Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tervetuloa keskusteluun, jossa keskustellaan siitä, miten kakku leivotaan. On paljon väkeä paikalla, mikä on mielenkiintoinen ja tärkeä asia.  

Tämä TEMin pääluokka on monella tavalla mielenkiintoinen, koska siellä on hyvin erilaisia asioita samassa pääluokassa. Se jakaantuu viiteen lukuun: hallinto, uudistuva uudistuminen ja vähähiilisyys, työllisyys ja yrittäjyys, yritysten erityisrahoitus ja kotoutuminen. Hallintoluku, joka on ensimmäinen, voi antaa vähän väärän käsityksen, mutta sen alaisuudessa on kahdeksan erittäin tärkeätä keskusvirastoa. Luettelen ne tässä vain lyhyesti: elinvoimakeskukset, Geologian tutkimuskeskus, Business Finland, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Patentti- ja rekisterihallitus, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Energiavirasto sekä nyt myös Huoltovarmuuskeskuksen infrarahoitus, ja lisäksi sitten VTT Oy, jolle on kohdennettu peräti 200 miljoonaa euroa.  

Suurin tästä 3,5 miljardin kokonaisuudesta on luku uudistuminen ja vähähiilisyys, 1,5 miljardia, jossa on tki-rahoitusta 670 miljoonaa ja lainoja tki-toimintaan noin 150 miljoonaa. Siellä on myös energiatuki 277 miljoonaa, sähköistämistuki 150 miljoonaa ja uudistuvan energian tuotantotuki 240 miljoonaa.  

Sitten tämä työllisyys- ja yrittäjyyskokonaisuus, joka on noin 95-prosenttisesti EU-rahoitusta. Siihen tulevaa kansallista rahoitusta on 639 miljoonaa, yritysten erityisrahoitus 88 miljoonaa, ja siinä ovat hyvin tärkeänä asiana Finnveran takaukset ja niihin annettava suostumus, ja sitten kotoutuminen noin 350 miljoonaa, joka käytännössä on kokonaisuudessaan valtion tukea kunnille.  

Mutta otan tässä esille nyt niitä nostoja, joita valiokunta teki, ja sieltä erityisesti otan esille sen, mitä totesimme tuosta puhtaasta siirtymästä, ihan pari virkettä: ”Siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa tuetaan työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa useilta eri momenteilta.” Edelleen todetaan: ”Valiokunta toteaa, että puhdas siirtymä on Suomen talouskasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta merkittävä mahdollisuus.” Tässä yhteydessä valiokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että ei pelkästään energiantuotanto vaan myös sähkönkäyttö. Me tarvitsemme lisää sellaista tuotantoa, joka on sähköintensiivistä. Tässä mietinnössä todetaan suoraan, että ”valiokunta pitää tärkeänä, että omistajaohjaus ottaa hallituksen kirjaukset huomioon ja kiirehtii Fingridin kantaverkon laajentamista sekä valtakunnallisesti että erityisesti itäisen Suomen tilanteen huomioiden”. 

Nuorten rekrytointitukeen, 30 miljoonaa, on tehty tällainen hallinnollis-tekninen muutos, että voidaan varmistaa sen rahan käyttö vielä vuonna 27, jos maksatukset menevät kuitenkin seuraavan vuodenvaihteen yli. Mutta se on tekninen muutos, ja tämä 30 miljoonaa euroa tässä on erittäin tärkeä.  

Valiokunta ja sitä ennen jaosto keskustelivat aika laajasti tästä Itä-Suomen erityistilanteesta. Siitä on oma pieni luku tässä valiokunnan mietinnössä, ja viimeisessä virkkeessä todetaan, että ”valiokunta pitää perusteltuna edistää erityistalousaluekokeilun valmistelua ja toteuttamista”. 

Yritysrahoituksen saatavuudesta erityisesti mikroyrittäjille ja pienyrittäjille ja sen saamisesta pankista, joka todettiin vaikeaksi, käsittelimme verraten laajasti, ja siitä on oma kannanottonsa sitten täällä valiokunnan mietinnössä.  

Nämä olivat sellaisia valiokunnan korvamerkittyjä asioita, jos näin sanon. Kaiken kaikkiaanhan lisäyksiä tehtiin hyvän tavan mukaan vain vähän, yhteensä noin vajaan kahden miljoonan euron edestä.  

Lopuksi totean vielä kaksi huolta, jotka valiokunta aika voimakkaastikin nosti esille. Ne käyvät ilmi tuolta tekstistä aika selkeästi.  

Innovaatiorahoituksen kehitys ei kaikesta huolimatta näytä myönteiseltä, vaikka tki-rahoitus kokonaisuutena kasvaa. Täällä on erittäin voimakkaasti todettu, että valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitetyn arvion mukaan leikkaukset vaikuttavat noin tuhanteen yritykseen, jotka ovat kooltaan pääosin pieniä ja mikroyrityksiä.  

Sitten tämä työllisyystilanne tietysti on erittäin vaikea, ja siinä kiinnitimme huomiota siihen, että hyvinvointialueiden ja työllisyysalueiden kanssa pitäisi tehdä vakavasti yhteistyötä, jotta se erityisen vaikeasti työllistettävä pitkäaikaistyöttömien ryhmä saataisiin oikeiden tukien taikka toimenpiteiden kohteeksi.  

Tässä noin lyhyesti tiivistettynä hyvin tärkeän pääluokan keskeiset asiat.  

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat! Me käsittelemme valtion talousarviota edelleen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Suomen asema kansainvälisillä markkinoilla ei ole ollut helppo. Se on näkynyt talouden heikkona kasvuna, mikä määrittää myös työllisyysasteemme kulloisenkin kurssin. Näitä faktoja ei käy kiistäminen. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Yhtä lailla on kuitenkin tunnistettava ja tunnustettava ne asiat, jotka antavat meille toivoa. Tosiasia on myös se, että työllisten määrä on kasvanut kahden edellisen kuukauden ajan. Arvioidaan, että teknologiayritysten investoinnit ovat kääntyneet jo loppuvuoden aikana jälleen kasvuun.  

Samaan aikaan olemme saaneet lukea myös positiivisia uutisia uusista tilauksista ja investoinneista: Jättimäinen risteilijätilaus Turun telakalle. Jäänmurtajakaupat työllistävät telakoita niin Helsingissä, Porissa kuin Raumalla. Poriin suunnitellaan 400 miljoonan euron vanadiinintuotantolaitosta, jota myös valtiovalta investointituellaan edistää. Uudenkaupungin autotehtaalla aloitetaan panssaroitujen ajoneuvojen valmistus, ja hyvät kansanedustajat, tulin juuri äsken Karjaalta, missä Sisu Auto ja Valmet Automotive ilmoittivat uudesta yhteistyösopimuksesta. Tämän myötä uusia työpaikkoja Uuteenkaupunkiin autotehtaalle arvioidaan syntyvän noin 300 ensi vuoden aikana. Eli hyviä uutisia saadaan myös vakavan ajan keskelle.  

Toisinaan tuntuu, että ainoastaan synkemmät huomiot nousevat esille. Se pirujen maalaaminen seinille ei kuitenkaan auta mitään, päinvastoin. Se, mitä Suomi tarvitsee, on tekoja, jotka koskevat yrittäjyyttä, työntekoa ja uusia investointeja.  

Rouva puhemies! Tämä hallitus on keskittynyt juuri näiden uudistusten läpivientiin. Me uudistamme rakenteita, jotka ovat jääneet aiemmin uudistamatta. Me teemme ne uudistukset, jotka edesauttavat yritysten kasvua ja ihmisten työllistymistä. Olemme mahdollistaneet paikallisen sopimisen jokaiselle suomalaiselle yritykselle. Olemme päivittäneet lakkolainsäädännön 1940-luvulta tähän päivään. Olemme purkaneet yritysten byrokratiaa painottaen erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Olemme muuttaneet verotusta niin, että työtä tekeville jää jatkossa verojen jälkeen suurempi osuus omaan taskuun. Se on kuitenkin oikein, eikö niin? Keskitymme edelleen parantamaan yrittäjyyden edellytyksiä purkamalla sääntelyä ja parantamalla rahoituksen saannin mahdollisuuksia. Hankintalain uudistuksella mahdollistamme paikallisten yritysten osallistumisen julkisiin hankintoihin. Palkkaamisen edellytyksiä parantavilla uudistuksilla tuomme toivoa moniin koteihin. Työllisyyspalveluissa kevennämme palveluprosessin kaavamaisuutta, jotta jatkossa työnhakijat saisivat yksilöllisempää ja heille sopivinta palvelua. Laajennamme myös tulorekisterin käyttöä vaikuttavampien palveluiden takaamiseksi. Tätä koskeva hallituksen esitys lähtee tällä viikolla lausunnoille.  

