Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelman mukaan työperäisen maahanmuuton on vahvistettava julkista taloutta. Tämäkin itsestäänselvyys saatiin Suomen linjaksi vasta perussuomalaisten myötä. No, Suomeen on kuitenkin vuosien saatossa tullut työperäisen maahanmuuton nimissä paljon sellaistakin väkeä, joka lopulta on ajautunut tämän asumisperustaisen sosiaaliturvamme varaan, ja tässähän ei tietenkään ole mitään järkeä. 

No, nyt hallitus on tuonut työperäiseen maahanmuuttoon maalaisjärkeen pohjautuvia pelisääntöjä. Valiokunnissa onkin jo esitys palkkarajasta, ja sitten tänään myöhemmin keskustelemme tästä kolmen/kuuden kuukauden työttömyyssäännöstöstä. Eli ulkomaalaisen työvoiman pitää poistua maasta, jos työtä ei kohtuullisessa ajassa löydy, ja tämä on myös pohjoismainen linja. Nyt kysynkin työministeri Satoselta, ennen kuin oma aikarajani pian tässä umpeutuu: [Ben Zyskowicz: Meni jo! — Naurua] eikös olekin näin, että näin Suomeen saapuva työperäinen maahanmuutto sitten aidosti hyödyttää kansakuntaamme eikä ainoastaan kuormita Kelan etuuskäsittelijöitä? [Eduskunnasta: Mitä mieltä on Satonen?]  

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä, tarkoitus on nimenomaan se, että työperäinen maahanmuutto on julkista taloutta vahvistavaa. Me tarvitsemme kyllä työperäistä maahanmuuttoa, koska meidän ikärakenne on sellainen, että meillä vuosittain 10 000—15 000 ihmistä enemmän jää eläkkeelle kuin nuoria tulee työmarkkinoille. Me tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, jotta meidän eläkejärjestelmä ja tämä hyvinvointiyhteiskunta ylipäätään pysyy kunnossa. Mutta on tietysti myös niin, että silloin kun työluvan perusteena, kun on tänne tultu, on nimenomaan se, että ollaan töissä — tämä kolmen ja kuuden kuukauden sääntö, josta kohta keskustellaan — ja sehän koskee nimenomaan EU:n ulkopuolelta Suomeen töihin tulleita henkilöitä, ei niitä, jotka ovat tulleet esimerkiksi perhesyiden perusteella tai pakolaisina tai muuta, vaan nimenomaan työn perässä tulleita, niin sitten kun työ päättyy, meillä täytyy olla ne pelisäännöt siitä, mitä sitten tehdään. Nyt meille tulee selkeät pelisäännöt, kuinka kauan on aikaa etsiä uutta työtä, mutta sitä uutta työtä voi hakea myös työvoimapula-alalta.  

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä nyt ikävä tosiasia on se, että hallitus on hoitanut työllisyyttä surkeiten koko Euroopassa, ja tämä ei vielä riitä: nyt sitten kävi ilmi, että hallitus myös ottaa eniten velkaa, velkaantuu eniten Euroopassa. Ja nyt te, pääministeri, sitten hehkutatte kovasti näitä 500:aa kasvutointa, mutta ne taitavat olla melko eriskummallisia kasvutoimia, sillä tällä hetkellä teidän saldonne on miinus 50 000 työllistä, siis miinus. 

Pääministeri, kaikkein hurjinta tässä on se, että hallitus nyt omilla toimillaan on heikentänyt tätä tilannetta. Täällä on kuultu siitä, että pienyrittäjiä on lyöty arvonlisäveron korotuksilla, ja myös rakennusalan kriisiin te olette jättäneet reagoimatta. Itse asiassa te olette toiminut täysin päinvastoin. Nyt kun olisi pitänyt tukea rakennusalaa, te olette leikanneet rajusti esimerkiksi erityisryhmien kotien rakentamisesta, tarkoittaa ikäihmisiä ja opiskelijoita, ja olette päättäneet myös vetää alas koko asuntorahaston. 

