Viimeksi julkaistu 15.1.2021 13.10

Valiokunnan mietintö VaVM 30/2020 vp HE 142/2020 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2021 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta

Valtiovarainvaliokunta

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2021 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta (HE 142/2020 vp): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Eduskunta-aloite

Esityksen yhteydessä valiokunta on käsitellyt seuraavan aloitteen. 

Lakialoite
 LA 59/2020 vp  
VilleTaviops
Lakialoite laiksi tuloverolain 125 §:n muuttamisesta

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa. 

Asiantuntijat

Verojaosto on kuullut (etäkuuleminen): 

  • neuvotteleva virkamiesTimoAnnala
    valtiovarainministeriö
  • neuvotteleva virkamiesFilipKjellberg
    valtiovarainministeriö
  • ylitarkastajaMarkusKautto
    Verohallinto
  • erityisasiantuntijaPekkaMontell
    Suomen Kuntaliitto
  • pääekonomistiPasiSorjonen
    Akava ry
  • verojohtajaAnitaIsomaa
    Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
  • johtava veroasiantuntijaEmmiliinaKujanpää
    Keskuskauppakamari
  • toiminnanjohtajaVelluTaskila
    Pyöräliitto
  • veropoliittinen asiantuntijaNikoPankka
    Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
  • toiminnanjohtajaJarmoSaarela
    Suomen Jääkiekkoilijat ry
  • veroasiantuntijaTuulaGregory
    Suomen Yrittäjät ry
  • pääekonomistiMikaelKirkko-Jaakkola
    Veronmaksajain Keskusliitto ry
  • professori (emeritus)HeikkiNiskakangas

Verojaosto on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • Ahvenanmaan maakunnan hallitus
  • Suomen Olympiakomitea
  • Helsingin seudun liikenne
  • Autoalan Keskusliitto ry
  • Autotuojat ja -teollisuus ry

Verojaosto on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

  • Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
  • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
  • STTK ry

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITE

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki vuoden 2021 tuloveroasteikosta. Ehdotettu laki sisältää valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon. Asteikon tulorajoja korotettaisiin noin 2,5 prosentilla. 

Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä kertymä- ja poistumaprosentteja samoin kuin kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin. 

Työsuhdeauton verotusarvoa ehdotetaan alennettavaksi 170 eurolla kuukaudessa niiden autojen kohdalla, joiden autoverolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu hiilidioksidipäästö on 0 grammaa kilometriä kohden. Kyse olisi määräaikaisesta verotuesta vuosille 2021—2025. 

Työsuhdematkalipun verovapautta ehdotetaan muutettavaksi siten, että lippu olisi verovapaata tuloa 3 400 euroon asti vuodessa, jolloin nykyinen 300 euron ja 750 euron välinen veronalainen osuus poistuisi. Joukkoliikenteen osuus työsuhde-etuna tarjottavasta niin sanotusta liikkumisen-palvelupaketista katsottaisiin työsuhdematkalipuksi vastaavasti kuin joukkoliikenteen lipun tarjoaminen erikseen. 

Työsuhdepolkupyöräetu ehdotetaan säädettäväksi verovapaaksi eduksi 1 200 euroon asti vuodessa. Joukkoliikenteen henkilökohtaisen matkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä olisi kuitenkin yhteensä 3 400 euroa. 

Sähköautojen latausetu työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä ehdotetaan säädettäväksi verovapaaksi eduksi vuosille 2021—2025. 

Työsuhdesähköauton latauslaite katsottaisiin osaksi työsuhdeauton lisävarusteita. 

Urheilijarahastoon siirrettävän tulon vuotuista enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 100 000 eurosta 200 000 euroon ja vähintään vuoden kestänyt työttömyys lisättäisiin erityiseksi syyksi, jonka perusteella rahastoituja varoja voisi nostaa suunniteltua nopeammin. Tilapäisen työskentelyn enimmäisaikaa erityisellä työntekemispaikalla pidennettäisiin määräaikaisesti 3 vuodesta 3,5 vuoteen. 

Tulotietojärjestelmästä annettua lakia muutettaisiin siten, että kuntien ja kuntayhtymien oikeus saada tietoja tulotietojärjestelmästä laajennettaisiin koskemaan eräiden palvelusetelien arvon määräämistä varten tarvittavia tietoja. 

Esitys liittyy valtion vuoden 2021 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2021 alusta. Työsuhdeautojen verotusarvon alentamista ja sähköautojen latausetua koskevat säännökset olisivat voimassa vuoden 2025 loppuun. Tilapäisen työskentelyn määräajan pidentämistä koskeva säännös olisi voimassa vuoden 2022 loppuun.  

Lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa. 

Lakialoite

Lakialoitteessa laiksi tuloverolain 125 §:n muuttamisesta LA 59/2020 vp ehdotetaan, että työtulovähennyksen enimmäismäärää nostetaan ja vähenemisprosenttia kasvatetaan. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muutettuna. Muutos kohdistuu urheilijarahastoa koskevaan ehdotukseen. 

Esitys sisältää ehdotukset ensi vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä ansiotulojen veroperusteisiin tehtäviksi muutoksiksi. Lisäksi esityksellä ehdotetaan säädettäväksi verotukia liikenteen työsuhde-etuihin ja muutoksia urheilijatulon jaksottamista koskeviin säännöksiin. 

Valiokunta käsittelee keskeisimpiä muutosehdotuksia seuraavassa lyhyesti erikseen. Valiokunnalla ei ole huomautettavaa niihin teknisluonteisiin korjauksiin, joita tuloverolakiin on myös tarkoitus tehdä. 

Ansiotulojen verotus

Tässä esityksessä ehdotettavat muutokset veroperusteisiin pohjautuvat pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman veropoliittisiin linjauksiin ja syksyn budjettiriihessä tehtyihin päätöksiin. Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa, joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla. 

Nyt ehdotettujen muutosten arvioidaan vähentävän verotuloja kaiken kaikkiaan noin 421,5 miljoonalla eurolla, mistä kuntien osuus 179 miljoonaa euroa on sovittu kompensoitavaksi täysimääräisesti. Ehdotusten pääpaino on estää työn verotuksen kiristyminen, minkä lisäksi esitys sisältää päätöksen solidaarisuusveron voimassaolon jatkamisesta. 

Ansiotuloveroperusteiden ansiotasoindeksin mukaisen tarkistuksen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 409 miljoonalla eurolla, josta valtion ansiotuloveroasteikon osuus on yhteensä noin 232 miljoonaa euroa, työtulovähennyksen korotuksen osuus noin 133 miljoonaa euroa ja perusvähennyksen korotuksen osuus noin 44 miljoonaa euroa. 

Valiokunta korostaa, että tässä esityksessä ehdotetut muutokset verotusperusteisiin keventävät palkansaajan verotusta kaikissa tuloluokissa hallituksen esityksen taulukossa kuvatun mukaisesti. Taulukkoon on koottu tässä esityksessä vuodelle 2021 ehdotettujen veroperustemuutosten yhteisvaikutukset. Taulukon veroasteen muutosarvioinnissa on huomioitu solidaarisuusvero sekä vuoden 2020 perusteissa että vuodelle 2021 ehdotetuissa perusteissa. 

Valiokunta korostaa, että tämän esityksen verotusperustemuutokset keventävät palkansaajien verotusta kaikissa tuloluokissa. Samassa yhteydessä valiokunta toteaa, että kun otetaan huomioon palkansaajan veronluonteisten maksujen muutokset sekä ansiotason nousu, työn verotus kiristyy esityksen mukaan kaikilla tulotasoilla. Kiristys johtuu palkansaajan veronluonteisten maksujen noususta.  

Valiokunta pitää käytettävissä olevaa veronkevennysvaraa yleisesti hyvin kohdennettuna sekä veroasteikkoon ja tuloverolakiin ehdotettuja muutoksia perusteltuina. Valiokunta pitää solidaarisuusveron voimassaoloa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa perusteltuna. Se siirtää verorasitusta ylimpään tulodesiiliin ja on linjassa yleisen veronmaksukykyperiaatteen kanssa. 

Liikenteen työsuhde-edut

Esitys sisältää uusia verotukia liikenteen työsuhde-etuihin. Ensinnäkin nollapäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan 170 eurolla kuukaudessa vuosina 2021—2025. 

Kyse on kiinteästä euromääräisestä alennuksesta vapaan autoedun ja käyttöedun arvoon. Kiinteä verotuki kannustaa hankkimaan edullisimpia sähköautoja, koska tällöin tuki vastaa suurempaa osaa auton hinnasta. Vastaavasti kiinteän tuen vaikutus hintaan ei ole yhtä merkittävä kalliimmilla autoilla, jolloin niiden myyntimäärän lisäyksen on arvioitu jäävän pienemmäksi kuin edullisempien autojen. Edullisempien sähköautojen määrän kasvu myös lisää myöhemmin näiden autojen saatavuutta käytettyjen autojen markkinoilla ja mahdollistaa sähköautojen hankkimisen pienemmilläkin tulotasoilla. Täten valiokunta pitää näin kohdennettua kiinteää euromääräistä tukea perusteltuna ja kannattaa valittua mallia. 

Tuki koskee vain täyssähköautoja, mitä on pidetty tarpeettoman suppeana rajauksena valiokunnan asiantuntijakuulemisessa. Osa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista piti perusteltuna kohdistaa verotuki myös hybridi- ja kaasuautoihin. Valiokunta pitää kuitenkin perusteltuna kohdistaa työsuhdeautojen verotuki vain täyssähköautoihin. Esimerkiksi ladattavien hybridiautojen ajonaikaiset todelliset päästöt ovat riippuvaisia siitä, miten paljon autoa ladataan, ja vapaan autoedun kohdalla työntekijälle ei muodostu taloudellista kannustinta ladata autoa, koska kaikista käyttökustannuksista vastaa työnantaja. 

Sitä vastoin valiokunnan mielestä on perusteltua kohdistaa muut työsuhdeautoihin ehdotetut verotuet myös hybridiautoihin sähköautojen lisäksi. Täten valiokunta kannattaa esityksen mukaisesti, että työsuhdeauton kotilatauslaitteen kustannus katsottaisiin osaksi auton verollisia lisävarusteita. Samoin on kannatettavaa, että sähkö- ja hybridiauton lataaminen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä työnantajan maksamana on vuosina 2021—2025 verovapaa etu. Kohdistamalla latausedun myös hybridiautoihin malli kannustaa valitsemaan työsuhdeautoksi ladattavan hybridiauton käyttöetuautoksi vapaan autoedun sijaan ja valittu malli kannustaa työntekijää ajamaan mahdollisimman paljon sähköllä. 

Valiokunta pitää kuitenkin perusteltuna, että jatkossa arvioidaan myös kaasuautojen ja lataushybridien osalta oikeasuuntaisia verokannustimia, jotka lisäävät huomattavasti vähäpäästöisten autojen valintaa hallituksen ohjelman mukaisesti. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa työsuhdematkalippuun ehdotettuja muutoksia on kannatettu laajasti. Esitys selkeyttää edun laskentatapaa ja lisää verovapaan edun määrää merkittävästi. Valiokunta pitää molempia muutoksia kannatettavina. Valiokunta puoltaa myös työsuhteen perusteella annetun polkupyöräedun verovapautta 1 200 euroon asti, mikä otettaisiin huomioon työsuhdematkalipun enimmäismäärää laskettaessa. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin kiinnitetty huomioita siihen, että esityksessä tarkoitettu polkupyöräetu rajaa edun tarpeettomasti vain poljettaessa toimivaan ja enintään 250 watin tehoisella sähkömoottorilla varustettuun polkupyörään. Asiantuntijakuulemisessa on kannatettu edun laajentamista myös ajoneuvolain L1e-A polkupyöriin, joiden enimmäisteho on esityksestä poiketen 1 000 wattia ja joissa moottorin avustus ei edellytä polkemista. Valiokunta huomauttaa, että verotukien tavoitteena on lisätä pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta liikkumisessa, joten tässä vaiheessa valiokunta puoltaa esityksessä valittua mallia, jossa veroetu on rajattu enintään 250 watin tehoiseen sähkömoottoriin. Valiokunta toteaa kuitenkin, että edun rajaamista on perusteltua arvioida myöhemmin uudelleen tekniikan ja polkupyörämallien kehittymisen myötä. 

