesti haitallinen ja lyhytnäköinen. 

Ensinnäkin muutos on haitallinen investointiympäristön ja kilpailukyvyn kannalta. Datakeskukset ovat mittavia, pitkäikäisiä investointeja, jotka kytkeytyvät koko digitaalisen talouden arvoketjuun (pilvipalvelut, teollinen data, tekoäly, kyberturva). Investointeihin vaikuttavia veromuutoksia ei piitäsi tehdä hätäisesti ja tempoillen. 

On kuitenkin perusteltua asettaa alemmalle verokannelle energiajärjestelmän toimivuuden kannalta tärkeitä reunaehtoja ja oikean suuntaisia kannustimia. Suuret datakeskukset voidaan ohjata tarjota osallistumaan kysyntäjouston, hukkalämmön talteenottoon tai toimimaan varavoimaa. Näin uudet investoinnit saataisiin tukemaan sähköjärjestelmän tasapainoa ja kaukolämmön päästövähennyksiä. Tämän lisäksi veroedun ehdoksi voisi määrittää TKI-toiminnan ja henkilötöminimin. 

Alueellisesti datakeskukset tuovat kiinteistö- ja yhteisöveropohjaa sekä alihankintaketjuja.  

Verotuksen tulisi kannustaa energiatehokkuuteen, hukkalämmön hyödyntämiseen ja kysyntäjoustoon — ei nostaa tasoa, joka heikentää sähköistyvien palveluinvestointien kannattavuutta. 

Edellä mainituin perustein katsomme, ettei datakeskuksiin kohdistuvaa sähköveron korotusta tule toteuttaa. Tarkoituksenmukaisempaa on säilyttää datakeskukset alemmassa sähköveroluokassa ja kohdentaa ohjaus energiatehokkuus- ja hukkalämpöehtoihin, kysyntäjoustosopimuksiin JA TKI-PANOSTUKSIIN. 

Hallituksen esityksessä siirretään konesaleissa käytettävän sähkön vero alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen sähköveroluokkaan I. Muutos lisäisi valtion sähköverotuloja vuositasolla 47 miljoonalla eurolla vuoden 2026 tasolla. 

Julkisen talouden tilanne on haastava ja valtio velkaantuu nopeasti. Vihreät pitää perusteltuna, että julkisen talouden tulopohjaa vahvistetaan tarkastelemalla kriittisesti erilaisia verojärjestelmän poikkeuksia. Konesalien verotuen poistoa puoltaa erityisesti se, että valtiovarainministeriön ennusteessa verotuen on arvioitu nousevan noin 83 miljoonaan euroon vuonna 2030. Arvioon liittyy myös merkittävää varovaisuutta, ja mikäli kaikki tällä hetkellä esiselvitys-, suunnittelu- tai rakentamisvaiheessa olevat konesalihankkeet toteutuisivat, voisi verotuen määrä nousta HE-luonnoksen mukaan jopa 350 miljoonalla eurolla. 

Samaan aikaan Suomen tulee houkutella vihreän siirtymän investointeja. Alempi sähköveroluokka ei ole kuitenkaan ainoa keino houkutella datakeskusinvestointeja Suomeen. Kuten esityksessä todetaan, Suomen keskeisiä kilpailukykytekijöitä ovat muun muassa edullinen ja puhdas sähkön tarjonta, vakaa sähköverkko, puhdas vesi ja viileä ilmasto, digitaalinen infrastruktuuri sekä hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet. 

Osana veromuutosta on sovittu uuden tukimekanismin luomisesta datakeskusinvestoinneille. Vihreät pitää tärkeänä, että tulevassa tukimekanismissa on tiukat ympäristökriteerit, jotta investoinnit ovat aidosti vihreää siirtymää edistäviä ja DNSH (do not significant harm, ei merkittävää haittaa) -periaatteen mukaisia. Vihreät myös korostaa, että Suomessa tulee luoda puitteet ja varmistaa investointiympäristön houkuttelevuus luonnonvarojen korkeamman jalostusasteen käytölle, korkean jalostusasteen tuotteiden valmistukselle ja resurssituottavuuden parantamiselle. 

Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi eräitä lainkohtia sähkön ja eräiden polttoaineiden valmiste-verosta annetusta laista. Lainkohdat kumoamalla konesaleissa käytettävän sähkön vero siirrettäi-siin alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen sähköveroluokkaan I, jonka vero on 2,24 senttiä ki-lowattitunnilta. Alemman sähköveroluokan vero on 0,05 senttiä kilowattitunnilta, joten ehdotettu muutos nostaisi konesaleissa käytettävän sähkön veroa 2,19 senttiä kilowattitunnilta. Ehdotettu muutos lisäisi valtion sähköverotuloja vuositasolla 47 miljoonalla eurolla vuoden 2026 tasolla. Koska muutos tulisi voimaan vasta 1.7.2026, sähköverotuloja kertyisi vuodelta 2026 noin 24 mil-joonaa euroa.  

Konesalit eli datakeskukset ovat matalan arvonlisän vähän työllistävää liiketoimintaa. Datakes-kukset ovat nähdäksemme kuitenkin tervetulleita investointeja Suomeen, mikäli ne hyödyttävät yhteiskuntaa maksettujen verojen ja hyödynnettyjen hukkalämpöjen kautta. Erityisen tervetulleita ovat investoinnit, joiden ympärille kehittyy laajempaa ja korkeamman arvonlisän työllistävää toimintaa. Kuitenkaan kaikki Suomeen suunnitellut datakeskukset tuskin voivat toteutua, tai mikäli ne toteutuisivat, voisi sillä olla merkittävä sähköjärjestelmää kuormittava ja sähkön hintaa nostava vaikutus. 

Nykyiselle konesalien verotuelle ei ole perusteita ja tuemme hallituksen esitystä verotuen poisto-sta. Kasvava kiinnostus konesali-investointeihin Suomeen selittyy suurimmaksi osaksi Suomessa tarjolla olevasta edullisesta ja puhtaasta sähköstä, vakaasta sähköverkosta, puhtaasta vedestä ja viileästä ilmastosta. Hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet kaukolämmön tuotannossa tai muussa toiminnassa tarjoavat konesaleille liiketoimintamahdollisuuksia konesalitoiminnan lisäksi. Veronkorotuksenkin jälkeen Suomen sähkön hinta on toimijoille kilpailukykyinen ottaen huomioon muut Suomen vetovoimatekijät. On arvioitu, että konesalien tarve on kasvamassa globaalisti merkittävästi, ja Pohjoismaiden kilpailukyky konesalien sijaintimaina on niin hyvä, että ennen pitkään konesali-investointien määrää Pohjoismaihin tulevat rajoittamaan niiden vaikutukset sähköverkkoihin. Emme näe tarpeelliseksi hallituksen esittämää verotuen poistoa kompensoivaa konesalien uutta tukimallia, johon valiokunnan mietinnössä viitataan.  

Konesalien tulevaan sähkön kulutuksen määrään liittyy epävarmuutta. Valtiovarainministeriön energiaverotuloennusteen taustalla olevassa työ- ja elinkeinoministeriön tuottamassa energiataseessa konesalien sähkön kulutuksen arvioidaan nousevan noin 3,8 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaisi konesalien verotuen nousua noin 83 miljoonaan euroon vuonna 2030. Julkisuudessa on kerrottu useista konesaleihin liittyvistä investointihankkeista, jotka toteutuessaan voivat potentiaalisesti nostaa Suomen sähkön kulutusta merkittävästi enemmän. Elinkeinoelämän keskusliiton vihreän siirtymän investointien dataikkunan mukaan esiselvitys-, suunnittelu-, investointipäätös- tai rakentamisvaiheessa olisi yhteensä 62 konesalihanketta. Jos käynnistyvien uusien hankkeiden sähkötehon tarve olisi yhteensä 3 000 megawattia, tämä tarkoittaisi sähkönkulutuksena 17,5 terawattituntia, jos oletetaan, että konesalin sähkön kulutuksen keskiteho olisi kaksi kolmasosaa nimelliskapasiteetista. Tämä merkitsisi noin viidenneksen lisäystä nykyiseen Suomen sähkön kokonaiskulutukseen. Voimassa olevan sähköverolainsäädännön perusteella 17,5 terawatti-tunnin sähkön kulutus tarkoittaisi noin 380 miljoonan euron lisäystä vuotuisessa sähköverotuessa konesaleille. Vaikka Suomeen mahtuu datakeskuksia, on selvää, että jos kaikki suunnitellut hankkeet toteutuisivat, olisi sillä isoja energiajärjestelmäämme haastavia vaikutuksia ja verotuen määrä nousisi kestämättömän suureksi.  

