Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annettua lakia, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annettua lakia ja valtion vientitakauksista annettua lakia. Hallituksen esityksessä ehdotetaan korotettavaksi Suomen Vientiluotto Oy:n vienti- ja alusluottojen myöntämisen enimmäisvaltuutta ja Finnvera Oyj:n myöntämien vientitakuiden enimmäisvaltuutta. Samalla hallitus esittää korotettavaksi valtioneuvoston Finnvera Oyj:lle myöntämien takausten enimmäismäärää. Tavoitteena on edistää suomalaisten pääomatavaravientiä harjoittavien yritysten viennin rahoituksen kilpailukykyä ja siten parantaa niiden mahdollisuuksia saada vientihankkeita.
Vienti- ja alusluottojen myöntämisen enimmäisvaltuutta Suomen Vientiluotto Oy:lle hallitus ehdottaa korotettavaksi nykyisestä 7 miljardista 13 miljardiin euroon. Lisäksi hallitus esittää korotettavaksi korontasausvaltuutta 7 miljardista eurosta 13 miljardiin euroon ja valtion erityisrahoitusyhtiöistä annettua lakia muutettavaksi niin, että yhtiöllä saa olla valtion takaamien lainojen pääomaa takaisin maksamatta ja lainaohjelmia euromääräiseltä vasta-arvoltaan enintään 15 miljardia euroa. Hallitus esittää myös valtion vientitakuista annettua lakia muutettavaksi siten, että Finnvera Oyj:n myöntämien vientitakuiden ja suojautumisjärjestelyiden yhteenlaskettua vastuuta nostettaisiin 17 miljardista eurosta 19 miljardiin euroon. Lisäksi ehdotetaan korotettavaksi erityisriskinoton takausvaltuutta 3 miljardista 3,5 miljardiin euroon.
Talousvaliokunta pitää saadun selvityksen perusteella ilmeisenä, että vientirahoituksen osalta kilpailluilta rahoitusmarkkinoilta ei edelleenkään ole saatavissa riittävästi rahoitusta erityisesti pitkäaikaista rahoitusta edellyttäviin vientihankkeisiin. Samoin on nähtävissä, etteivät vientihankkeet toteudu, mikäli myyjä ei pysty järjestämään vientihankkeen rahoitusta kilpailukykyisin ehdoin. Markkinoilla on kansainvälisestikin arvioiden nähtävissä selkeä markkinapuute, jonka paikkaamiseksi valtion täydentävä rahoitus on tarpeen. Esityksellä vastataan kiristyneeseen kansainväliseen kilpailuun pyrkimällä pitämään suomalainen vientirahoitusjärjestelmä vähintään samalla tasolla tärkeimpien kilpailijamaiden kanssa.
Talousvaliokunta pitää hallituksen esitystä perusteltuna ja tarpeellisena, mutta samalla se kiinnittää huomiota siihen, että valtion vastuiden näin edelleen kasvaessa myös riskit mahdollisista tappioista kasvavat. TEMin arvion mukaan vastuut kasvavat vuoteen 2030 mennessä nykyisestä lähes 7 miljardista eurosta jo yli 30 miljardiin euroon, mikäli uusien luottojen nykyinen myöntötahti jatkuu. Valiokunta on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että pääosa viennin rahoituksesta keskittyy suhteellisen suppeaan osaan vientiteollisuuden aloja. Viennin rakenteen monipuolistumista tulisi pyrkiä edesauttamaan myös vientirahoituksen keinoin. Tämä edellyttää, että myös pienet ja keskisuuret kasvuyritykset voivat nykyistä paremmin hyödyntää valtion tukemaa viennin rahoitusta. Valiokunta pitääkin hyvänä saatua selvitystä, jonka mukaisesti parhaillaan viimeistellään tähän liittyviä uusia instrumentteja.
Valiokunta kiirehtii vuoden 2016 aikana tehtävää selvitystä järjestelmän toiminnasta, vaikuttavuudesta ja riskeistä sekä edellyttää, että selvityksessä kiinnitetään huomiota muun muassa Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksessa esille nostettuihin seikkoihin. Nykytilanteessa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei valtion voimistunut rooli muodostu markkinoiden normalisoitumisen esteeksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi jatkaa aktiivista toimintaa OECD:n vientiluottosääntelyn kehittämiseksi ja selkeyttämiseksi siten, ettei sen erilainen tulkinta osaltaan vääristä kilpailutilannetta markkinoilla.
Talousvaliokunta puoltaa yksimielisesti hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.