Urheilijarahasto

Esitys sisältää ehdotuksen urheilijarahastoon siirrettävän enimmäismäärän korottamisesta nykyisestä 100 000 eurosta 200 000 euroon. Esityksellä täsmennetään myös niitä erityisiä syitä, joiden vuoksi varat rahastosta voidaan tulouttaa suunniteltua nopeammin. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa muutoksia on kannatettu laajasti, ja osa asiantuntijoista on katsonut, että rahastoitavan määrän tulisi olla ehdotettua korkeampi ja varojen tulouttamisen enimmäisajan tulisi olla nykyistä kymmentä vuotta pidempi. Valiokunta yhtyy asiantuntijakuulemisessa esitettyyn huoleen siitä, että urheilijarahaston tulisi nykyistä joustavammin turvata urheilijan taloudellinen toimeentulo urheilijauran jälkeen. Tällä perusteella valiokunta ehdottaa, että urheilijarahastoon siirretyt varat voi tulouttaa nykyisten kymmenen vuoden sijaan enintään 15 vuoden aikana.  

Samalla valiokunta korostaa, että rahastoitujen varojen nostaminen suunniteltua nopeammin on mahdollista erityisestä syystä. Laissa mainittujen esimerkkien lisäksi erityisenä syynä voidaan valiokunnan mielestä pitää vastaavia muutoksia, kuten opinnoissa tai työllistymisessä tapahtuneita olennaisia muutoksia. Säännöstä tulisi valiokunnan käsityksen mukaan tulkita joustavasti ja sen tavoitteet huomioiden. 

Samassa yhteydessä valiokunta ehdottaa, että erityisten syiden tilanteessa urheilijarahastoon siirretyt varat voi tulouttaa tasaeristä poiketen. Asiasta säädettäisiin laissa ja säädökseen tehtäisiin tätä tarkoittava maininta. 

Valiokunta kiinnittää lopuksi huomiota myös urheilijoiden sosiaaliturvan haasteisiin ja pitää niin ikään tärkeänä, että lainsäädäntötoimet tukevat urheilijoiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa niin yksilö- ja joukkueurheilijoiden kuin sukupuoltenkin välillä. Valiokunnan mielestä urheilijoiden sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset vaativat nykyistä laajempaan huomiota ja laaja-alaista arviointia. Sama huoli on tunnistettu myös kulttuuriin alalla työskentelevien henkilöiden osalta.  

Eduskunta-aloite

Valiokunta ehdottaa, että esityksen yhteydessä käsitelty lakialoite hylätään. 

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

2. Laki tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

64 a §. Liikenteen työsuhde-etujen väliaikaiset veronhuojennukset vuosina 2021—2025.

Autoveron muutoksesta johtuen säädöksen viittaus päivitetään.  

116 c §. Urheilijarahasto.

Urheilija voi tulouttaa urheilijarahastoon siirretyt varat urheilijauran päättymistä seuraavien vähintään kahden ja enintään 15 vuoden aikana nykyisten kymmenen vuoden sijaan. Erityisten syiden tilanteessa urheilijarahastoon siirretyt varat voi tulouttaa tasaeristä poiketen. Esimerkiksi vähintään vuoden kestäneen työttömyyden tilanteessa urheilija voi tulouttaa rahaston varoja työttömyyden aikana muista vuosista poiketen.  

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 142/2020 vp sisältyvät 1. ja 3. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 142/2020 vp sisältyvän 2. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) Eduskunta hylkää lakialoitteeseen LA 59/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 

