Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen torjuminen ja ilmaston lämpenemisen rajoittaminen alle 2 asteeseen ei anna aikaa odottaa. Pariisin ilmastosopimus oli kansainväliseltä yhteisöltä iso saavutus, mutta me tiedämme jo kansainvälisen tiedeyhteisön näkemysten pohjalta, että siellä annetut sitoumukset eivät tule riittämään, EU:n antama 40 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2030 ei tule riittämään. Näin ollen se, että Suomen hallitus tekee sen minimin, mitä EU meiltä edellyttää ja mihin me olemme EU:ssa lakisääteisesti sitoutumassa, ei riitä — me tiedämme tämän jo nyt — jos me välitämme tämän maapallon tulevaisuudesta ja ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta niin, että katastrofaaliset seuraukset vältetään. Jos Pariisin sopimuksen päästösitoumukset toteutuvat sellaisinaan, niin yksinään Yhdysvaltain, Kiinan ja EU-maiden päästöt täyttävät 20 vuoden kuluessa koko maailman päästömahdollisuudet, jos me pysymme 2 asteen rajoissa. Yhtälö ei mene yhteen, me tiedämme tämän. Siksi ihmettelen, että eduskunnassa on yhä niitä edustajia, jotka eivät tunnista, että eihän tämä ohjelma ole kunnianhimoinen, tämä on löysä, löperö, joka ei esitä mitään sen päälle kuin mitä minimissään olemme EU:ssa sitoutuneet tekemään.
Se on toki hyvä, että hallitus on etsimässä siihen keinoja, ja niiden joukossa on hyviäkin keinoja. En halua sanoa sitä, etteikö ohjelma sisällä myös hyvää työtä, erityisesti skenaario- ja strategiatyöskentelyssä on tehty hyvää taustatyötä, mutta jos me haluamme olla kestävän talouden rakentamisen edelläkävijöitä, niin tämä pelikenttä siirtyy tosi nopeasti. Siinä ei riitä vain se, että tekee sen, mitä Ruotsi, Norja ja Saksa tekivät jo kaksi vuotta sitten. Jos me haluamme, että me saamme ne työpaikat, jos me haluamme, että meidän teollisuutemme on se, joka rakentaa ne uusiutuvan energian ratkaisut, niin meidän täytyy tehdä enemmän kuin muut tekevät, ei pari vuotta myöhemmin sitä, mitä ne tekevät nyt.
On yksi sektori, millä Suomi on tavallaan edellä muita, mutta sekin on riskialtis sektori, ja se liittyy tietysti metsäbioenergian käyttöön. Toivoisin, että tässä nyt kiinnitetään jatkotyössä sitten huomiota siihen, minkä ministeri kyllä — tässä asiassa täytyy kiittää ministeri Rehniä — toi esille, että metsäbioenergian hyödyntämisessä pitää huomioida kiertotalouden kokonaisuus ja se, että mahdollisimman korkealla jalostusarvolla hyödynnetään se, mitä metsistä hyödynnetään. Samalla hallituksen pitäisi myös muistaa se, että metsien kestävä käyttö edellyttää myös määrärahoja metsien luonnonsuojeluun ja arvokkaan luonnon monimuotoisuuden suojeluun, ja niitä rahoja hallitus on samaan aikaan leikannut. Meidän on vaikea sekä ylläpitää kohtuullisia hiilinieluja, lisätä hakkuita että ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, jos luonnonsuojelun puolella on leikattu valtaosa määrärahoista pois.
Arvoisa puhemies! Sitten kun mietitään, mitä kaikkea pitäisi tehdä, niin tässähän on kysymys koko talousjärjestelmän muuttamisesta, siitä, miten liikennejärjestelmä muutetaan, miten muutetaan koko se lähtökohta, koska, miksi, kuinka ihmisten täytyy liikkua. Voidaan käyttää yhä enemmän digitaalisia palveluita — tässä hallitus etenee, se on hyvä asia. Meidän pitää käyttää yhä enemmän joukkoliikennettä, robottiautot tulevat jollain aikataululla. Kun Saksa ja Norja harkitsevat polttomoottoriautojen kieltämistä jo 2020-luvun kuluessa tai 2030:een mennessä, niin silloin meidän myös pitää miettiä sitä, että meidänkin pitää edetä sillä saralla, millä muut etenevät. Näin ollen pidän sinällään biopolttoaineen sekoitevelvoitteen nostamista 30 prosenttiin perusteltuna, mutta se ei yksinään riitä, koska meidän täytyy olla myös kehittämässä niitä uudenlaisia autoja.
Joukkoliikenteen osalta ehkä liikennepuolella moittisin hallituksen ohjelmaa eniten. On selvää, että edes merkittävät panostukset sähköautoihin ja biopolttoaineiden käytön lisäämiseen eivät tule ratkaisemaan sitä liikenteen päästöjen vähentämisen tarvetta, mikä meillä on, ilman merkittävää joukkoliikenteen käytön lisäämistä meidän kaupunkiseuduillamme ja myös kaupunkiseutujen välisessä liikenteessä. Maaseudulla sitten on mahdollista sähköautoilua, biokaasua ja puhtaita kotimaisia vaihtoehtoja edistämällä varmistaa, että siellä autoilun kustannukset jatkossa ovat kohtuullisia ja menetelmät puhtaita. Mutta kaupunkiseuduilla yhä enemmän on mahdollista siirtyä täysin joukkoliikennevaltaiseen järjestelmään. Sellainen suurkaupunki, jonka keskustassa ei tarvitse autoa, ei ole kaupunki, joka rajoittaa liikkumista vaan vapauttaa liikkumista. Ajattelutavan pitäisi tässä mielessä muuttua, ja mielestäni Helsinki on jo tässä muuttamassa suuntaa, ja hallituksen politiikan pitäisi sitä tukea.
Muutama konkreettinen asia, arvoisa puhemies, tähän loppuun. Kivihiilen kieltäminen on hyvä asia. Viime energiastrategiassa itse asiassa todettiin, että kivihiilestä pyritään eroon pääosin jo vuoteen 2025 mennessä. Nyt otetaan viisi vuotta lisäaikaa mutta pyritään lailla kieltämään se, jolloin konkretia lisääntyy. Ehdotukseni on se, että tämä toteutettaisiin luomalla ympäristölupamenettelyyn hiilidioksidipäästökattojärjestelmä, (Puhemies: Huomautan, että suositusaika on täynnä!) jolloin se auttaisi myös vähentämään muiden merkittäviä päästöjä aiheuttavien energiamuotojen käyttöä.