Rouva puhemies! Haluan nostaa esille vielä loppuun kaksi tärkeää panostusta ja kokonaisuutta, mihin myös jaoston puheenjohtaja tässä lopussa puheenvuorossaan viittasi: nuorten työllistyminen ja investointien vauhdittaminen.  

Nuorten työllistymisseteliin kohdennetaan siis yhteensä 30 miljoonan euron määräraha. Tämän turvin yrityksille voidaan korvata puolet palkasta, mikäli nämä palkkaavat töihin alle 30-vuotiaan työttömän nuoren. Seteli mahdollistaa työllistymisen ensi vuonna tuhansille nuorille, jotka ovat tällä hetkellä vailla työtä työelämän ulkopuolella.  

Taas toisaalta investointeja tullaan vauhdittamaan lähes 160 miljoonan euron kasvupaketilla, joka on juuri julkaistu meillä ministeriössä. Varoja kohdennetaan tässä yhteydessä tuntuvasti erityisesti pk-yritysten investointien vauhdittamiseen. Kasvupaketin odotetaan vivuttavan liikkeelle uusia investointeja jopa yli miljardin euron edestä. On selvää, että tämän kautta tultaisiin näkemään myös myönteisiä työllisyysvaikutuksia.  

Lopuksi, rouva puhemies, haluan kiittää eduskunnan valiokuntia ja valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaostoa talousarvion laadukkaasta käsittelystä ja erittäin perusteellisesta mietinnöstä ja myös jaoston puheenjohtajaa hyvistä huomioista, mitä toitte tässä keskustelussa jo esille. — Kiitoksia.  

Arvoisa puhemies! Kiitoksia eduskunnan valiokunnille ja valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaostolle ja sen puheenjohtajalle, edustaja Lindénille hyvästä esittelystä ja avaussanoista, myös näistä nostoista, mitä teitte, ja koko talousarvion valmistelusta ja käsittelystä kuluneen syksyn aikana. 

Epävarmuustekijöistä johtuen talouskasvu on ollut yhä sitkaista. Suomen bkt:n kasvun luvut Suomen Pankin syyskuisen ennusteen mukaan tälle vuodelle ovat 0,4 prosenttia, seuraavalle vuodelle 1,4 prosenttia ja vuodelle 2027 1,6 prosenttia, ja komission luvut noin kuukauden takaa ovat 0,1 prosenttia, 0,9 prosenttia seuraavalle vuodelle ja puolitoista prosenttia vuodelle 27. 

Talouden vire on ollut loppuvuonna paranemaan päin. Tilastokeskuksen mukaan tammi- ja lokakuun välisenä aikana teollisuuden saamien uusien tilausten arvo oli 6,9 prosenttia vuoden takaista suurempi. EK:n lokakuun suhdannebarometrin mukaan teollisuustuotanto kääntyi kolmannella neljänneksellä uuteen kasvuun vaisumman kevään ja kesän jälkeen. Seuraavan kolmen kuukauden aikana teollisuus odottaa tuotannon jatkavan kasvua. Tänä vuonna investoinnit kasvavat kahden laskuvuoden jälkeen. 

Rakentamisen tuotannon kehitys on ollut vielä miinuksella, mutta asuntopuolellakin näkyy positiivisia merkkejä: omistusasuntojen kauppa käy paremmin, ja vuokra-asuntomarkkina suurissa kaupungeissa on elpymässä. 

Yrityssektorin näkymät ovat yleisellä tasolla kohentuneet. Myös nostaisin esiin sen, että startup-kentässä on varsin positiivista kehitystä ollut jo pitempään, eli tällä sektorilla startup-yritysten liikevaihto on noin 12,5 miljardia euroa ja ne työllistivät 50 000 ihmistä, mikä on tietysti hieno uutinen. 

Puhdas siirtymä tarjoaa edelleen kasvumahdollisuuksia sekä energia- että muulle teollisuussektorille, eikä sovi unohtaa myöskään kotimaisen meriteollisuuden kasvumahdollisuuksia, mitä nyt näkyy Turussa. Siellä on pitkä aiesopimus risteilijöille ja sitten Raumalla ja Helsingissä jäänmurtajille. Nämä tilaukset avaavat mahdollisuuksia myös muulle turvakriittiselle viennille liittolais- ja kumppanuusmaihin. 