Valiokunnan muutosehdotukset

1. Laki vuoden 2021 tuloveroasteikosta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti: 
Verotettava 
ansiotulo, 
euroa 
Vero alarajan 
kohdalla, 
euroa 
Vero alarajan  
ylittävästä 
tulon osasta, % 
18 600 
27 900 
566 
17,25 
45 900 
3 671 
21,25 
80 500 
11 023,5 
31,25 
2 § 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan tuloverolain (1535/1992) 64 §:n 3 momentti, 106 §, 116 c §:n 1 ja 2 momentti ja 125 §:n 2 momentti,  
sellaisina kuin ne ovat, 64 §:n 3 momentti laissa 1393/2019, 106 § laissa 1557/2019, 116 c §:n 1 ja 2 momentti laissa 946/2008 ja 125 §:n 2 momentti laissa 1557/2019, sekä 
lisätään 64 §:ään sellaisena kuin se on laeissa 504/2010 ja 1393/2019, uusi 4 ja 5 momentti, lakiin väliaikaisesti uusi 64 a § ja 72 a §:ään, sellaisena kuin se on laissa 876/2017, väliaikaisesti uusi 4 momentti seuraavasti: 
64 § 
Luontoisetu 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Työnantajan työntekijälleen antama joukkoliikenteen henkilökohtainen matkalippu asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten on verovapaata tuloa 3 400 euroon asti. Joukkoliikenteen osuus liikkumispalvelupaketista rinnastetaan henkilökohtaiseen joukkoliikenteen matkalippuun. 
Työnantajan työntekijälleen antama polkupyöräetu on verovapaata tuloa 1 200 euroon asti. Polkupyöräedun ja 3 momentissa tarkoitetun joukkoliikenteen matkalipun verovapaa enimmäismäärä on kuitenkin yhteensä 3 400 euroa. 
Sähköauton latauslaite katsotaan auton lisävarusteeksi autoedun verotusarvoa laskettaessa. 
64 a § 
Liikenteen työsuhde-etujen väliaikaiset veronhuojennukset vuosina 2021—2025 
Autoedun verotusarvosta vähennetään 170 euroa jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jona etu on muodostunut sellaisen auton käyttämisestä, jonka autoverolain Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi (777/2020) 10  Muutosehdotus päättyy§:n 1 momentissa tarkoitettu ajonaikainen hiilidioksidipäästö on 0 grammaa kilometriä kohden. Säännöstä sovellettaisiin vuonna 2020 tai sen jälkeen Suomeen ensirekisteröityihin autoihin. 
Veronalaista tuloa ei synny työnantajan kustantaessa työntekijän oman auton tai auton käyttöedun perusteena olevan auton lataamisen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä. 
72 a § 
Tilapäinen työskentely erityisellä työntekemispaikalla 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, tilapäisenä työskentelynä erityisellä työntekemispaikalla pidetään enintään kolmen vuoden ja kuuden kuukauden työskentelyä samassa työntekemispaikassa, jos 1 momentissa tarkoitettu määräaika päättyy 1.1.—31.12.2021 välisenä aikana. 
106 § 
Kunnallisverotuksen perusvähennys 
Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 3 630 euron määrää suurempi, on siitä vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä. 
116 c § 
Urheilijarahasto 
Urheilijalla, jonka verovuoden urheilutulo on ennen tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneiden menojen vähentämistä vähintään 9 600 euroa, on oikeus siirtää urheilutulostaan verovapaasti urheilurahastoon enintään 50 prosenttia urheilutulon bruttomäärästä laskettuna ja samalla enintään 200 000 euroa vuodessa. 
Urheilijarahastoon siirretyt varat tuloutuvat urheilijauran päättymistä seuraavien vähintään kahden ja enintään Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 15 Muutosehdotus päättyy vuoden aikana siten, että kunakin verovuonna tuloutuu tuloutumisvuosien lukumäärää vastaava osuus rahastossa urheilu-uran päättyessä olleesta määrästä. Erityisestä syystä, kuten työkyvyttömyyden tai vähintään vuoden kestäneen työttömyyden vuoksi, varat voidaan tulouttaa myös nopeammin Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi ja tasaeristä poiketen Muutosehdotus päättyy. Rahastoon tuloutumisaikana kertynyt tuotto katsotaan viimeistä tuloutumisvuotta seuraavan verovuoden tuloksi. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
125 § 
Työtulovähennys 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Vähennys on 12,7 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 1 840 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 1,89 prosentilla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 64 a § on voimassa 31 päivään joulukuuta 2025 ja 72 a §:n 4 momentti 31 päivään joulukuuta 2022. 
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa. Lain 64 a §:ä sovelletaan vuosilta 2021—2025 toimitettavissa verotuksissa ja 72 a §:n 4 momenttia vuosilta 2021—2022 toimitettavissa verotuksissa. 
 Lakiehdotus päättyy 

3. Laki tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan tulotietojärjestelmästä annetun lain (53/2018) 13 §:n 1 momentin 18 ja 19 kohta, sellaisina kuin ne ovat laissa 176/2019, seuraavasti: 
13 § 
Tiedon käyttäjien oikeus saada tietoja tulotietojärjestelmästä 
Tulorekisteriyksikkö välittää ja luovuttaa tulorekisterin tietoja, jotka tiedon käyttäjä on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeutettu muun lain nojalla saamaan suorituksen maksajalta tai toiselta tiedon käyttäjältä, seuraavasti: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
18) kunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992) ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetussa laissa (1503/2016) tarkoitetun asiakasmaksun määräämistä varten, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetussa laissa (569/2009) ja varhaiskasvatuslaissa (540/2018) tarkoitetun palvelusetelin arvon määräämistä varten sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000) säädetyn tiedonsaantioikeuden toteuttamiseksi; 
19) kuntayhtymälle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetussa laissa tarkoitetun asiakasmaksun määräämistä varten, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetussa laissa ja varhaiskasvatuslaissa tarkoitetun palvelusetelin arvon määräämistä varten sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa säädetyn tiedonsaantioikeuden toteuttamiseksi; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 1.12.2020 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja
JohannesKoskinensd
varapuheenjohtaja
ArtoPirttilahtikesk
jäsen
AndersAdlercreutzr
jäsen
TarjaFilatovsd
jäsen
VilhelmJunnilaps
jäsen
HeliJärvinenvihr
jäsen
AnneliKiljunensd
jäsen
EskoKivirantakesk
jäsen
JariKoskelaps
jäsen
KatriKulmunikesk
jäsen
PiaLohikoskivas
jäsen
MatiasMarttinenkok
jäsen
RaimoPiirainensd
jäsen
SariSarkomaakok
jäsen
SamiSaviops
jäsen
PiaViitanensd
varajäsen
MarkkuEestiläkok
varajäsen
SariEssayahkd(osittain)
varajäsen
EveliinaHeinäluomasd
varajäsen
KatjaHänninenvas
varajäsen
LuluRanneps
varajäsen
JanneSankelokok(osittain)

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos
IlkkaLahti

VASTALAUSE 1 /ps

Perustelut

Työn vastaanottamisen kannustinloukkujen pienentäminen nostaa työllisyyttä, mikä kasvattaa valtion verotuloja ja pienentää valtion menoja. Työtulovähennys on yksinkertainen mutta tehokas työllisyyttä parantava toimi. Työtulovähennyksen korottaminen esitetyllä tavalla pienentää arviota valtion tuloverokertymästä, ja lisäksi valtion on korvattava kunnille syntyvä verotulomenetys. Työtulovähennyksestä säädetään tuloverolain 125 §:ssä. Perussuomalaisten vaihtoehdossa työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1 927 euroon ja vähenemisprosentiksi vaihdetaan 1,97 prosenttia. 