Datakeskukset ovat eri asia kuin datatalous, eivätkä datakeskukset synnytä rakennusvaiheen jä-lkeen juurikaan työtä Suomeen. Datakeskusten kasvava sähkönkäyttö lisää sähkön kysyntää, luo tarvetta sähköverkkoinvestoinneille ja sähköntuotannon fossiilittoman jouston lisäämiselle. Tämä kaikki luo kuluja ja nostaa sähkön hintaa. Datakeskusten lisääntyminen luo tarvetta uudelle energiantuotannolle ja kaikkeen energiantuotantoon, myös fossiilittomaan, liittyy aina joitain haittoja. Näin ollen on perusteltua, että datakeskukset maksavat nykyistä enemmän veroja ilman uutta verotuen poistoa kompensoivaa tukimallia. 

Datakeskusten heikko työllisyysvaikutus ja niiden yhteiskunnalle luomat kulut ja muut vaikutukset perustelevat sitä, että datakeskuksia verotetaan nykyistä enemmän. Näin voidaan varmistaa, että yhteiskunta saa toiminnoista hyötyä ja vastapainoa syntyneille kuluille ja vaikutuksille. Vaikka veroa korotetaan yhteiskunnan saaman hyödyn varmistamiseksi, on datakeskusten tarve globaalisti niin suuressa kasvussa ja Suomella niin paljon suotuisia ominaisuuksia, että on todennäköistä, että datakeskuksia Suomeen rakennetaan jatkossakin myös ilman kompensoivia tukimalleja. 

Veron korotusta perustelee datakeskusten vähäiset yhteiskunnalliset hyödyt suhteessa niiden taloudellisiin kustannuksiin ja toisaalta suhteessa niihin riskeihin, joita kasvava datakeskustoimin-ta voi aiheuttaa sähkö- ja energiamarkkinoille. Jos konesalien kasvu aiheuttaa tarpeen fossiilitto-man jouston mekanismille, on konesalien verotukea perusteltua katsoa myös siitä näkökulmasta, tulisiko konesalien maksaa yhteiskunnalle aiheuttamastaan joustotarpeen varmistamisesta. Datakeskusten haasteet liittyvät muun muassa niiden sijoittumiseen, lupamenettelyihin, ener-giatehokkuuden ja hukkalämmön hyödyntämiseen sekä keskeisesti sähköön ja sähkömarkkinoiden toimintaan, joiden kaikkien ohjaus ja sääntely tapahtuu tehokkaimmin ja vähäisemmin resurssein niitä koskevan jo olemassa olevan sääntelyn puitteissa, ei verotuilla verotuksen yhteydessä. 

Tilanteessa, jossa valtion talous on raskaasti alijäämäinen, täytyy kaikkia yritystukia tarkastella kriittisesti. Siksi puolamme sähköverotuen poistoa emmekä kannata uuden datakeskuksille suun-natun yritystuen luomista. Lisäksi esitämme, että datakeskusten verotuki poistettaisiin jo 1.1.2026 alkaen. Tällä olisi vuoden 2026 osalta 23 miljoonaa verotuloja lisäävä vaikutus.