Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Tämä hallituksen esitys elintarvikelain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain sekä maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta on erittäin tervetullut, vaikka aika tekninen onkin. Haluan osoittaa kiitoksen tämän työn hyvästä, yksimielisestä eteenpäinviemisestä maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simulalle.
Tässä on siis kyse nimisuojajärjestelmästä, mitä olemme aktiivisesti aika laajalla yhteisellä rintamalla pitäneet myös eduskunnassa esillä. Tämä nimisuojajärjestelmä siis suojaa tiettyjä maataloustuotteita, elintarvikkeita ja alkoholituotteiden maantieteellisiä merkintöjä ja perinteisiä valmistusmenetelmiä. Tällä lainsäädännöllä saatetaan siis nimisuojaa koskeva kansallinen lainsäädäntömme nyt vastaamaan muutettua Euroopan unionin lainsäädäntöä. Pääsääntöisesti kyse on suoraan sovellettavasta Euroopan unionin lainsäädännöstä, ja valiokunta puheenjohtaja Jenna Simulan johdolla on puoltanut lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimisuojajärjestelmä otettiin käyttöön 90-luvun alussa, vuonna 1993. Suojaus on vahva, sillä se kieltää myös mielleyhtymät, että esimerkiksi tuotetta ei voida markkinoida vaikkapa fetajuuston makuisena tai tyyppisenä, jos se ei ole Kreikassa tiettyjen kriteereiden mukaisesti tuotettu fetajuusto. Tämä on näkynyt myös meidän ruokakaupassa ja aiheuttanut jonkun verran myös ihmetystä, mutta kun käännämme sen niin päin, että näemme, mitä Suomessa on tehty, niin on helppo ymmärtää, että kyllä on aivan oikein, että tiettyjä asioita suojataan tällä tavalla. Nimisuojajärjestelmän tavoitteena on siis suojata tuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä mutta myös lisätä tuotteiden tunnettuutta ja toisaalta lisäarvoa sekä helpottaa niiden markkinointia. Maantieteellisen merkinnän omaavien tuotteiden myyntihinta on EU:ssa keskimäärin kaksinkertainen verrattuna vastaaviin rekisteröimättömiin tuotteisiin, ja kuluttajalle suojaus on aina tae siitä, että tuotteen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan.
Tällä hetkellä EU:ssa on suojattu kaikkiaan noin 3 900 nimitystä. Eniten suojattuja tuotteita on Ranskassa ja Italiassa ja seuraavina Portugalissa, Espanjassa ja Kreikassa, ja kaikilla näillä mailla on pitkät perinteet paikallisten elintarvikkeidensa kansallisesta suojauksesta jo ennen EU:n nimisuojajärjestelmien voimaantuloa. Suomalaisia nimityksiä on järjestelmässä rekisteröitynä 14. Suomalaisia nimisuojatuotteita ovat esimerkiksi Lapin Puikula, karjalanpiirakat, kalakukko ja saunapalvikinkku. Nimisuojan yhtenäiset säännöt selkiyttävät tuotteiden markkinointia ja parantavat kuluttajansuojaa.
Maa- ja metsätalousvaliokunta piti tärkeänä, että suomalaisia yrityksiä, mukaan lukien suuret yritykset laajoine tuoteryhmineen, kannustetaan hakemaan tuotteilleen EU:n nimisuojaa ja parannetaan näin mahdollisuuksia kasvattaa tuotteiden ja yritysten lisäarvoa. Esimerkiksi oma kotikuntani Loppi on hakenut maan parhaalle Lopen perunalle nimisuojaa, ja toivon, että se myös saadaan maaliin. [Tuomas Kettusen välihuuto]
Pidän tätä järjestelmää äärimmäisen tervetulleena, ja olemme eduskunnassa pitkään tehneet työtä esimerkiksi myös vähän samaa sukua olevien ruuan alkuperämerkintöjen parissa. Esimerkiksi entinen keskustalainen ministeri Jari Leppä oli tässä erittäin aikaansaava ja myös maatalousministeri Jari Koskinen, jotka aiemmin tätä työtä tekivät. Silloin aloitettiin työ alkuperämerkintöjen vahvistamiseksi niin, että myöskään tuotteilla tai paketeilla ei voida huijata asiakkaita ostamaan jotain tuotetta, mikä olisikin tehty esimerkiksi ulkomaalaisesta raaka-aineesta. Näiden vuosien aikana — vajaassa 20:ssä, reilussa 10 vuodessa — on saatu paljon aikaan tällä saralla. Meidän paketit ovat entistä rehellisempiä. Toki edelleen törmäämme tiettyihin juttuihin, missä värimielleyhtymillä tai jollain voidaan synnyttää vääränlaista kuvaa, mutta paljon tässä on tapahtunut, ja esimerkiksi yhtenä isona asiana, jota itse aikanaan pidin esillä eduskunnan puheenvuoroissa, on se, että myös ruuan alkuperämerkintöjä on saatu ravintoloihin.
Minun mielestäni seuraava askel tässä ruuan alkuperämerkintöjen ja läpinäkyvyyden lisäämisessä on se, että eri tuoteosien, myös niiden pienempien tuoteosien, perässä voisi ihan hyvin olla kirjaintunniste FI esimerkiksi kertomassa, että tämä ainesosa on Suomesta, ja näillä kansallistunnuksilla voisi kertoa paitsi niistä ei-pääraaka-aineista vaan myös muista, mistä ne tulevat. Se ei olisi vaikeaa lisätä, ja se ei ole pakettien näkökulmasta edes mahdotonta kaiken maailman E-koodien ja muiden lisäksi kertoa myös raaka-aineiden tulomaa tai maa, missä ne on tuotettu.
Tämä on erittäin tervetullut uudistus, ja haluan vielä kiittää maa- ja metsätalousvaliokuntaa yksimielisestä asian käsittelystä. Tämä on hyvä esimerkki, että kun asioita hoidetaan, niin niitä hoidetaan yhdessä ja rakentavassa hengessä.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen.