Arvoisa rouva puhemies! Vastaan nyt erityisesti veroihin ja velkaan, joista on tullut useita kysymyksiä.
Palautetaan ensin mieliin, mitä hallitus tekee työn verotuksen puolelle. Alennamme verotusta tällä kaudella 1,8 miljardia euroa, josta valtaosa kohdistuu pieni- ja keskituloisille. Myös lapsiperheet on erityisesti huomioitu. Päätöksiemme mukaisesti verotus laskee kaikissa tuloryhmissä, paitsi siinä alimmassa, jossa ei pääasiassa makseta tuloveroja. Sen lisäksi alennamme esimerkiksi liikennepolttoaineita, tässä budjetissa ruuan arvonlisäveroa ja niin edelleen. Nämä ovat kaikki oikeita asioita. Niille on rahoitus, ne löytyvät tuolta keltaisesta kirjasta.
Toisin sanoen, kuten totesin, keskustallakin on hyviä asioita veropuolelle siinä listassa, mutta valitettavasti te ette ole niille löytäneet rahaa.
Mutta se, mistä erityisesti halusin puhua, on marginaaliverotus eli käytännössä ne viimeiset eurot, jotka saat, kun teet hieman lisää töitä, ylenet, otat toisen työn vastaan, olet ahkerampi. Sosiaalidemokraatit puhuu kuukaudesta toiseen miljonääreistä, vuorineuvoksista ja niin edelleen. Kuitenkin tosiasia marginaaliverotuksen suhteen on se, että jo 5 000 euroa kuukaudessa tienaava maksaa yli 52 prosenttia marginaaliveroa, ja hallitushan haluaa tämän 52:een laskea. Ylimmät ovat siellä lähempänä 60:tä prosenttia. Eli 5 000 euroa kuussa tienaavallekin jää käteen vain 47,8 prosenttia siitä itse saadusta palkasta — siis 5 000 euroa tienaavalle, tässä ei ole kysymys mistään miljonääreistä eikä vuorineuvoksista.
Toisaalta, eiväthän tässä maassa ongelmana ole miljonäärit. Oikeastaan toisinpäin voisi sanoa, että niitä on niin julmetun vähän, paljon vähemmän kuin vaikkapa Ruotsissa, [Välihuutoja] eikä se ole meiltä pois, vaikka miljonäärejä vähän enemmänkin olisi. [Pia Viitanen: Tarvitsevatko he veronkevennykset, kun pienituloisilta leikataan?] Oletteko te miettineet, että sillä kasvun puutteella ja vaurastuneiden ihmisten ja isojen yritysten puutteella saattaa olla tekemistä esimerkiksi sosiaalidemokraattisen verotuksen kanssa?
Kuten asiantuntijat ja IMF ovat todenneet, marginaaliverojen laskeminen on voimakas kasvutoimi, ja se on ollut sitä myös Ruotsissa. Kuvaan asiaa hyvin kansanomaisesti tuolta länsinaapurista: Joskus tarvitaan lapsi sanomaan, että keisarilla ei ole vaatteita, tai tässä tapauksessa lastenkirjailija. Ruotsissa yhteiskunta alkoi tulla järkiinsä 70-luvulla. Sikäläisten sosiaalidemokraattien valtakausi oli kestänyt yhtämittaisesti noin 40 vuotta, kun lastenkirjailija Astrid Lindgren — hän oli muuten demari — kirjoitti satiirisen kirjoituksen siitä, kuinka paljon hän maksaa marginaaliveroja. Tästä lähti sitten käyntiin voimakas verokeskustelu Ruotsissa. Siitä seurasi myös se, että sosiaalidemokraatit hävisivät vaaleissa ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin, ja tällöin ruotsalainen yhteiskunta lähti etenemään kohti vaurastumista, kohti huomattavan vahvaa julkista taloutta ja myös sitä, että siellä on isoja yrityksiä, hyvin monipuolinen elinkeinosektori. Tällaisella šokkikeskustelulla, jota Ruotsissa käytiin 70-luvulla, tämä asia meni eteenpäin. Sen takia hallituskin on monet kerrat täällä kehunut niitä ruotsalaisia demareita, koska nekin tulivat järkiinsä. Sitä minä en tiedä, minkälainen šokki tässä salissa tai tässä maassa pitäisi olla, että myös vasen laita ymmärtäisi, että ne teesit, jotka ovat tehneet Ruotsista vauraan ja jotka ovat ajaneet siihen, että siellä on monipuolista yritystoimintaa, siellä on myös miljonäärejä huomattavasti enemmän ja siellä on vahva julkinen talous, saattaisivat tehdä samaa jossain muuallakin. Näitä toimia on helppo luetella niin kauan kuin se todellisuus ei sido.
