Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on rinnakkaislakialoite laeiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain ja asevelvollisen kuoltua suoritettavasta taloudellisesta tuesta annetun lain muuttamisesta.
Vuoden 2017 alussa astui voimaan laki, jolla kriisinhallinnassa toimivien vakuutusturvaa parannettiin huomattavasti, ja samalla kun erittäin tärkeä laki kriisinhallinnassa toimiville astui voimaan, niin sitten taas asevelvolliset elikkä varusmiehet ja muut heihin rinnastettavat jäivät ilman tätä vakuutusturvaa. Tein siitä silloin lakialoitteen ja sain siihen 116 allekirjoitusta, ja nyt se lakialoite on edennyt sillä tavalla, että meillä on tällä hetkellä täällä eduskunnassa käsittelyssä laki 122/2018, jolla suomalaiset asevelvollisuutta suorittavat varusmiehet, vapaaehtoista asevelvollisuutta suorittavat naiset ja siviilipalvelusta suorittavat henkilöt tuodaan tämän saman vakuutusturvan piiriin. Eli lakialoite on edennyt, ja siitä kiitos hallitukselle, että olette tuoneet tämän lain tänne eduskuntaan.
Mutta samalla kun meillä on tämä erittäin hyvä laki käsittelyssä ja se on tuolla sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, siinä on kuitenkin joitakin kohtia, joita haluan nostaa esille, ja olen tehnyt lakialoitteen, jolla haluan korjata yhden asian, joka siinä laissa on. Siinä on niin sanotusti sellainen porsaanreikä, joka tuntuu kaikkea oikeutta ja kohtuutta ajatellen kestämättömälle.
Eli kun 2017 astui voimaan tämä kriisinhallintalaki ja nyt sitten ensi vuoden alusta, 1.1.2019, on arvioitu tämän varusmiehien vakuutusturvaa koskevan lain astuvan voimaan, niin me olemme vuoden pimentoajassa, jolloin mahdollisesti näitä tapaturmia on sattunut varusmiehille, mutta he eivät ole oikeutettuja korvauksiin. Elikkä tällä lakialoitteella esitän sitä, että korvaukset maksettaisiin myös taannehtivasti viime vuodelta niille, jotka ovat mahdollisesti kohdanneet tapaturmia, tai mikäli jopa kuolemantapaus on tapahtunut.
Eli hallitus on antanut eduskunnalle hallituksen esityksen laeiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain ja asevelvollisen kuoltua suoritettavasta taloudellisesta tuesta annetun lain muuttamisesta, ja esityksessä ehdotetaan, että asevelvollisuutta suorittaessaan vammautuneella ja kuolleen lähiomaisilla olisi oikeus uuteen lisäkorvaukseen. Varusmiehellä olisi oikeus saada lisäkorvauksena sotilastapaturmalain mukaisen tai palvelussairautena korvattavan vamman tai sairauden aiheuttamasta pysyvästä haitasta kertakorvaus, jonka suuruus olisi enimmillään 210 000 euroa, ja varusmiespalveluksessa sotilastapaturman tai palvelussairauden seurauksena kuolleen lähiomaisilla olisi oikeus henkivakuutusluontoiseen kertakorvaukseen, jonka suuruus edunjättäjän puolisolle olisi 200 000 euroa, edunjättäjän lapselle 40 000 euroa. Jos kuolleella varusmiehellä ei olisi puolisoa tai lasta, hänen vanhemmillaan olisi oikeus saada kertakorvauksena 20 000 euroa. Nämä säännökset koskevat siis myös vapaaehtoista varusmiespalvelusta suorittavaa naista sekä siviilipalvelusta suorittavaa. Tämä on talousarvioon liittyvä laki ja käsitellään myös sen yhteydessä.