Pääministeri, tämä kysymys on teille: miten ajattelette, että tulevaisuudessa voitte vaikuttaa suhdannetilanteeseen esimerkiksi rakentamalla [Puhemies koputtaa] kohtuuhintaisia koteja, kun nyt viette pois tämän keskeisen elementin? 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin muistuttaisin edustajalle ja katsojille tietoon, että tälle vuodelle ollaan tuplattu valtion korkotukilainavaltuudet, [Pia Viitanen: Erityisryhmät!] joilla on se vaikutus, että tänä vuonna aloitetaan lähes tuplasti valtion tukemia asuntoaloituksia verrattuna toissavuoteen — juurikin tämän suhdannetilanteen takia, johon edustaja Viitanen viittasi, että suhdannetta on järkevä tasoittaa ja tehdä valtion tukemia asuntoja silloin, kun on käsiä vapaana. Näin nyt todellakin on tehty. 

Sinänsä kun tämän asuntomarkkinoiden kriisin tavallaan luonne on se, että meillä on vapaana markkinoilla myytäviä asuntoja, joita on käsissä näillä myyjillä, niin kovin pitkään ei kantamalla vettä kaivoon voida kaataa, vaan kyllä sen täytyy lähteä siitä, että suomalaisten ostovoima kääntyy nousuun. Siinä suhteessa ensi vuosi näyttää sen, että ostovoima nousee jo sinänsä, ja erityisesti myös korkojen lasku, joka on kiihtynyt aivan viime viikkoina, viittaa kyllä siihen, että asuntomarkkinoiden tilanne on paranemaan päin ensi vuonna myös rakentamisen osalta. 

Arvoisa puhemies! Hallitushan tekee kyllä kasvutoimenpiteitä, mutta kun samaan aikaan Suomen työllisyys heikkenee ja talouskasvu näyttää luisuvan käsistä, niin voisiko olla, että nuo hallituksen kasvutoimenpiteet ovat joko hyvin pitkällä aikavälillä vaikuttavia tai tehottomia, ja mitä silloin kannattaisi tehdä? Silloin kannattaisi kuunnella niitä suomalaisia, jotka ovat itse perustaneet yrityksen, kasvattaneet sitä, investoineet ja työllistäneet, eli suomalaisia yrittäjiä. Siksi me keskustassa järjestimme tämän kasvupäivän ja kysyimme yrittäjiltä — emme työryhmiltä vaan yrittäjiltä — mitä nyt kannattaisi tehdä, että saadaan kasvua aikaan, ja sieltä tuli muun muassa kolme ehdotusta, jotka eivät muuten maksa mitään. 

Yksi on se, että tutkimus- ja kehityspanostukset ulotettaisiin myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. 

Toinen on se, että matkailun jarruttamisen ja alvin noston sijaan tehtäisiinkin kokonaisvaltainen kasvuohjelma. 

Ja kolmas on se, että opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa helpotettaisiin ja otettaisiin Kanadan pisteytysmalli käyttöön. [Puhemies koputtaa] 

Voitaisiinko edes nämä tehdä, kun nämä eivät edes maksa mitään? 

Arvoisa puhemies! En malta olla sanomatta, että mitä jos olisitte kuunnelleet yrittäjiä jo viime kaudella. [Naurua — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] — Tämä on tärkeää. — Me nimittäin kuunneltiin erittäin laajasti viime kauden aikana yrittäjiä, [Välihuutoja keskustan ryhmästä] ja me teimme isot listat siitä, mitä yrittäjyyden edistämiseksi yrittäjät toivovat. Me teimme sen listan, me veimme ne hallitusohjelmaan, ja nyt me toteutamme ne. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Tämä on se, mitä yrittäjät ovat halunneet, ja nyt kun me huomaamme, että tämä suhdanne jatkuu vaikeana, niin me teemme lisää — me teemme koko ajan lisää. Niitä kasvutoimia löytyy. Niitä on täällä teillä eduskunnassa käsittelyssä, me olemme tuottaneet niitä erittäin paljon lakiesityksinä ja budjettiesityksinä. Meillä on Murron työryhmä, johon te saatte esittää niitä toimia, joita te saatte omista kuulemisistanne. [Antti Kurvinen: Työryhmiä on liikaa!] 