Eläketulojen verotus nousee työtulojen verotusta korkeammalle tasolle jo hyvin maltillisissakin eläkkeissä. Kaikkein pienimpien eläkkeiden verotus on matalaa, mutta verotuksen nopea progressio asettaa kohtuulliseen eläkkeeseen oikeuttavan työuran tehneet ihmiset verotuksellisesti kohtuuttomaan asemaan. Perussuomalaisten vaihtoehdossa eläketuloille kunnallisverotuksessa myönnettävää eläketulovähennystä korotetaan. 

Kotitalousvähennyksellä on positiivisia vaikutuksia sen piirissä olevien erityisesti matalaa koulutustasoa vaativien alojen työllisyyteen sekä harmaan talouden torjuntaan. Kotitalousvähennys on hyvä esimerkki vähennysmuodosta, joka vaikuttaa verotulojen muodostumiseen. Perussuomalaiset ehdottaa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nostettavaksi 2 250 eurosta 2 400 euroon. Samoin vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista ehdotetaan nostettavaksi työkorvausten osalta 40 prosentista 50 prosenttiin ja palkkojen osalta 15 prosentista 20 prosenttiin.  

Ehdotus

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että 2. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 101 ja 125 § muutettuina (Vastalauseen muutosehdotukset) että hyväksytään yksi lausuma. (Vastalauseen lausumaehdotus) 

Vastalauseen muutosehdotukset

2. Laki tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan tuloverolain (1535/1992) 64 §:n 3 momentti, Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 101 §,  Muutosehdotus päättyy106 §, 116 c §:n 1 ja 2 momentti ja 125 §:n 2 momentti,  
sellaisina kuin ne ovat, 64 §:n 3 momentti laissa 1393/2019, Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 101 § laissa 1116/2018, Muutosehdotus päättyy 106 § laissa 1557/2019, 116 c §:n 1 ja 2 momentti laissa 946/2008 ja 125 §:n 2 momentti laissa 1557/2019, sekä 
lisätään 64 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 504/2010 ja 1393/2019, uusi 4 ja 5 momentti, lakiin väliaikaisesti uusi 64 a § ja 72 a §:ään, sellaisena kuin se on laissa 876/2017, väliaikaisesti uusi 4 momentti seuraavasti: 
64, 64 a, 72 a ja 106 § 
(Kuten VaVM) 
101 § 
Kunnallisverotuksen eläketulovähennys 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että luvulla 1,346 kerrotun täyden kansaneläkkeen määrästä vähennetään 1 480 euroa ja jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään. Eläketulovähennys ei kuitenkaan voi olla eläketulon määrää suurempi. Jos verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän, eläketulovähennystä pienennetään Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 51 Muutosehdotus päättyy prosentilla ylimenevän osan määrästä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
116 c § 
(Kuten VaVM) 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
125 § 
Työtulovähennys 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Vähennys on Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 12,5 Muutosehdotus päättyy prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 1 927 Muutosehdotus päättyy euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa vähennyksen määrä pienenee Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 1,97 Muutosehdotus päättyy prosentilla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Voimaantulo 
(Kuten VaVM) 
 Lakiehdotus päättyy 

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle esityksen, jossa kotitalousvähennyksen enimmäismäärä korotetaan 2 250 eurosta 2 400 euroon ja vähennettäviä prosenttiosuuksia korotetaan palkkojen osalta 15 prosentista 20 prosenttiin ja työkorvauksen osalta 45 prosentista 50 prosenttiin. 
Helsingissä 1.12.2020
VilhelmJunnilaps
SamiSaviops
LuluRanneps
JussiWihonenps
JariKoskelaps

VASTALAUSE 2 /kok

Perustelut

Hallitusohjelman mukaan verotuksen tulee tukea talous- ja työllisyyspolitiikalle asetettuja tavoitteita, kansainvälistä kilpailukykyä ja koko Suomen elinvoimaisuutta. Hallitus tavoitteli vielä ennen koronakriisiä työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin vuoden 2023 loppuun mennessä. Päätökset 30 000 työllisen saamisesta piti saada vuoden 2020 budjettiriiheen mennessä tehtyä. Kaikille vaikutuksille piti olla valtiovarainministeriön etukäteen laatima arvio. Näistä tavoitteista on nyt luovuttu. 

Työllisyyden vahvistuminen on edellytys suomalaisten hyvinvointipalvelujen säilymiselle tulevaisuudessa. Hallituksen toteuttama veropolitiikka on perustavanlaatuisessa ristiriidassa hallituksen omien tavoitteiden kanssa. Ansiotuloverotuksen kiristyminen ja kotitalousvähennyksen poistaminen nostivat työhön kohdistuvaa verokiilaa ja tekevät työn teettämisestä sekä työn vastaanottamisesta nykyistä kannattamattomampaa. 

Verotuksen painopiste tulee siirtää työn ja riskinoton verottamisesta kulutuksen ja haittojen verotukseen. Hallitus kiristää useita välillisiä veroja, mutta ei kohdista veronkevennyksiä tuloverotukseen. Siten kokonaisveroaste kiristyy. Tämä on myrkkyä suomalaisille yrityksille, kotitalouksien kulutukselle ja työllisyyden kehitykselle. 

Ansiotuloverotus kiristyy

Edellisellä vaalikaudella hallitus huolehti siitä, ettei kenenkään ansiotuloverotus kiristynyt. Kireä työn verotus vähentää halukkuutta työn tekemiseen, teettämiseen ja itsensä kehittämiseen. Jos työtä verotetaan kireästi, myös hyvinvointia syntyy vähemmän. Tämän vuoksi edellinen hallitus kevensi työn verotusta yhteensä 1,4 miljardilla eurolla. 