Varusmiespalvelusta suorittavalle tapahtunut tapaturma tai vammautuminen on suuri tragedia, ja sille ei ole todellakaan hintaa. Mikään raha ei korvaa terveyttä eikä sen menettämistä. Lakisääteistä varusmiespalvelusta suorittavan henkilön menehtyminen palvelusta suorittaessaan on tapahtuma, jolle ei löydy sanoja. Eli tämä ensi vuoden alusta mahdollisesti voimaan astuva laki on tärkeä, ja se luo katseen varusmiespalvelusta suorittaviin ja heidän läheisiinsä. Laki on hyvä, mutta kuten jo tuossa edellä sanoin, voimaantulo herättää kysymyksiä, koska lakia sovellettaisiin vasta niihin vahinkotapahtumiin, jotka sattuvat lain tultua voimaan 1.1.2019. Näenkin, että on perusteltua, että nyt voimaan tulevaa lakia sovellettaisiin taannehtivasti kriisinhallinnassa toimivien vakuutusturvan parantamiseen oikeuttavan lain voimaantulon päivämäärään elikkä 1.1.2017 saakka. Elikkä vuosi taaksepäin katsottaisiin kaikki ne tapaturmat tai mahdollisesti myös kuolemantapaukset, joita on tapahtunut, ja annettaisiin niistä sitten korvaus. Olen tehnyt tästä asiasta myös talousarvioaloitteen, jolla esitän resursseja elikkä suomeksi sanottuna rahaa näihin taannehtiviin korvauksiin.
Lokakuussa 2017 Uudellamaalla Raaseporissa tapahtui onnettomuus, jossa VR:n kiskobussi ja Puolustusvoimien maastokuorma-auto törmäsivät toisiinsa. Tässä onnettomuudessa menehtyi kolme varusmiestä ja moni varusmies loukkaantui vakavasti. Varuskunnissa on voinut tapahtua myös muita onnettomuuksia 1.1.2017 jälkeen, ja tällä rinnakkaislakialoitteella tuodaan onnettomuuksissa uhreina olleet henkilöt ja heidän edunsaajansa lain piiriin.
Haluan kiittää kaikkia teitä 116:ta kansanedustajaa — anteeksi, se on ehkä vähän liikaa — mutta kuitenkin yli 100:aa kansanedustajaa, jotka allekirjoititte tämän rinnakkaislaki-aloitteen, ja kaikkia niitä 116:ta, jotka allekirjoititte lakialoitteen siitä, että ylipäänsä tämä laki on ensi vuoden alussa mahdollisesti voimaan tulossa. Tämä on erittäin tärkeä asia.
Tässä on kuitenkin vielä myös muutama porsaanreikä, mainitsen ne tässä: Uusien korvausten ulkopuolelle jäisivät edelleen sotilasvirkaan tai Rajavartiolaitoksen virkaan johtavassa koulutuksessa olevat henkilöt sekä vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain mukaisiin toimintoihin osallistuvat henkilöt. Olisi hyvin tärkeää, että voisimme täällä eduskunnassa käydä keskustelua myös siitä, millä tavalla nämä henkilöt voidaan tuoda lisäkorvausten piiriin, ja olisi myös erittäin tärkeää, että selvittäisimme sitä. He eivät tällä hetkellä kuulu tähän minun rinnakkaislakialoitteeseeni, mutta ehkäpä mahdollisesti sitten siihen seuraavaan.
Arvoisa puhemies! Kyselytunnilla käsiteltiin myös lakialoitteita ja puhuttiin lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista. Perussuomalaiset ovat tehneet niihinkin liittyen monta lakialoitetta — itsekin kolme kappaletta — ja on erittäin hyvä, että näitäkin lakeja mahdollisesti tänne eduskuntaan tulee. Joskus aika menee liian hitaasti, asiat kestävät pitkään. Tämäkin laki liittyen varusmiesten vakuutusturvaan olisi saanut tulla voimaan jo vuosi sitten, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Toivotaan todellakin, että myös taannehtivasti korvauksia voidaan maksaa, koska olen äiti ja täällä on paljon äitejä ja isiä ja me puhumme meidän lapsistamme eli niistä, jotka siellä tulevaisuudessa sitten menevät armeijaan.
Mikäli budjetista ei rahaa tähän löydy, niin sitten meillä on ne joululahjarahat. Ja joululahjarahoista voidaan sitten myös kohdentaa tämä taannehtivuus niille, jotka korvauksia tarvitsevat. — Kiitoksia.