Me tehdään tätä yhdessä, haetaan niitä toimia, millä me saadaan tämä lama tapettua. Se me nyt tarvitaan. Meillä on kaikki edellytykset kunnossa. Me ollaan tehty rakenteellisia uudistuksia. Nyt pitää saada uskoa ja toivoa tähän maahan, ja voin sanoa, että meillä on perustat kohta kunnossa. [Puhemies koputtaa] Kyllä tämä tästä kääntyy, mutta se ei valittamalla parane, vaan nyt pitää tehdä. [Antti Kurvinen: Elikkä edellisestä hallituksesta valittamalla! — Välihuutoja] 

Arvoisa rouva puhemies! Maamme taloustilanne on äärimmäisen vakava. Onneksi pääministeri Petteri Orpon hallitus on sitoutunut ja lähtenyt tuomaan todeksi tätä lupausta kestävämmästä taloudesta. [Antti Kurvinen: Kuullaan juhlapuheita!] 

Arvon SDP, edustaja Mäkynen ja muut, taloutemme vaikeaa tilannetta ei korjata toiveilla paremmasta, ei myöskään teidän ei käy ‑linjallanne. Te olette vastustaneet käytännössä kaikkia esitettyjä säästöjä, mutta myös tänään ja aiemmin kaikkia rakenteellisia uudistuksia. Me tarvitsemme säästöjä, mutta me tarvitsemme myös kasvun politiikkaa. Hallitusohjelma on kasvun ohjelma, niin kuin ministeri Rydman kertoi: 500 konkreettista toimenpidettä. Me olemme vientivetoinen maa, ja täällä on tullut esille, miten Saksan vaikea tilanne säteilee meille. Konkreettisia ja rakenteellisia toimia kasvun vauhdittamiseksi tarvitaan. 

Arvoisa työministeri Satonen, mitä kaikkia toimia teidän sektorillanne on tehty ja tullaan tekemään sen eteen, että me aidosti pääsemme tähän kasvuun nyt kiinni?  

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan tässä on kyllä aika huomattava määrä tehty toimenpiteitä, ja niihin on täällä jo viitattu, mutta jos vielä kerrataan, mitkä ovat ne keskeiset asiat, joissa meidän tulee onnistua: 

Ensimmäinen on se, että meidän viennin kilpailukykyä pitää parantaa. Koska vientimarkkinoiden tilanne on vaikea, niin siinä kilpailussa pitää kyetä pärjäämään paremmin. Siihen liittyy tämä työrauhalain uudistaminen. Siihen liittyy myös tämä vientivetoinen palkkamalli, joka on täällä parasta aikaa. Siihen liittyvät tietysti tki-panostukset. Siihen liittyvät kaikki elinkeinoministerin puolella olevat verovähennysasiat ja muut, jotka täällä on jo puhuttu. 

Toinen on se, että me tarvitsemme lisää työllistäviä yrityksiä ja me tarvitsemme lisää kasvuyrityksiä. Sen takia me olemme laajentaneet paikallista sopimista. Sen takia me ollaan tuomassa tänne yt-lain uudistus, jossa byrokratiaa kevennetään niin, että sovellusala nousee 20:stä 50:een. Sen takia me ollaan tekemässä helpommaksi sekä palkata että irtisanoa, jotta riski tulee kohtuullisemmaksi. — Aika ei riitä enempään, mutta näitä kyllä riittää. [Timo Heinonen: Tätä olisi kuunnellut vielä toisen minuutin!] 

Kiitos, kunnioitettu puhemies! Kasvu lähtee kylistä, se lähtee alkutuotannosta, se lähtee maataloudesta. Haluan tiedustella niitä toimia, mitä hallitus tekee kasvattaakseen maatalouden kannattavuutta ja tuottavuutta ja alkutuotannon tuottavuutta, [Keskustan ryhmästä: Hyvä kysymys! Niitä ei ole näkynyt!] sillä niitä löytyy tästä eduskunnan budjettiesityksestä. Niitä on täällä sisällä. Se täytyy kaikille saattaa tietoon, että niitä on tehty ja niitä tullaan tekemään. Kun meillä on vahvoja kyliä, meillä on vahvoja kuntia. Vahvojen kuntien jälkeen meillä on vahvoja seutuja, vahvoja kaupunkeja. Ja niin meillä on vahva Suomi myöskin. [Vasemmalta: Erikoinen kyselytunti! — Kysymys ja vastaus!] 

Mitkä ovat ne kasvutoimet maatalouden alkutuotannon tuottavuuden kasvattamiseen, mitä hallitus tekee? Mehän tehdään valtavasti: muun muassa lasketaan liikkumisen kustannuksia, tehdään kuluttajien ostovoiman kasvatusta, Itä-Suomi- ja Pohjois-Suomi-ohjelmat, luvitusta helpotetaan, tehdään panostuksia osaamiseen. Mutta mitä tehdään maatalouden osalta? 