Korkea työn verotus on haitallista kaikissa tuloluokissa. Pienillä tuloilla se vähentää kannustimia ottaa työtä vastaan. Keskituloisilla työnteosta rankaiseminen korkealla ja nopeasti kiristyvällä verotuksella vähentää kannustimia kehittää omaa osaamistaan tai tavoitella vastuullisempia työtehtäviä. Suomi verottaa poikkeuksellisen tiukasti tärkeintä kilpailutekijäänsä eli osaamista. Verotamme kansainvälisesti vertaillen kireästi huippuosaajia ja asiantuntijoita. Viime vuosina korkeasti koulutettujen nettomuutto pois Suomesta on kiihtynyt huolestuttavasti. Saksassa on väestömäärään suhteutettuna kaksinkertaisesti johtaja- ja asiantuntijatason työpaikkoja Suomeen verrattuna. Tämä väestönosa ja heidän työpaikkansa kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla. Työpaikkojen sijoittumiseen vaikuttaa keskeisesti verotaso. 

Hallitus tekee asiantuntijoiden osalta ristiriitaista politiikkaa. Se nostaa korkean lisäarvon työhön kohdistuvaa verotusta ihmisille, jotka nyt työskentelevät Suomessa. Samalla se laskee ulkomaalaisten asiantuntijoiden verotusta ymmärtäen, että kansainvälisen tason huippuosaajia on vaikea houkutella Suomeen yleisillä työhön kohdistuvilla veroasteilla. On aivan keskeistä pitää Suomi kilpailukykyisenä myös muualta tuleville ihmisille; siksi ulkomaisten avainhenkilöiden kohtuullista verotusta on helppo tukea. Saman kannustavuuden tulisi kuitenkin päteä myös kotimaiseen työvoimaan. Suomessa on voitava tehdä ja teettää monenlaista korkean tuottavuuden työtä. Nyt suomalainen huippuosaaja voi joutua maksamaan yli 22 prosenttiyksikköä korkeampaa veroa kuin ulkomainen huippuosaaja. 

Kokoomus esittää omassa vaihtoehtobudjetissaan yhteensä reilusti yli miljardin euron ansiotuloverotuksen kevennystä ensi vuodelle kaikille palkansaajille sekä eläkeläisille. Veropolitiikan rakennemuutos on tehtävä, jotta kokonaisveroaste saadaan käännettyä laskuun ja Suomen kansainvälistä kilpailukykyä saadaan parannettua. Kriisin jälkeen koittaa taloudellisen nousun aika. Suomen on nyt päättäväisesti toteutettava uudistukset, joilla pääsemme tähän kasvuun kiinni. 

Veroelvytys on nostettava menoelvytyksen rinnalle

Säästämisaste on noussut historiallisen korkealle niin maailmalla kuin Suomessakin koronakriisin aikaan. Se tarkoittaa, että suurempi osa lisätuloista jää kriisin ajan säästöön ja siten veronkorotuksien teho ei olisi ollut välttämättä vielä kovin voimakas. VM:n ennusteen lähtökohta kuitenkin on, että epidemia on nujerrettu ensi vuonna ja talous elpyy. Olemme myös kuulleet positiivisia uutisia rokotteesta. Suoja saadaan mahdollisesti jo ensi vuonna. Kun patoutunut kysyntä purkautuu, kääntyy säästämisaste todennäköisesti negatiiviseksi eli kulutus kääntyy voimakkaaseen kasvuun. Näin kävi Suomessa esimerkiksi finanssikriisin jälkeen. Markkinaehtoisen kasvupyrähdyksen voimistamiseksi meidän tulisi päättävästi laskea veroja. 

Suomen Pankki teki Vesa Vihriälän työryhmälle analyysin eri elvytyskeinoista. Lähtökohtaoletus on, että elvytys tehdään puoliksi menoelvytyksellä ja puoliksi veroelvytyksellä. Hallitus on valinnut näistä vain valtiojohtoisen elvyttämisen menoja lisäämälllä. Suomen Pankki arvioi eri elvytyskeinojen tehokkuutta myös erikseen. Tulos oli, että pitkällä aikavälillä veroelvytys on tehokkaampaa sen talouden dynamiikkaa parantavan vaikutuksen vuoksi. 

Veroelvytystä on pidetty hyvänä ja toimivana elvytyskeinona monessa muussa maassa. Esimerkiksi Ruotsissa tehdään voimakkaita veronkevennyksiä ja kotitalousvähennystä parannetaan 5 000 eurosta noin 7 000 euroon. Ei ole olemassa mitään erityistä syytä sille, miksi Suomi olisi maailman ainoa maa, jossa veroelvytys ei toimi. 

Koko kansan kotitalousvähennys

Kotitalousvähennyksellä tuetaan työllisyyttä ja torjutaan harmaata taloutta. Vähennys on myös tärkeä tuki erityisesti lapsiperheille ja ikääntyneille arkea helpottavien palveluiden hankintaan. Vähennys alentaa kynnystä teettää kotitöitä ja korjauksia ulkopuolisella ammattilaisella sekä ehkäisee harmaata taloutta. 

Hallitus heikensi vuoden 2020 talousarviossa kotitalousvähennystä. Enimmäismäärää laskettiin 2 400 eurosta 2 250 euroon. Samoin vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista leikattiin työkorvausten osalta 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkkojen osalta 20 prosentista 15 prosenttiin. Hallitus sanoo tavoittelevansa korkeampaa työllisyyttä ja harmaan talouden tehokasta torjuntaa. Hallituksen päätös heikentää kotitalousvähennystä on vastoin kumpaakin päämäärää. Heikennys nostaa remontti- ja kotipalveluiden hintaa ja laskee palveluiden kysyntää. 

Kokoomus parantaisi vähennystä huomattavasti ja muuttaisi vähennystä teknisesti niin, että siitä voivat hyötyä kaikki. Kokoomus ehdottaa kotitalousvähennyksen nostamista Ruotsin kriisiä edeltävälle tasolle 5 000 euroon ja työkorvauksen vähennyskelpoista prosenttiosuutta nostettavaksi 60 prosenttiin sekä palkkakorvausten osalta 40 prosenttiin. Kokoomus poistaisi 100 euron omavastuuosuuden kaikilta. Kokoomus myös mahdollistaisi hyvityksen saamisen kotitaloudelle suoraan laskussa. Ruotsin laskumallin tapaan palvelun ostajalle merkittäisiin ennakkovähennys, joka huomioitaisiin lopullisessa verotuksessa. 

Kokoomus esittää yli 75-vuotiaille parannettua kotitalousvähennystä. Tämä tukisi ikääntyneiden asumista kotona, säästäisi hoivamenoissa sekä lisäisi kotipalvelualan työllisyyttä. Kokoomus ehdottaa, että yli 75-vuotiaiden osalta kotitalouspalvelutyön verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin sekä palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja veronhuojennuksen yhdistelmä.  

Ehdotus

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hyväksytään kuusi lausumaa. (Vastalauseen lausumaehdotukset) 

Vastalauseen lausumaehdotukset

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus sitoutuu turvaamaan sen, ettei kenenkään palkansaajan verotus tällä vaalikaudella kiristy. 2. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle esitykset tuloverolain muuttamisesta niin, että staattisen arvion mukaan palkka- ja eläketuloa saavien verotus kevenee yhteensä 800 miljoonaa euroa. 3. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen tuloverolain 127 a §:ssä tarkoitetun kotitalousvähennyksen uudistamisesta Ruotsin tasolle siten, että vähennyksen enimmäismäärä nostetaan 5 000 euroon ja työkorvauksen verovähennysoikeus kasvatetaan 60 prosenttiin ja palkkakorvauksen 40 prosenttiin. 4. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen tuloverolain 127 a §:ssä tarkoitetun kotitalousvähennyksen 100 euron omavastuuosuuden poistamisesta. 5. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen tuloverolain 127 a §:ssä tarkoitetun kotitalousvähennyksen uudistamisesta siten, että vähennykseen oikeuttavan palvelun ostaja voi saada vähennyksen hyödyn jo palvelun laskussa Ruotsin laskumallin mukaisesti. 6. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen tuloverolain 127 a §:ssä tarkoitetun kotitalousvähennyksen uudistamisesta yli 75-vuotiaiden osalta siten, että kotitalouspalvelutyön verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin, 100 euron omavastuu poistuisi sekä palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen.  
Helsingissä 1.12.2020
MatiasMarttinenkok
JanneSankelokok
MarkkuEestiläkok
SariSarkomaakok

VASTALAUSE 3 /kd

Perustelut

KD eduskuntaryhmä katsoo, että koronakriisin aiheuttaman talouskriisin takia on tarpeellista keventää työn verotusta, jotta ihmisten ostovoima ja työn kannustavuus paranisi. Kenenkään verotus ei saa tässä tilanteessa kiristyä. Vastaavasti verotuksella tulee suunnata hallituksen esityksessä esitettyä enemmän tukea perheille, kodeille ja kotona tehtävään hoitotyöhön. Samoin valtion velan kasvaessa erittäin voimakkaasti tulee erilaiset verovähennykset, kuten työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja koskeva verovähennysoikeus, tarkistaa. 

Vuoden 2021 tuloveroasteikko

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että ansiotuloveroperusteinen indeksitarkistus tehdään kaikilla tulotasoilla 2,5 prosentin ansiotasoindeksin mukaisesti. Indeksitarkistus toteutetaan korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla perusvähennyksen enimmäismäärää ja työtulovähennyksen sekä enimmäismäärää että kertymä- ja poistumaprosentteja. Hallituksen esityksen mukainen indeksitarkistus ei ole riittävä. Indeksitarkistuksesta huolimatta työn verotus kiristyy kaikilla tulotasoilla, kun otetaan huomioon ansiotason nousu sekä palkansaajan veronluonteisten maksujen muutokset. Hallituksen esityksen mukaan keskituloisen verotus kiristyy noin 0,2 prosenttiyksiköllä ja enimmillään noin 0,4 prosenttiyksiköllä. 

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää, että ansiotasoindeksin mukaisen indeksitarkistuksen lisäksi työn verotusta kevennetään yhteensä 200 miljoonalla eurolla. Ansiotuloverotuksen kevennys toteutettaisiin tasaisesti kaikille tulonsaajille korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja. Esitämme, että vuoden 2021 tuloveroasteikon tulorajoja korotettaisiin 3,5 prosentilla, eli ansiotasoindeksin sijaan käytettäisiin korotettua indeksiä. Työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä kertymä- ja poistumaprosentteja esitetään korotettavaksi hallituksen esitystä enemmän. 

Tukea koteihin omaishoitopalkkion verovapaudella, kotitalousvähennyksen korottamisella ja lapsivähennyksen palauttamisella

Omaishoito on vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoito mahdollistaa usein hoidon sovittamisen eri tavoin osaksi perheen elämää. Tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tukemisen tulee olla yksi keskeisimmistä laitoshoidon vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Omaishoito on yhteiskunnallisesti taloudellisin ja usein sekä hoidettavalle että hoitajalle inhimillisin ja paras hoitomuoto. Hoitajalle maksettava vähimmäispalkkio on tällä hetkellä kuitenkin alhainen eikä vastaa työn vaativuutta. Palkkion alhaisuus on joissakin tilanteissa este omaishoidon toteuttamiselle, sillä palkkio ei riitä perustoimeentuloon. Esitämme omaishoidon tuen verovapautta, jotta voitaisiin helpottaa omaishoitajan ja -hoidettavan toimeentuloa ja tuotaisiin omaishoito useamman ulottuville. 

Esitämme myös, että kotitalousvähennyksen taso palautetaan sille tasolle, jolla se oli vielä vuonna 2019. Tällöin kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostetaan 2 400 euroon ja vähennyksen osuutta työkorvauksissa nostetaan 50 prosenttiin sekä palkoissa 20 prosenttiin. Kotitalousvähennykseen oikeuttavilla kotitalous- sekä hoiva- ja hoitotöillä on tärkeä merkitys arjessa pärjäämisen kannalta. Vastaavasti kotitalousvähennyksen avulla luodaan työpaikkoja esimerkiksi siivousalan sekä erilaisia korjaustöitä tekeviin yrityksiin. Itsensä työllistävien yritysten merkitys korostuu erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. Verovähennyksen määrän kasvattamisen myötä pienenevät verotulot kompensoituvat muun muassa kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvien tehtävien lisääntymisen myötä tulevien verotulojen kautta. 

