Arvoisa puhemies, hyvät kansanedustajat! Nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi niin kutsuttua vastaanottolakia eli lakia kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta. Lakia muutettaisiin siten, että Maahanmuuttovirastolle keskitettäisiin vastuu siitä valmiussuunnittelusta, joka koskee vastaanottopalveluiden järjestämistä laajamittaisen maahantulon tilanteessa. Tämä muutos parantaisi varautumista suuriin maahantulijamääriin ja selkeyttäisi viranomaisten työnjakoa.
Nykyisin vastuu vastaanoton valmiussuunnittelusta on jaettu useammalle taholle. Valmiussuunnittelua hoitaa Maahanmuuttovirasto, jonka tehtäviin kuuluu turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmän käytännön toiminnan ohjaus, suunnittelu ja valvonta. Olemassa oleva vastaanottojärjestelmä muodostaa pohjan, jonka varaan Maahanmuuttovirasto on tehnyt suunnitelmat vastaanottokapasiteetin laajentamiseksi, jos tilanne niin edellyttää. Myös ely-keskukset osallistuvat laajamittaiseen maahantuloon liittyvään valmiussuunnitteluun. Ely-keskukset on velvoitettu sopimaan varautumissuunnitelmien laatimisesta alueillaan olevien kuntien kanssa vastaanoton järjestämiseksi laajamittaisen maahantulon tilanteessa. Ely-keskukset ylläpitävät myös alueellisia eri viranomaisten, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien yhteistyöryhmiä, joiden tarkoituksena on koordinoida alueen valmiussuunnitelmien valmistelua ja samalla sitouttaa näitä toimijoita mukaan varautumistyöhön.
Nykyisen vastaanottolain 12 §:n mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää tarvittaessa, että joihinkin kuntiin olisi perustettava laajamittaisen maahantulon tilanteessa vastaanotto‑ tai järjestelykeskuksia. No, miksi tämä nykyinen järjestely ei toimi?
Ensinnäkin: Valmiussuunnittelun tehtävä jakautuu usealle eri toimijalle. Jo valmiuslain periaatteen mukaista on, että valmiudesta vastaa se taho, joka normaaliaikoinakin hoitaa tehtävää. Nykyratkaisussa tehtävää hoitavat Maahanmuuttoviraston ohella myös ely-keskukset, joiden roolit ovat osin päällekkäiset.
Toiseksi: Ely-keskukset eivät ole käytännössä kyenneet tuottamaan sitä valmiutta, mikä olisi ollut tarpeen. Tämä tuli esiin syksyllä 2015, kun Suomeen saapui erittäin suuri määrä turvapaikanhakijoita. Kun ely-keskukset eivät muutoin ole ohjaamassa vastaanottopalveluiden tuottamista, niillä ei ole vastaanottotoimintaan liittyvää käytännön osaamista. Ely-keskuksilla on myös ollut käytössään liian vähän resursseja tämän tehtävän hoitamiseen.
Kolmanneksi: Vastaanottolain sääntely, jolla kuntia velvoitettaisiin valtioneuvoston asetuksella perustamaan vastaanotto‑ ja järjestelykeskuksia, on vastoin perustuslaissa säädettyä kuntien itsehallintoa. Näin ollen tämä säännös on poistettava.
Esityksellä ehdotetaan tilanteen korjaamista siten, että kokonaisvastuu maahantulijoiden vastaanottopalveluiden järjestämiseen liittyvästä valmiussuunnittelusta ja varautumistoimista annetaan Maahanmuuttovirastolle. Maahanmuuttovirastolla on paras osaaminen vastaanottopalveluiden järjestämisestä. Lisäksi kokonaisuus olisi vain yhden viranomaisen vastuulla, minkä myötä alueellinen ja valtakunnallinen valmiussuunnittelu voisi paremmin kytkeytyä yhdeksi kokonaisuudeksi. Laajamittaisen maahantulon tilanteessa järjestelmän kokonaishallinta olisi parempaa ja myös kustannustehokkaampaa. Myös työnjako olisi selkeämpi.
Kuntia velvoittava ja perustuslain vastainen kirjaus poistettaisiin vastaanottolaista. Kuntien toivotaan toki edelleen osallistuvan valmiussuunnitteluun yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa. Ely-keskusten roolina olisi jatkossa osallistua Maahanmuuttoviraston vetämään alueelliseen valmiussuunnitteluun yhtenä alueen viranomaisena muiden joukossa.
Samalla kun tehtävä keskitetään Maahanmuuttovirastolle, on sille annettava riittävät resurssit tehtävän hoitamiseen. Tarve on kolmea henkilötyövuotta vastaava resurssi. Tästä yhtä henkilötyövuotta vastaava osuus voidaan siirtää ely-keskuksilta tehtävien siirron myötä ja kahta henkilötyövuotta vastaava osuus ehdotetaan katettavaksi määrärahaa lisäämällä. Riittävät resurssit ovat tarpeen, jotta valmiussuunnitelmat ovat laadukkaita ja ajantasaisia ja vastaavat tarpeeseen laajamittaisen maahantulon tilanteessa.
Suunnitelmia on myös testattava harjoituksin, on laadittava ja ylläpidettävä ohjeita ja eri toimijoille on järjestettävä koulutusta. Lisäksi on tarpeen kehittää ja vahvistaa maahanmuuton tilannekuvan seurantaa ja ennakointia. Vuoden 15 tilanne osoitti, että paremmalla ennakoinnilla saatava lisäaika varautumiseen olisi parantanut tilanteen hallintaa ja mahdollisesti säästänyt myös rahaa.
Arvoisa puhemies, hyvät kansanedustajat! Nyt esitetty vastaanottolain muutos on tärkeä osa valmiuden ja varautumisen kehittämisen työtä, jota sisäasiainhallinnon alalla on tehty jo vuosia. Laajamittaisen maahantulon tilanteessa on tärkeää, että vastuunjako eri toimijoiden kesken on selkeää ja että varautumistoimemme ovat tilanteen vaatimalla tasolla.
Tässä esityksessä ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
Puhemies Anu Vehviläinen
:Edustaja Vestman.