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Ollaan aivan, voisiko sanoa, maaseudun ja maatalouden ytimessä. Meillähän maatalouden tulonmuodostus lähtee kahdesta lähteestä pääasiallisesti. Ensinnäkin meillä on yhteinen maatalouspolitiikka Euroopan unionin alueella. Sieltä tulevat nämä niin sanotut CAP-tuet. Ja sitten toisaalta, totta kai, markkinoilta haetaan niille tuotteille markkinahinta, mitä meidän maataloustuottajat myyvät. Näissä molemmissa asioissa, erityisesti tässä viimemainitussa, hallituksella on esityksiä, joilla me pyrimme parantamaan tuottajan asemaa elintarvikeketjussa. 

Täällä eduskunnassa on tällä hetkellä jo käsittelyssä elintarvikemarkkinalain ykkösosa, jossa me tulemme nyt parantamaan elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuksia, jotta pääsemme käsiksi siihen, miksi meillä tällä hetkellä tuottaja ei saa sitä oikeudenmukaista osuuttaan tästä maatalouden ja elintarviketuotannon ketjusta. Sitten tässä kakkososiossa lähdemme tutkimaan tarkemmin, millä tavalla — tietenkin huomioiden, että olemme vapaassa markkinataloudessa — paremmin pystymme näihin sopimuksiin tuomaan klausuuleita silloin, kun nämä sopimukset ovat esimerkiksi epäedullisia, tai sellaisiin tilanteisiin, [Puhemies koputtaa] missä kauppojen omat tuotemerkit, nämä niin sanotut private labelit, heikentävät tuottajan asemaa. [Puhemies: Aika!] Eli monilla erilaisilla toimenpiteillä pyrimme siihen. — Mutta minuutti on todella vähän liian lyhyt aika kertoakseni siitä kaikesta, mitä löytyy myöskin hallituksen repertuaarista. Kiitos. [Välihuutoja] 

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, te siellä aitiossa ette nyt selkeästi osaa päättää, luoko hallitus kasvua vai ei, mutta ongelmanahan on nyt ennen kaikkea se, että nyt sitä ei luo kukaan. Te ette osaa, ja yritykset eivät pysty. Te olette alusta alkaen laiminlyöneet tehokkaat kasvutoimet. Eivät nämä teidän sosiaaliturvan leikkaukset ja työntekijöiden oikeuksien polkemiset luo ensimmäistäkään työpaikkaa tässä taantumassa, ainoastaan ne syventävät nyt ihmisten hätää. 

Tämä teidän ensimmäisen vuoden saldonne on hyvin murheellinen: Avoimien työpaikkojen määrä on puolittunut, velka kasvaa EU:ssa nopeiten, ja työllisyys kehittyy heikoiten. Nyt te olette vielä leikkaamassa kunnille osoitettavia työllisyysrahoja. Suomalaiset kärsivät työttömyyden keskellä ja kamppailevat pahoissa talousvaikeuksissa. 

Arvoisa pääministeri, hallituksen olisi pitänyt aloittaa kautensa aidoilla kasvutoimilla, joita te olette vasta nyt, hallituskauden puolessavälissä, valmistelemassa. Miksi te odotitte näin pitkään?  

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tosiaan, kun käytiin läpi sitä hallitusohjelmaa, joka tehtiin keväällä 2023, niin havaittiin, että pelkästään siinä hallitus on tehnyt jo yli 500 talouskasvua vauhdittavaa toimenpidettä. [Välihuutoja vasemmalta] Ja kun me totesimme sen, että talousennusteet kehittyivät heikommin kuin mitä mikään ennuste oli luvannut, niin meillä oli kykyä jo ensimmäisenä keväänä, kun kehysriihessä oltiin, tehdä vielä lisää sopeutustoimenpiteitä ja vielä paljon enemmän kasvutoimenpiteitä — ja me olemme siis tehneet koko ajan näin. Kaiken tämän päälle me olemme asettaneet vielä tämän Risto Murron ryhmän kehittämään, josko olisi vielä jotakin, mitä me voitaisiin tehdä nyt tulevaa puoliväliriihtä varten. 

