Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Häkkäselle nyt jo kolmannen perättäisen hyvän hallituksen esityksen tuomisesta tänne saliin.
Kuten me kaikki tiedämme, kasvavat kaupunkiseudut ja niissä erityisesti kohtuuhintainen asuminen tulevat tulevaisuudessa vaikuttamaan sekä meidän työllisyystilanteeseemme että ihmisten sujuvaan arkeen ja siihen, minkälainen kuva tulevaisuudesta tulee.
Lähes päivälleen kaksi vuotta sitten kävimme lähetekeskustelua lakialoitteestani, jonka teimme yhdessä oululaiskollegojen kanssa ja joka siis koski nimenomaan tätä asunto-osakeyhtiölain muutosta. Aivan aluksi haluan myöskin kiittää kaikkia niitä kollegoita, teitä 105:tä, jotka allekirjoititte aloitteen, ja kun lakialoite sai pari vuotta sitten sattumalta numeron 105/2016 ja siten se on ollut myöskin helppo muistaa, niin ajattelin, että sillä voisi olla jotain mahdollisuutta sitten vaikuttaa vielä erityisesti siihen, että tämä asia etenee. Toki lakialoite myöskin pohjaa hallitusohjelmaan, jossa yhtenä kirjauksena on asunto-osakeyhtiöiden päätöksenteon sujuvoittaminen.
Tosiaan tämä lakiesitys asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta lähtee tarpeesta mahdollistaa ja selkeyttää asunto-osakeyhtiöiden sujuvampaa päätöksentekoa, ja toteutuessaan se uudistaa vanhaa asuntokantaamme vastaamaan paremmin muun muassa liikuntaesteisille, senioreille ja lapsiperheille merkityksellisiä asioita, kuten esteettömyyttä, ja samalla se toteutuessaan vauhdittaa yhden merkittävän kansallisomaisuutemme eli kiinteistökannan kehitystä.
Omalta osaltani tämä asia tuli vastaan jo toimiessani Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuosina 11—12. Kun edistimme nimenomaan kiinteistökannan kehittämistä sekä kaupungin keskustassa että kaupunkikeskustan ulkopuolella, niin kohtasimme hyvin erilaisia tarpeita, jotka monet kiteytyvät tähän asunto-osakeyhtiölain muutostarpeeseen.
Mikä näissä hankkeissa oli siis muodostunut ja on vielä tälläkin hetkellä muodostunut ongelmaksi, kun lakia emme ole saaneet voimaan? Se, että asunto-osakeyhtiölaissa yhtiön purkamiseen on vaadittu yksimielisen yhtiökokouksen lisäksi jokaisen osakkaan suostumus. Yhtiön purkaminen on monestikin viime vuosikymmeninä tullut ja tulevina vuosikymmeninä tulee kyseeseen silloin, kun vanhaa kiinteistökantaa ei ole kokonaistaloudellisesti järkevää korjata tai oikeastaan ainut vaihtoehto on rakentaa uusi tai purkaa osa tai sitten myydä tämä rakennusoikeus.
Miten isosta asiasta on kyse? Meidän asuntokantamme muodostuu siis yli miljoonasta, 1,3 miljoonasta, rakennuksesta ja lähes 3 miljoonasta, 2,9 miljoonasta, asunnosta, ja asunnoista 40 prosenttia on nimenomaan asunto-osakeyhtiöissä. Eli siinä mielessä tämä merkittävä osuus suomalaisten asunnoista sijaitsee rakennuksissa, jotka ovat asunto-osakeyhtiön muodostamia, ja tietenkin päätöksentekoa sitten säätelee asunto-osakeyhtiölaki.
Mikä nyt sitten muuttuisi tässä hallituksen esityksessä? Hallituksen esityksen mukaan yhtiökokous voisi siis päättää neljän viidesosan määräenemmistöllä sellaisesta purkamisesta ja uusrakentamisesta, jossa osakkaiden yhdenvertaisuusperiaate toteutuu eikä osakkeiden tuottamaa osakehuoneiston hallintaoikeutta ja muita osakkeiden yhtiössä tuottamia oikeuksia ja velvollisuuksia muuteta. Lakialoitteemme lähti aikanaan siitä, että esitimme yhdeksän kymmenesosan enemmistöä, elikkä siinä mielessä oikeusministerin johdolla tehty esitys, joka tietenkin pohjaa myöskin näiden tutkimusten ja selvitysten tuloksiin, joita VTT on tehnyt, ja asiantuntijatyöryhmään, joka viime keväänä teki esityksen tästä neljästä viidesosasta, on jopa hieman rohkeampi, ja hyvä näin.
Lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan säännöksiä tällaista päätöksentekoa varten laadittavasta suunnitelmasta ja sitä koskevasta riippumattoman asiantuntijan lausunnosta sekä näiden nähtävänä pidosta ja lähettämisestä osakkeenomistajille ja velkojille ennen yhtiökokousta.
Vielä lopuksi: Jo lakialoitteessamme totesimme, että on tärkeää huolehtia ja kantaa vastuuta jokaisen osakkaan oikeussuojasta. Purkamista ja uusrakentamista vastustavan osakkeenomistajan nimenomaan ensisijaiseksi oikeussuojakeinoksi ehdotetaan siis oikeutta vaatia osakkeidensa lunastamista käypään hintaan määräajassa yhtiökokouksen päätöksestä.
Kiitos vielä kaikille kollegoille ja oikeusministerin johdolla oikeusministeriön lainsäädäntövalmistelulle. Kun tämä nyt sitten ympäristövaliokunnan käsittelyyn tässä lähiviikkoina tulee — toivottavasti myös saan siellä itsekin olla sitä varajäsenenä käsittelemässä ja kuulemassa — niin olen jo keskustellut puheenjohtaja Hassin kanssa, että työtehtävät mahdollistaisivat mahdollisimman nopean aikataulutuksen, koska laaja tuki on myös ympäristövaliokunnan jäsenissä, ja silloin olisi mahdollista, että laki astuisi voimaan 1.1.2019, kuten hallituksen esityksessä on esityksenä. — Kiitos.