Arvoisa puhemies! Haluan vielä täydentää edustajia Viitanen ja Guzenina, aivan erinomaisia puheenvuoroja. Kiinnititte huomion juuri niihin isoihin asioihin, jotka meillä on myöskin tulevan eläkejärjestelmän kehittämisessä syytä aikaansaada.
Haluaisin myöskin kiittää hallitusta siitä, että 25 vuoteen meillä on ensimmäinen hallitus, joka on aidosti hallitusohjelmansa tasolla ja myöskin käytännön tasolla ottanut ikäihmisten asiat vakavasti. Tähän saakkahan on ollut lähinnä leikkauksia, leikkauksia ja leikkauksia viimeiset 25 vuotta.
Isoin asia oli tässä esillä, työllisyysaste. Se on kokonaisuudessaan kulmakivi suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Kannattaa muistaa, että työikäisestä väestöstä 30 prosenttia on työmarkkinoiden ulkopuolella, lähes 30 prosenttia, tämä on valtava osuus. Nyt meillä on myöskin se tilanne, että yli 65-vuotiaita — tässä on muuten yksi huoltosuhdetta heikentävä passiivikansalainen, niin kuin meidät iäkkäät ihmiset leimataan — on aktiivisesti työelämässä mukana. Meitä yli 65-vuotiaita on tällä hetkellä lähes satatuhatta, jotka ovat työelämässä mukana, ja tälle pitää antaa myöskin tilaa. Eli meidän pitää nostaa myöskin yli 65-vuotiaiden työllisyysastetta, jos on halukkuutta, motivaatiota ja tahtoa kontribuoida, niin kuin kovin monilla on, eli tälle täytyy antaa tilaa.
Sitten oli hyvin tärkeä huomio edustaja Guzeninalla siitä, että kun me puhumme eläketurvasta, aidosti meidän täytyy aina puhua eläketurvasta sekä nykyisille eläkkeensaajille että myöskin tuleville eläkkeensaajille. Kyllä tämä täytyy tietysti tunnistaa. Mutta kannattaa muistaa se, että tämä suomalainen keskustelu ikään kuin eläkevastuista — ne on laitettu jollekin miljarditasolle tällä hetkellä — on ainoastaan suomalainen keskustelu, ainoastaan suomalainen keskustelu. Missään muualla maailmassa ei tällä tavalla tätä asiaa kysytäkään, koska nämä eläkerahastot, joita on kasvatettu meille nimenomaan eläketurvaa varten, ovat synnyttäneet sen kysymyksen, että tässä olisi sukupolvien välinen ristiriita siitä, kenelle niitä rahoja käytetään niistä eläkerahastoista. Eihän se näin ole Euroopan unionin jäsenmaissa, kun useimmissakaan maissa ei ole lakisääteistä rahastointijärjestelmää lainkaan. Suomen eläkerahastot ovat maailman suurimmat suhteessa kansantuotteeseen, aivan ylivoimaisesti voimakkain... [Johannes Koskisen välihuuto] — Anteeksi, Norjan rahastoa OECD ei lue eläkerahastoksi, koska se on budjetin katteena, nämä öljyrahat, jotka ovat kolme kertaa suuremmat kuin Suomessa suhteellisesti ottaen, kyllä. Niitä ei lueta eläkerahastoksi samalla tavalla, kun tehdään vertailuja, elikkä se rahasto on budjetin kate, nämä öljyrahat Norjassa. — Edustaja Johannes Koskisen välihuutoon halusin tässä näin reagoida.
Olennaisin seikka on Macron, joka on juuri istunut eläkeuudistuksen päällä Ranskassa. Hän totesi, kun siellä lähdettiin puhumaan, pitäisikö heillä olla eläkerahastoja — Saksassakaan ei ole eläkerahastoja ollenkaan — että vastaus oli ”ei”. Ranskassahan on sukupolvien välinen sopimus ollut kautta historian — niin kuin Suomessakin on ollut vuodesta 95 asti — kautta historian ollut sukupolvien välinen sopimus: työssäkäyvät ihmiset huolehtivat lastensa kasvatuksesta [Puhemies koputtaa] ja vanhempiensa eläketurvasta ja hoivasta. Tulevaisuudenkin eläkkeiden hoitaminen tapahtuu silloisten työssäkäyvien ihmisten toimesta, pääsääntöisesti. Eläkerahastot ovat vain puskuri.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Näin. — Nyt huomaan, että täällä on halukkuutta jopa debatoida, mutta meillä suuren valiokunnan kokous painaa päälle. Mennään puheenvuorolistassa eteenpäin. — Edustaja Niikko. — Ja tiedusteluvalvontavaliokunnan myös.