Se, minkä edustajat Bergbom ja Vigelius täällä muun muassa nostivat esille, on se, että ongelmallisinta esimerkiksi sosiaalidemokraattien vaihtoehtobudjetissa on se, että te käytännössä kuittaatte suurimman osan hallituksen säästöistä, työllisyystoimista ynnä muista, mutta te ette vaan kerro sitä laajemmin kansalaisille, omille äänestäjillenne, ja luotatte siihen, että myöskään suomalainen media ei sitä kerro. Näinhän se on, mutta te olette kuitanneet ne, [Joakim Vigelius: Tismalleen!] ette vain säästöjä vaan kaikki muutkin toimet. Kaksi esimerkkiä tästä keskustelusta:
Esimerkki 1. Oliko se teidän puoluevaltuustonne kokous, jossa te julistitte medialle, kaikille, että te vastustatte arvonlisäveron sekä yleisen kannan että kymppikannan korotuksia? [Pia Viitanen: Niin vastustimme!] No, mitä nyt on tapahtunut? Nyt te olette kuitanneet ne. Enää te ette niitä vastusta. Ne ovat tuolla teidän pohjissanne. [Pia Viitasen välihuuto]
Esimerkki 2. Edustaja Haatainen, edustaja Suhonen ja edustaja Räsänen, mainitsitte, että teidän vaihtoehtobudjettinne työllisyystoimet ovat parempia kuin hallituksella. [Pia Viitasen välihuuto] Jäiköhän teiltä jotakin kertomatta? Juuri se, että te olette kuitanneet sinne pohjiin hallituksen aiemmin tekemät työllisyystoimet. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Te ette vaan nyt kerro sitä. Ne ovat siellä teidän pohjissanne, [Joona Räsäsen välihuuto] mikäli te ette ole erikseen niitä vastustaneet, ja sen takia te saatte luvut näyttämään tässä paremmilta. [Joakim Vigelius: Niin se mieli muuttuu! — Pia Sillanpää: Hienoa, että kannatatte!] Muistelen, että edustaja Suhonen on tässä salissa paiskonut hallitusta monta kertaa juuri näistä työllisyystoimista. Ymmärrättehän te nyt varmasti, että te olette nyt kuitanneet ne tuonne teidän pohjiinne? [Pia Viitanen: Höpöpuhetta!]
Mutta sosiaalidemokraateille: Se, mikä tässä vaihtoehtobudjetissa on todellista, on se, että yritykset ovat lypsylehmiä ja tämä on suorastaan veronhimoista verottamista. Veroja voidaan korottaa massiivisesti ja ikään kuin kuvitella, että niillä ei ole mitään dynaamisia vaikutuksia — totta kai niillä on vaikutuksia, mikäli näin paljon veroja korotetaan. Ei varsinaista kasvureseptiä, ei talouskasvua, ei oikeasti mitään kasvun reseptiä. Meidän mielestämme taas pieni- ja keskituloisille parasta on se, että olisi niitä työllistäviä yrityksiä.
Arvoisa puhemies! Olen laittanut tänne vielä muutaman edustajan, jotka ovat esittäneet minulle suoran kysymyksen, jos voin näihin vastata. [Puhemies: Kyllä, olkaa hyvä!] — Kiitos.
Edustaja Harkimo, joka on nyt poistunut salista, kritisoi hallitusta siitä, että me laskemme yhteisöveroa kahdella prosenttiyksiköllä. Teidän omassa ehdotuksessanne sitä lasketaan viidellä prosenttiyksiköllä. [Mauri Peltokangas: Onpa oppositio taitava!]
Vihreille ja edustaja Hyrkölle: Olen tismalleen samaa mieltä teidän ajatuksenne kanssa, että meillä voi olla paljonkin yhteisiä asioita. Muun muassa veropolitiikassa kyllä on sellaisia toimia, joissa perussuomalaiset ja vihreät ja erityisesti hallituksen kanssa voimme olla samaa mieltä.
Mutta se, mitä täällä puhuttiin aiemmin — oliko edustaja Tynkkynen, joka käytti puheenvuoron, että en riittävän syvälle mennyt teidän vaihtoehtoonne? Edelleenkin minun on mahdotonta kehua lentoveroa tai isoa osaa monista muista ehdotuksista tai pakolaiskiintiön nostamista tai kehitysavun lisäämistä, mutta esimerkiksi nämä, joita mainitsitte, ja sitten nämä niin sanotut terveysverot ovat varmasti sellaisia, joita mielelläni kannattaisin vielä, kun niitä saataisiin säädettyä. Se ei ole aivan yksinkertaista.
Puhemies! Tästä velasta ja siitä, kuka kantaa vastuuta: Todellakin näistä on varoitettu huomattavan pitkään. Monille hallituksille ne ovat kaikuneet kuuroille korville. Itse asiassa kesällä 2015 komissio harkitsi Suomen laittamista liiallisen alijäämän menettelyyn. Sipilän hallitus teki säästöjä, tämä vältettiin. Ennen vuotta 2019 sosiaalidemokraatit lupasivat vappusatasia ja moittivat virkamiehiä, jotka puhuivat leikkaamistarpeista. Hallitusneuvotteluissa kirjoitettiin fläppitaululle ”rahaa on”. Pääministeri Rinne ilmoitti: ”Tuleva hallitus ei tee leikkauksia. Menolisäyksiin on merkittävästi rahaa.” Lokakuussa 2019 komissio varoitti Antti Rinteen hallitusta tuhlailusta. Suomelta haluttiin selvitys siitä, miksi Suomi tuhlaa enemmän kuin tienaa. STT kirjoitti tammikuussa 2020: ”Suomea uhkaa tarkkailuluokalle joutuminen — IMF ja EU-komissio puuttuvat valtion velkaantumiseen. Ja tässä sanotaan: ”Suomi on vaarassa joutua EU:n tarkkailuluokalle vuonna 2024, ellei valtio saa velkaantumista taittumaan.” Viime vuonna me emme siihen joutuneet, koska puolustusmäärärahoihin liittyvä poikkeuslauseke meidät siitä pelasti, ja nyt 2025 me olemme siihen menossa. Tämä, hyvä oppositio, kerrottiin tammikuussa 2020.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:No niin, kiitoksia. — Ja sitten mennään puhujalistalle. Edustaja Lyly. [Hälinää] — No niin, kuunnellaanpas nyt, mitä edustaja Lylyllä on meille asiaa. [Lauri Lyly: Nämähän ovat viiden minuutin puheenvuoroja, eikös niin?] — Kyllä.