Kiitos, arvoisa puhemies! [Hälinää] — Minä odotan, että tässä vähän rauhoittuu. [Puhemies koputtaa] — Kiitos, puhemies! — Käsittelemme sakkomenettelyn muutosta. Sakkomenettely on menettelyä, jossa sakkorangaistus määrätään tuomioistuimen ulkopuolella. Sakkomenettelyssä poliisi tai syyttäjä voi määrätä sakkorangaistuksen, jos kyse on selvästä ja yksinkertaisesta rikosasiasta. Voimassa oleva nykyinen sakkomenettelylaki tuli voimaan vuoden 2016 lopussa, ja lain käyttöalaa on laajennettu viimeksi vuonna 2019.
Tämä hallitus haluaa sujuvoittaa ja nopeuttaa rikosprosessia ja varmistaa samalla, että oikeusturva toteutuu nopeammin. Nyt käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä edistetäänkin osaltaan hallitusohjelman tavoitetta oikeusprosessien sujuvoittamiseksi sekä lisäksi hallitusohjelmakirjausta siitä, että hallitus toteuttaa tämän sakkomenettelyn kokonaistarkastelun ja uudistuksen.
Rikosketju, kuten tiedämme, on ollut pitkään kuormittunut. Esitutkinta, syyteharkinta ja tuomioistuinmenettely kestävät liian pitkään. Tämä heikentää tietysti kansalaisten luottamusta oikeusvaltioon ja kuluttaa viranomaisten resursseja ja hidastaa tietysti sitä, että uhri saa oikeutta. Esitys kohdistuu juuri näiden ongelmien taklaamiseen mahdollistamalla selvien ja yksinkertaisten, sakolla sovitettavien asioiden käsittelyn kevyemmin ilman, että asianosaisten oikeusturvasta tingitään.
Esittelen seuraavaksi kolme keskeisintä muutosta, joita ovat nämä.
Ensinnäkin esityksessä ehdotetaan laajennettavaksi sakkomenettelyn soveltamisalaa niin, että menettelyä voitaisiin käyttää jatkossa myös rikoksissa, joiden enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Soveltamisalan ulkopuolelle rajattaisiin kuitenkin tietyt rikokset tuosta rangaistusrajasta huolimatta, jotka ovat laadultaan ja suojeltavan oikeushyvän vuoksi sellaisia, että ne kuuluvat tuomioistuinkäsittelyyn. Näitä ovat henkeen, terveyteen ja vapauteen kohdistuvat rikokset sekä seksuaalirikokset, terrorismirikokset ja eräät viranomaisiin kohdistuvat rikokset.
Toinen asiakokonaisuus, jota tässä esitetään, on poliisin ja syyttäjän toimivallan jako ja sen muutokset. Ehdotettavat muutokset ovat sellaisia, että poliisi voisi jatkossa ratkaista sakkomääräyksellä kaikki nykyisen sakkomenettelylain soveltamisalan alaiset teot, joista säädetty ankarin rangaistus on kuusi kuukautta vankeutta, ja määrätä enintään 60 päiväsakon suuruisen sakkorangaistuksen. Nykyisin tämä on alhaisempi. Loput sakkomenettelyn soveltamisalaan kuuluvat asiat ratkaisisi syyttäjä — eli 6 kuukautta — 2 vuotta. Näin syyttäjien resurssit voidaan kohdentaa oikeudellisesti vaativampiin juttuihin, joita jatkuvasti tietysti on, ja tuomioistuimissa voidaan keskittyä ydintehtäviin ja vaativiin asioihin. Tarvittaessa poliisi voi tietysti neuvotella syyttäjän kanssa siitä, soveltuuko yksittäinen rikosasia sakkomenettelyyn, jos tällaista pohdintaa käydään. Se tuo lisää myös sitä, että rangaistuskäytäntö pysyy yhtenäisenä.