Lapsivähennystä koskeva tuloverolain säännös 126 a § (TVL 1535/1992) oli väliaikaisesti voimassa verovuosina 2015—2017. Tuolloin voimassa olleen säännöksen mukaan verosta vähennettiin lapsivähennys, jos verovelvollisella oli verovuoden päättyessä huollettavanaan alaikäinen lapsi. Lapsivähennysjärjestelmä luotiin kompensoimaan lapsilisien leikkausta, eikä sitä olisi tullut poistaa. Sen avulla voidaan korjata pahimpia lapsiperheiden kohtaamia epäkohtia. Esitämme, että lapsivähennystä jatketaan vuonna 2021 osittain siten kuin sitä on sovellettu vuosina 2015—2017. Aiemmasta sääntelystä poiketen lapsivähennyksen määräksi esitämme 100 euroa jokaisesta huollettavasta alaikäisestä lapsesta. Jos verovelvolliseen ei sovelleta tuloverolain puolisoita koskevia säännöksiä eikä hänellä ole puolisoa ulkomailla, vähennys myönnetään kaksinkertaisena eli 200 euron suuruisena niiden lasten osalta, joiden ainoa huoltaja hän on. Vähennyksen määrä lasketaan kuitenkin enintään neljän lapsen perusteella. 

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyksen pienentäminen

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ovat tulonhankkimisesta johtuneita menoja (TVL 31 §:n 1 momentin 6 kohta). Kyseiset maksut saadaan vähentää palkkatulosta täysimääräisinä (TVL 95 §:n 1 momentin 2 kohta), eikä niihin sovelleta muita tulonhankkimismenoja koskevan tulonhankkimisvähennyksen 750 euron rajaa (TVL 95 §:n 1 momentin 4 kohta). Työmarkkinajärjestön jäsenmaksuna pidetään työmarkkinajärjestölle ja sen jäsenyhdistyksille maksettavaa jäsenmaksua. Myös kyseisen järjestön sääntöjen mukaisessa järjestyksessä määrätyt ylimääräiset jäsenmaksut ovat työmarkkinajärjestön jäsenmaksuina vähennyskelpoisia. Ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus on vaikeasti ymmärrettävä jäänne menneiltä ajoilta, sillä muillakaan yleishyödyllisten järjestöjen jäsenillä ei ole oikeutta vähentää jäsenmaksujaan verotuksesta. Esimerkiksi kirkkojen jäsenet eivät tällaista verovähennystä saa, vaikka jäsenmaksu on usein samaa luokkaa kuin palkansaajajärjestöillä. Lisäksi eräillä ammattiliitoilla on omistuksia, joilla ne toimivat vapailla markkinoilla yritysmäisesti. Tällöin niiden jäsenten jäsenmaksujen verovähennys voidaan jopa katsoa eräänlaiseksi epäsuoraksi yritystueksi. Valtion velan kasvaessa erittäin voimakkaasti kaikki verovähennykset tulee tarkistaa ja niiden vaikuttavuus arvioida. Jotta työmarkkinajärjestöjä kohdeltaisiin tasapuolisesti, olisi työnantaja-järjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta myös luovuttava. 

Ehdotus

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuina, (Vastalauseen muutosehdotukset) ja että hyväksytään neljä lausumaa. (Vastalauseen lausumaehdotukset) 

Vastalauseen muutosehdotukset

1. Laki vuoden 2021 tuloveroasteikosta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti: 
Verotettava 
ansiotulo, 
euroa 
Vero alarajan 
kohdalla, 
euroa 
Vero alarajan  
ylittävästä 
tulon osasta, % 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 18 800 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 28 200 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 572 Muutosehdotus päättyy 
17,25 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 46 300 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 3 694,25 Muutosehdotus päättyy 
21,25 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 81 300 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 11 131,75 Muutosehdotus päättyy 
31,25 
2 § 
(Kuten VaVM) 
Voimaantulo 
(Kuten VaVM) 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 

 
106 § 
Kunnallisverotuksen perusvähennys 
Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 3 665  Muutosehdotus päättyy euron määrää suurempi, on siitä vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
125 § 
Työtulovähennys 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Vähennys on Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 12,8 Muutosehdotus päättyy  prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 1 858 Muutosehdotus päättyy  euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa vähennyksen määrä pienenee Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 1,91 Muutosehdotus päättyy  prosentilla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä. 
Voimaantulo 
(Kuten VaVM) 
 Lakiehdotus päättyy 

Vastalauseen lausumaehdotukset

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle esityksen tuloverolain 92 §:n muuttamisesta siten, että omaishoidon tuesta annetun lain nojalla omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio ei olisi jatkossa veronalaista tuloa. 2. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle esityksen tuloverolain 95 §:n muuttamisesta siten, että verovelvollinen voisi vähentää palkkatuloistaan 50 % työmarkkinajärjestön jäsenmaksustaan tulonhankkimisvähennyksenä nykyisen täyden jäsenmaksun sijaan. 3. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle esityksen tuloverolain muuttamisesta siten, että lakiin lisätään uusi 126 a § lapsivähennyksestä, jossa säädettäisiin, että verovelvollisen, jolla verovuoden päättyessä on huollettavanaan alaikäinen lapsi, verosta vähennetään lapsivähennys. Vähennyksen määrä on 100 euroa jokaisesta huollettavasta alaikäisestä lapsesta, paitsi jos verovelvollinen on ainoa huoltaja, myönnetään vähennys kaksinkertaisena. 4. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle esityksen tuloverolain 127 a §:n ja 127 b §:n muuttamisesta siten, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostetaan 2 400 euroon ja vähennyksen osuutta työkorvauksissa nostetaan 50 prosenttiin sekä palkoissa 20 prosenttiin. 
Helsingissä 1.12.2020
SariEssayahkd