Arvoisa puhemies! Kiitän vielä aloitteen tekijöitä. Tätä on ilo katsella. Tämä on aivan yhtä hyvä kuin hallituksen esitykset, ja täällä on vaikutusarvioinnit myöskin, niitä usein hallitukseltakin penätään, ja täältä ne löytyvät.
Kun lähdetään miettimään tätä koko aloitetta, täällä on käytetty erittäin hyviä puheenvuoroja, on hyvä huomata, että Malmi tukee kaupallisen lentoliikenteen kasvua ja siten myös koko Suomen tavoitettavuutta. Helsinki-Vantaan lentoasema keskittyy Euroopan ja Aasian väliseen lentoliikenteeseen. Ruuhkautuvan lentoaseman edellytykset palvella nopeasti yleistyvää aikataulutonta liikennettä heikkenevät vuosi vuodelta. Malmin lentoasema tarjoaa aikatauluttomalle lentoliikenteelle, kuten liikelentämiselle, sekä alueelliselle reittiliikenteelle toimivan ja kustannustehokkaan vaihtoehdon. Malmin lentokenttä voi palvella niin kansallista kuin kansainvälistä lentoliikennettä. Malmin lentoaseman tarjoama kapasiteetti liikelentokoneille, lyhyen matkan reittiliikennekoneille ja helikopteriliikenteelle mahdollistaa myös Helsinki-Vantaan lentoaseman kasvun tulevaisuudessa. Kuten täällä on muutaman kerran jo todettu, Malmin lentoasema on laskeutumisten määrällä mitattuna Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä sekä tärkein lentokoulutuksen keskus. Malmin lentoasema palvelee sekä pääkaupunkiseudun tavoitettavuutta että lentoyhteyksiä maakuntiin. Lisäksi se mahdollistaa aikataulutetun reittiliikenteen sekaan huonosti sopivan miehittämättömän ilmailutoiminnan, joka palvelee niin logistiikan kuin viranomaistoiminnan tarpeita.
Myös EU on ottanut kantaa kaupunki- ja yleisilmailukenttien säilyttämisen puolesta Euroopan parlamentin päätöslauselmassa 3. helmikuuta 2009. Lauselmassa on todettu, että yleisilmailu ja liikelentotoiminta ovat nopeimmin kasvavia siviili-ilmailun aloja Euroopassa ja että ne täydentävät kaupallisten lentoyhtiöiden harjoittamaa lentoliikennettä ja tarjoa-vat siten erityisiä yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja lisäämällä mahdollisuutta kansalaisten liikkuvuuteen, liiketoimintaan ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen. Myös lentokenttäkapasiteetin riittävyys on EU:n strateginen huolenaihe.
Sekin on täällä todettu, että 150 kilometrin säteellä Helsingistä ei ole muuta vastaavaa lentoliikennettä palvelevaa kenttää kuin Helsinki-Malmin lentoasema. Päättäjillä tulee olla käytössään riittävästi tietoja ja tilastoja yleisilmailusta ja liikelentotoiminnasta, jotta he voivat täysin ymmärtää ilmailualaa ja säännellä sitä asianmukaisesti.
Tuossa aikaisemmassa puheenvuorossani mainitsin, että tälle Malmin lentokentän harrasteilmailulle etsittiin vaihtoehtoja liikenne- ja viestintäministeriön selvityksellä vuonna 2014, ja niitä vaihtoehtoja olivat muun muassa Nummela ja Hyvinkää . Hyvinkäälle, mistä minä olen kotoisin, sitä ei voitu siirtää monista eri syistä, kuten ympäristösyistä. Se on pohjavesialue, ja siellä ei ole edellytyksiä tällaiselle. Ja myös se kentän sijainti, joka on nyt pääkaupunkiseudun kupeessa, ei ole siirrettävissä Hyvinkäälle tai Nummelaan.
Täällä on puhuttu myös siitä, että tässä on kysymyksessä arvokas kulttuuriympäristö. Malmin lentoasema muodostaa 30-luvulla rakennettujen funkkiskohteiden, kuten Olympiastadionin ja Lasipalatsin kanssa maailman mittakaavassa ainutlaatuisen arkkitehtuurisen kokonaisuuden, jonka kulttuurihistoriallinen arvo on mittaamaton. Valtioneuvoston päätöksellä Malmi on toimivana lentokenttäkokonaisuutena listattu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Täällä on puhuttu myös lentoturvallisuudesta ja huoltovarmuudesta. Helsinki-Malmin lentokentän pysyminen ilmailukäytössä parantaa Helsingin seudun huoltovarmuutta. Se voi toimia myös varakenttänä osalle Helsinki-Vantaalle operoivasta kalustosta. Vuonna 1986 kotimaan reittiliikenne lennettiin Helsinki-Malmin lentopaikalta useiden viikkojen ajan Helsinki-Vantaan sulkeneen virkamieslakon aikana. Samoin Rajavartiolaitos käyttää Malmia eikä mahdu Helsinki-Vantaan kentälle. Se on ollut myös tukikohtana erilaisille hankkeille.
Helsingin kaupunki selvitti, teetti tutkimuksen siitä, mitä rakentaminen maksaisi. Maaperätutkimukset osoittivat, että asuntorakentaminen edellyttäisi paalutusta jopa 29 metrin syvyyteen. Rakentaminen olisi tällöin erittäin kallista.
Itse kannatan siis tätä kansalaisaloitetta ja toivon, että me pääsemme täällä jonkinlaiseen ratkaisuun. Helsingin kaupungilla on tässä ratkaisun avaimet, kuten täällä useissa puheenvuoroissa esitettiin.
Tämä ei ole kuntavaalipolitiikkaa, vaikka täällä eräät ihmiset yrittävät sitä siksi vääntää. Minusta se on jollain lailla väheksyvää näitä kansalaisaloitteen tekijöitä kohtaan. He ovat tästä asiasta olleet huolissaan, niin kuin monet kansalaiset, ja meidän tulee käsitellä se arvokkaasti eikä itse lähteä puhumaan kuntavaaleista, vaikka sellaiset ovat ovella, ja jos jollain itsellä tuntuu kuntavaalikiima nousevan päähän, niin ei se tarkoita sitä, että kaikki muut sekaantuvat siihen. Monet osaavat silti hoitaa asioita johdonmukaisesti. Minusta edustaja Turunen sanoi hyvin, kun puhuttiin täällä kunnallisesta itsemääräämisoikeudesta, että kyllä me varmasti kaikki puuttuisimme siihen, jos tosiaan Savonlinnan kaupunki ryhtyisi Olavinlinnaa purkamaan. Kyllä me varmasti täällä siihen puuttuisimme, emmekä ajattelisi, että eipä tällä väliä, antaa siellä kunnallispoliitikkojen puuttua.
Perussuomalaiset ovat kannattaneet tätä johdonmukaisesti, tulevat kannattamaan, ja toivon mukaan tälle löytyy ratkaisu. Kun täällä ollaan ainakin näin yksimielisen tuntuisia, niin toivon, että kaikki ne, jotka voivat Helsingin valtuutettuihin vaikuttaa, sen tekisivät. Näin olemme meidän ryhmässä tehneet, ja Helsingin kaupungin perussuomalaiset ovat tämän kentän lakkautusta vastustaneet jatkuvasti johdonmukaisesti.
Kiitos aloitteen tekijöille.