Ja kyllä, suhdannetilanne on hyvin vaikea, ja sen kohtaisi mikä tahansa hallitus, mutta tuskin mikään muu hallitus kuin tämä olisi reagoinut niin rohkeasti, tehnyt niin isoja rakenteellisia uudistuksia, jotka sinänsä olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten — ja jos ne ajat sitten olisi tehty, [Välihuutoja vasemmalta] niin näin vaikea ei olisi se urakka, jota me nyt joudumme tekemään. 

Arvoisa puhemies! Ministeri Rydman kuvasi juuri sen, että me olemme tehneet ensimmäisen kasvupaketin hallitusohjelmaneuvotteluissa, viime keväänä kehysriihessä toisen, ja ne oli tehtävä, ja nyt me teemme kolmannen kasvupaketin, jota Murron ryhmä valmistelee. Me emme istu käsien päällä. Me teemme. 

Sen sijaan jälleen kerran SDP:n omat vaihtoehdot: Ei ainuttakaan, ei ainuttakaan. Teidän kritiikkinne hallituksen politiikkaa kohtaan on täysin lämmintä ilmaa, niin kauan kunnes te tuotte jotain konkreettista, [Välihuutoja] millä tavalla taloutta tasapainotetaan, millaisia kasvutoimia tehdään. Ja sen lisäksi, että te tuotte uusia, teidän pitää myöskin kertoa, miten te korvaatte kaikki ne, jotka te olette vetäneet yli, jotka me olemme tekemässä. [Välihuutoja — Tytti Tuppurainen pyytää vastauspuheenvuoroa] 

Hallitus tekee määrätietoisesti kasvupolitiikkaa, ja miksi? Siksi, että me haluamme turvata suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden, ja sen eteen ei ole mitään muuta tietä kuin työ, työ ja työ ja se, että näitä viedään määrätietoisesti eteenpäin. [Välihuutoja] 

Tulostaulu on lahjomaton. Suomesta on tullut murheellisten talousuutisten maa oikeistohallituksen aikana. Onhan täällä kasvua, mutta kasvussa ovat konkurssit, työttömyys, velkaantuminen ja köyhyys. Pääministeri Orpo, teidän johdollanne työllisyys kehittyy Suomessa Euroopan heikoiten, ja valtion velka kasvaa Euroopan eniten teidän johdollanne. Nyt kansalaiset kysyvät, miksi juuri Suomi on se huonoin suoriutuja Euroopassa. 

Se ei ole meille uutta, että te kurjistatte palkansaajien asemaa, mutta se tulee kieltämättä uutisena, että te heikennätte pienten ja keskisuurten yrittäjien asemaa: arvonlisäveron korotus ennätykselliselle tasolle kesken vuoden ja näitten alempien kantojenkin nostaminen. Ja kun nyt tämä arvonlisäverohuojennus poistuu, niin te jätätte nostamatta sitä arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa sille tasolle, joka mahdollistaisi pienten yrittäjien pärjäämisen. Poikkeuksellisen moni, erityisesti naisyrittäjä, pohtii yritystoiminnastaan luopumista. [Puhemies: Aika!] SDP:n vaihtoehdossa pienyrittäjien verotus on keveämpi. Pääministeri, voisitteko te tässä tarttua SDP:n vaihtoehtoon?  

Arvoisa puhemies! Siis miksi me olemme tässä tilanteessa? Siksi, että me saimme käteemme surkeassa jamassa olevan Suomen talouden. [Välihuutoja] Korjausvelkaa ja oikeaa velkaa valtavat määrät. Jos teillä on oikeus arvostella meidän hallitusta, niin meillä on oikeus muistuttaa siitä, millaista politiikkaa edellinen hallitus teki. Niin se vain menee. [Välihuutoja] 

Sitten toinen asia: Se on tietenkin uutinen, että SDP tänä päivänä näyttää olevan huolissaan yrittäjyydestä, pienyrittäjyydestä, pk-yrittäjyydestä. Se on uutinen. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Mutta kun te puhutte veropolitiikkaa niin kuin te haluaisitte keventää yritysverotusta, niin se ei pidä paikkaansa. Teillä on ollut miljardien veroruoska siellä teidän ohjelmissanne, jotka kaikki korottaisivat työn ja yrittämisen verotusta. Siksi tämä on aivan yhtä tyhjän puhetta. [Välihuutoja — Perussuomalaisten ryhmästä: Erinomainen vastaus!]