Kolmanneksi tässä esityksessä sakkomenettelystä ehdotetaan, että määrättäviä muita seuraamuksia laajennetaan hallitusti, kun sakkomenettelyssä määrättävän menettämisseuraamuksen enimmäismäärä nousisi 5 000 euroon nykyisestä 1 000 eurosta. Lisäksi sakkomenettelyssä voitaisiin uusina seuraamuksina määrätä jatkossa asian selvittämisestä aiheutuneet päihdekustannukset sekä rikokseen perustuva riidaton — korostan: riidaton — asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus. Näiden muutosten ansiosta sakkomenettelyssä voitaisiin ratkaista esimerkiksi näpistysasiaan liittyvä korvausvaatimus sekä muulla kuin tarkkuusalkometrillä selvitettävät rattijuopumusrikokset.
Sakkomenettelyssä asioita käsiteltäessä huolehditaan jatkossakin asianosaisten oikeusturvasta. Kuten aikaisemmin totesin, siinä voidaan käsitellä vain selviä ja yksinkertaisia asioita, joista ei yleisen rangaistuskäytännön mukaan olisi odotettavissa ankarampaa seuraamusta kuin sakko — elikkä tässä menettelyssä ei määrätä ehdollisia, ehdottomasta nyt puhumattakaan, vain sakkorangaistus. Sakkomenettely edellyttäisi edelleen molempien osapuolien suostumusta tähän menettelyyn — elikkä suostumus tulee olla.
Esityksellä myös parannetaan asianomistajan muutoksenhakuoikeutta esimerkiksi tilanteissa, joissa asianomistaja muutoksenhaulla kertoo, että hän antoi tilanteeseen suostumuksen mutta hänellä oli siihen erityisiä syitä, miksi hän näin ajatteli. Tämä olisi esimerkiksi yksi keino siihen, jos ajatellaan, että joku on vaikkapa tilanteessa kokenut jonkinlaista painostusta ja antanut suostumuksen ja sitten ilmoittaakin, että tässä oli tämmöinen tilanne. Tämä on minusta tämmöinen hyvä keino siihen, että ei tule tilanteita, joissa kävisi niin, ettei voi sitten toisessa tilanteessa kertoa, mitä siinä kyseisessä suostumustilanteessa on ajatellut.
Alaikäisen epäillyn kohdalla esitetään lisättäväksi huoltajan informointia ja osallistumista menettelyssä. Tässä on ollut käytännön haasteita, joihin halutaan puuttua.
Arvoisa puhemies! Vaikutuksista muutama keskeinen havainto.
Esityksen myötä rikosasioiden käsittely nopeutuu. Arvion mukaan tuhansia selviä sakkoasioita voidaan siirtää pois täysimääräisestä rikosprosessista ja ‑käsittelystä. Tämä keventää kaikkien ketjun toimijoiden tehtäviä ja nopeuttaa tietysti sitä asian läpimenoaikaa, kun se sakko tulee siinä välittömästi. Kun se on joka tapauksessa tulossa silloin, kun myönnetään ja asia on selvä, niin on hyvä, että se on siinä saman tien annettavissa eikä kestä siellä kuukausikaupalla. Näin ollen oikeusturvan saaminen nopeutuu ja perustuslaissa turvattu oikeus saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä paranee. On hyvä muistaa, että tämä on myös perusoikeus, että asiat käsitellään viivytyksettä. Tällä parannetaan siten myös rikoksen uhrin asemaa, koska jos hän suostuu menettelyyn, hän näkee, että siinä sitten häneen kohdistunut epäilty, vastaaja, saa rangaistuksen, ja siinä voidaan mahdollisesti sopia myös riidattomat asianomistajan korvaussaamiset.
Vahvistamme käytännössä oikeusvaltiota tällä esityksellä, kun vapautamme resursseja näihin vaativiin asioihin, kuten aiemmin totesin. Asiat käsitellään nopeammin, ja tämä on eräs tapa saada nopea ratkaisu asiaan.
Kuten totesin, tämä on asianosaisten suostumusta edellyttävä, mikä yhdessä muutoksenhakuoikeuden kanssa turvaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset. — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.