Pöytäkirjan asiakohta
PTK
112
2016 vp
Täysistunto
Torstai 10.11.2016 klo 16.00—21.26
2.2
Suullinen kysymys Pariisin ilmastosopimuksesta (Satu Hassi vihr)
Suullinen kysymys
Suullinen kyselytunti
Puhemies Maria Lohela
Seuraava kysymys, edustaja Hassi. 
Keskustelu
16.21
Satu
Hassi
vihr
Arvoisa puhemies! Marrakechissa on parhaillaan koolla kansainvälinen ilmastokokous, jossa käynnistetään työ Pariisin sopimuksen toimeenpanemiseksi. Pariisin sopimuksenhan on ratifioinut jo 103 maailman maata. Nyt Yhdysvaltojen eilinen vaalitulos herättää kuitenkin epävarmuutta. Presidentiksi valittu Donald Trumphan on kampanjassaan puhunut Pariisin sopimuksen neuvottelemisesta uudelleen ja luvannut myös suosia omassa kotimaassaan viime vuosisadan ratkaisuja, kuten kivihiiltä.  
Miten Suomen hallitus näkee nyt syntyneen tilanteen? Millaista linjaa hallitus ajaa EU:ssa, jotta luottamus Pariisin sopimukseen säilyisi ja jotta sopimus pantaisiin täysimääräisesti toimeen, jotta meillä ihmisillä ja ihmisten yhteiskunnilla ylipäätänsä säilyisi tulevaisuuden mahdollisuus? 
16.22
Maatalous-  ja  ympäristöministeri 
Kimmo 
Tiilikainen
(vastauspuheenvuo-ro)
Arvoisa puhemies! Kysymys on hyvin ajankohtainen. Todellakin tuo ilmastoneuvottelu Marrakechissa on jälleen käynnissä. Oikeastaan tässä yhteydessä haluan ihan ensimmäiseksi kiittää Suomen eduskuntaa siitä, että eduskunta yksimielisesti päätti, että Suomi ratifioi Pariisin sopimuksen. Valtioneuvosto on tänään toimittanut asian eteenpäin, ja huomenna tasavallan presidentti sen vahvistaa. Tämän nojalla Suomi etenee ilmastosopimuksen hengen mukaisesti toimeenpanemalla ilmastotoimia, joita on varsin hyvin hallitusohjelmassa kuvattu käytännön tasolle asti. Hallitusohjelmassa hallitus on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian määrän yli 50 prosenttiin ensi vuosikymmenellä, puolittamaan tuontiöljyn käytön ja luopumaan kivihiilen käytöstä, kaikki konkreettisia toimia ilmastonmuutosta aiheuttavan fossiilisen energian vähentämiseksi ja siitä irti pääsemiseksi. Suomen hallitus jatkaa tätä määrätietoista työtä. 
Puhemies Maria Lohela
Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.  
16.24
Satu
Hassi
vihr
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Nyt USA:n vaalituloksen johdosta yksi asia, joka herättää epävarmuutta Pariisin sopimuksen toimeenpanosta, on ilmastorahoitus. Sehän on keskeinen osa sopimusta, että teollisuusmaat avustavat kehitysmaiden ilmastotoimia, koska pelkkien teollisuusmaiden toiminhan päästöjä ei ole mitenkään mahdollista saada riittävästi leikattua. Yhdysvaltojen rahoitusosuus on nyt epävarma, mutta Suomen hallitus on myös omalta osaltaan jo osallistunut tämän epävarmuuden luomiseen leikkaamalla Suomen omaa osuutta ilmastorahoituksesta. Aikooko hallitus nyt harkita tämän aiemmin tekemänsä linjauksen, jotta Suomi omalta osaltaan edesauttaisi sitä, että ilmastorahoituksen osalta luottamus Pariisin sopimuksen toimeenpanoon säilyy? 
16.25
Ulkomaankauppa- ja  kehitysministeri 
Kai 
Mykkänen
(vastauspuheenvuo-ro)
Arvoisa puhemies! Tärkeään kysymykseen: Sinänsä Suomi pitää kyllä sitoumuksestaan kiinni, mitä tulee Pariisin ilmastosopimukseen liittyvään kansainväliseen ilmastorahastoon, ja tästä on pidetty huolta myöskin meidän budjetoinnissamme. Tiukat ovat ajat yleisesti kaikessa meidän kehitysrahoituksessamme, ja se näkyy tietysti myös meidän rahoituksessamme YK-järjestöille, mitä tulee ilmastotyöhön, mutta näistä sitoumuksista kyllä pidetään kiinni. Onneksi myös itse kokonaisuudessa Kiinan ja Intian asento on aivan toinen kuin oli 15 vuotta sitten esimerkiksi Kioton sopimuksen yhteydessä, joten sinänsä uskon, että Pariisin sopimuksen henki kyllä menee eteenpäin ja myös Yhdysvalloissa tarve irtautua fossiilisesta polttoaineriippuvuudesta pysyy eilen ja tänään ihan samanlaisena kuin ennen sitäkin, vaikka politiikassa voi vivahteita näkyä.  
16.25
Johanna
Karimäki
vihr
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Se, että annettaisiin ilmastonmuutoksen karata käsistä, olisi todella tuhoisaa ihmisten hyvinvoinnille, luonnolle ja taloudelle. Minusta Suomen ja muiden Pohjoismaiden pitäisi vahvasti ajaa kansainvälisesti sitä ja toimia sen puolesta, ettei maailma lämpene yli 1,5 astetta. Nyt Pariisin sopimuksessa maat ovat antaneet vapaaehtoisia lupauksia, ja on todella suuri huoli siitä, toteuttaako esimerkiksi USA nyt jatkossa nämä lupaukset. Meillä Pohjoismaissa ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin muualla. Meidän lapsemme oppivat rakastamaan lunta, meillä on neljä vuodenaikaa, lapset oppivat hiihtämään, mutta on kysymys myös siitä, että tulevaisuudessa riittää viljelyskelpoista maata kaikkialla ja että pienet saarivaltiot eivät hukkuisi veden peittoon. Kysyn teiltä, pääministerin sijainen, ministeri Soini: aiotteko te ajaa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa sitä, että Suomi ajaa vahvaa 1,5 asteen tavoitetta ja myös kansainvälisesti toimia vahvasti tämän tavoitteen puolesta? 
Puhemies Maria Lohela
Ministeri Tiilikainen vastaa näistä. 
16.27
Maatalous-  ja  ympäristöministeri 
Kimmo 
Tiilikainen
(vastauspuheenvuo-ro)
Arvoisa puhemies! Kiitos puheenvuorosta puhemiehelle. Nyt täytyy sen verran palata tähän Yhdysvaltain vaalitulokseen, että riippumatta vaalituloksesta Yhdysvallat on ratifioinut tuon Pariisin sopimuksen. Näin on tehnyt jo 103 maata, ja Pariisin sopimuksessa jokainen maa on sitoutunut itse määrittämiinsä ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin. On aivan ennenaikaista arvioida, mitä presidentti Trumpin ennen valintaa eri asioihin ottamat kannat tulevat käytännössä merkitsemään. Sen näemme, kun hän rakentaa hallintonsa pystyyn ja ensi vuonna nuo neuvottelut alkavat. Mutta todellakin, tässä on yli 100 muuta maata jo ratifioinut, ja yksi maa ei ilmastonmuutosta pysäytä eikä pysty myöskään pysäyttämään sen vastaista työtä. Esimerkiksi Kiinassa, joka on maailman suurin päästäjä, on ilmanlaatuun liittyvät kysymykset, mitkä pakottavat heitä (Puhemies koputtaa) tekemään ilmastotoimia. 
16.28
Riitta
Myller
sd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Pariisin jälkeen oli todella hyvä tunnelma siitä, että vihdoinkin päästään globaalisti, koko maapallon laajuisesti tekemään työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tällä hetkellä, nyt Yhdysvaltojen vaalien jälkeen, nämä kysymykset, mitä täällä esitetään, ovat aivan oikeutettuja. Yhdysvallat on suurin teollisuusmaa, joka on vastuussa ilmastonmuutoksen torjumisesta. Kysyn eurooppaministeriltä: miten Suomi Euroopan unionissa luo sellaista pohjaa, että Euroopan unioni löytää todella sellaisen neuvottelukyvyn Yhdysvaltojen kanssa, että Yhdysvallat sitten määrittää nämä omat tavoitteensa myös tulevan presidentin kaudella niin, että näihin ilmastotavoitteisiin päästään eikä maapallon lämpötilan nousu ylitä 1,5 celsiusta? 
Puhemies Maria Lohela
Ministeri Tiilikainen. 
16.29
Maatalous-  ja  ympäristöministeri
Kimmo
 Tiilikainen
(vastauspuheenvuo-ro)
Arvoisa puhemies! Ympäristöministerin toimialaan todella kuuluu ilmastoneuvotteluista vastaaminen niin EU:n sisällä kuin kansainvälisesti. 
Yhdysvallat ja Euroopan unioni toimivat hyvässä yhteistyössä Pariisin ilmastoneuvottelujen aikaan ja jo kauan ennen sitä, ja se mahdollisti tuon sopimuksen synnyn. Nyt ei kannata meidän täällä kuitenkaan ripotella tuhkaa yllemme siitä, että Yhdysvallat on demokraattisesti valinnut presidentin, jonka linja voi tuoda muutoksia. Mutta Yhdysvallat maana on sitoutunut Pariisin sopimukseen. Kannattaa rauhassa katsoa. Yleensä käy niin, että valta tuo vastuuta, ja toivottavasti näin tulee käymään myös Yhdysvaltojen asennoitumisessa. On tärkeä lähteä toimeenpanemaan ilmastotoimia, ja vaikka Yhdysvallat ei etenisi niin ripeästi ilmastotoimien toimeenpanoissa kuin aiemmat suunnitelmat osoittavat, niin monet osavaltiot siellä ovat laatineet hyvin kunnianhimoisia ohjelmia itselleen ja ne pystyvät niitä viemään eteenpäin joka tapauksessa. Myös yritysmaailma etenee (Puhemies: Aika on täynnä!) tähän suuntaan. 
Kysymyksen käsittely päättyi. 
Viimeksi julkaistu 27.9.2017 13:50