Energiasiirtymän ja uuden teknologian käyttöönottoon liittyvät investoinnit kasvavat. Edullinen ja vakaa päästötön sähköntuotanto ja viileä ilmasto houkuttelevat Suomeen investointeja, konkreettisena esimerkkinä eri puolille Suomea suunnitteilla olevat datakeskushankkeet. 

Kasvun haasteisiin vastataan tulevan vuoden talousarviossa panostamalla infrahankkeisiin sekä investoimalla t&k-toimintaan. Investointeja suunnataan kasvun aikaansaamiseen pidemmällä aikavälillä muun muassa osaamisen kehittämiseen ja puhtaan siirtymän edistämiseen. Yritysten on lisättävä aineettomia investointeja arvonlisän ja tuottavuuden parantamiseksi. Lisäksi julkista rahoitusta on käytettävä entistä tehokkaammin uusien toimialojen kasvattamiseen ja elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Investoinnit voivat nostaa tuottavuutta, mutta hyvä tuottavuuskasvu parantaa kannattavuutta ja lisää investointeja. 

Investointeja lisäävät myös puolustushankinnat, jotka kasvavat tänä vuonna selvästi ja joiden taso pysyy korkeana myös tulevina vuosina. Kasvavat puolustusmenot lisäävät kuitenkin painetta julkiselle velkaantumiselle. Lisäksi kotitalouksien heikko luottamus jarruttaa osaltaan kasvun voimistumista. Pidemmän aikavälin haasteen kansakunnalle aiheuttaa julkisyhteisöjen syvä rakenteellinen epätasapaino sekä julkisen talouden kestävyysvaje. 

Koskien talousarviota ensi vuodelle työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 3,55 miljardia. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemisen rahoitus on yhteensä noin 690 miljoonaa euroa, missä on kasvua noin 150 miljoonaa euroa kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon nähden. Teknologian kehittämiskeskus VTT Oy:n valtionavustus ensi vuonna on noin 128 miljoonaa. Vastaavasti VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuurin erityisavustukset tulevana vuonna ovat 45 miljoonaa euroa. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lainoihin esitetään 147,3 miljoonaa euroa. Lisäksi laivanrakennuksen innovaatiotukeen esitetään 20,9 miljoonaa euroa ja Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomasijoitukseen kohdennetaan 50 miljoonaa. Eli tällä yhteensä yli miljardin euron panostuksella hallitus luo edellytyksiä elinkeinoelämän kasvulle sekä parantaa perustaa houkuttelevalle investointiympäristölle niin kotimaisille kuin ulkomaalaisille yrityksille. 

Lisäksi haluan myös lopuksi kiittää valtiovarainvaliokuntaa, joka talousarviomietinnössä on lisännyt vielä erinäisiä panoksia noin kahdella miljoonalla muun muassa matkailuun, Etelä-Karjalan yrittäjille, Music Finlandille, mikro- ja yksinyrittäjille ja Suomen Yrityskummeille ja vielä monille muillekin. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] 

Arvoisa rouva puhemies! Pikkuisen pitäydyn vielä vähän äskeisessä roolissa, ja haluan ottaa uudelleen esille tämän, mitä valiokunta totesi tästä innovaatiorahoituksesta. 

En nyt tästä syytä hallitusta, vaan mehän olemme yhdessä, puolueet, täällä päättäneet, että tki-rahoitusta lisätään, mutta tässä meidän prosessissa ja hallinnossa on jotain sellaista, että näyttää olevan vaikeata kohdistaa sitä nimenomaan sellaisiin nuorten yrittäjien yrityksiin, joissa tietysti se rahoitus on aina riskaabelia. Valiokunta toteaa tästä ihan selkeästi, että valiokunta pitää valitettavana, että innovaatio- ja elinkeinorahoituksen valtuutta on kahtena viime vuonna merkittävästi pienennetty, sillä vuodelle 24 oli käytettävissä noin 79 miljoonaa euroa ja vuonna 25 noin 54 miljoonaa euroa. Nyt käytettävissä olevasta noin 27,5 miljoonasta 10 miljoonaa euroa on varattu av-tuotantokannustimeen ja noin 17,5 miljoonaa euroa muuhun innovaatio- ja elinkeinorahoitukseen. 

Eli tässä meillä on nyt joitain sellaisia jarruja. Jos ministeri Puisto pystyisi tästä jotain kertomaan, niin se olisi hyvä asia. 

Arvoisa puhemies! Ministeri Marttinen toi täällä hyvin esille sen, että työttömyyden lisäksi meillä kasvaa myös työllisyys. Itse asiassa kun täällä aina puhutaan siitä, kuinka korkea Suomen työttömyys on verrattuna moniin muihin maihin, niin kannattaisi katsoa myös niitten lukujen taustalle. Nythän on tehty myös sellaisia uudistuksia, joilla työelämän ulkopuolelta ihmisiä on tullut työttömiksi työnhakijoiksi. Se on varmasti parempi asia, että esimerkiksi ukrainalaiset eivät ole turvapaikanhakijoina vaan työnhakijoina, jolloin he voivat sitten työllistyä, tai että meillä pitkään työmarkkinatuella olleet henkilöt nyt menevät hakemaan sitä ensisijaista etuutta TE-palveluista, ja samalla voidaan käydä heidän tilanteensa läpi, onko heidän paikkansa työmarkkinoilla, eläkkeellä tai jossain muualla. Nämä ovat tärkeitä asioita. 

Mutta Lindén otti hyvin olennaisen asian esille, kyllä, ja kiitos siitä jaostolle. Se on myöskin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan havainto ollut, että tämä yhteistyö hyvinvointialueiden ja TE-palveluiden välillä ei toimi, ja se on yksi syy siihen, että aktivointia on ollut aikaisempaa vähemmän. 

Arvoisa puhemies! Otan esille tässä ministeri Marttisen esiin nostaman yritysten rahoituksen vaikeuden, josta eduskunta on muuten keskustellut täällä myös ajankohtaiskeskustelussa. Siitähän tulee nyt erittäin paljon palautetta kentältä, että varsinkin pienet ja keskisuuret yritykset kokevat, että rahoitusta ei saa. 

Meillähän on toki eurooppalainen pankkisääntely, jolle me voimme vain hyvinkin rajoitetusti tehdä jotain, mutta on tärkeää, että me Euroopassa edustamme sellaista linjaa, että onko menty jo jopa liian pitkälle siinä. Mutta se, mitä me voisimme tehdä, on katsoa, että eihän Suomessa ole omaa kansallista sääntelyä tehty kireämpänä kuin mitä eurooppalainen sääntely edellyttää. Ja tietenkin kolmas, mitä kannattaa miettiä, on se, miten me voisimme vuoropuhelua lisätä Finanssivalvonnan kanssa niin, etteivät Finanssivalvonnan säännöt ole niin tiukkoja, että ne turhaan estäisivät tässä tilanteessa rahoituksen saannin. 

Samahan koskee muuten myös yksityisiä ihmisiä. Moni omakotitalo jää rakentamatta tänä päivänä, kun ei saada pankkilainaa. Siinä ei kannata etsiä syyllisiä vaan nyt lähteä miettimään, mitkä voisivat olla toimenpiteet, jotta saataisiin muutos tähän aikaan. 

Kiitoksia, rouva puhemies! Kiitokset ministereille ja jaoston puheenjohtajalle hyvästä esittelystä. — Tässä budjetissa tehdään nyt historiaa. Olemme valiokunnassa kohdistaneet 100 000 euroa turpeen kunnianpalautukseen ja sen eri ominaisuuksien tutkimukseen ja läpivalaisuun. [Timo Harakka: Esihistoriallista!] Nyt on viimeinen hetki tuoda esiin ne kaikki faktat, mitä ehkä koko maamme tärkeimmän ja uskallan väittää myös arvokkaimman luonnonvaran mahdollisuudet tuovat tullessaan. — Kannattaa nyt kuunnella huolella. — Meillä on kenties ensimmäistä kertaa myös ministeri, joka ymmärtää ne lukemattomat eri käyttötarkoitukset, mihinkä turve soveltuu, ja monessa kohtaa turve on vielä ylivertainen ja jopa ainut mahdollinen tuote. Nyt on oikea momentum, mitä meillä ei ole varaa menettää. Tämä tosiasia pitää ymmärtää myös tässä salissa, [Välihuutoja keskustan ryhmästä] ja meidän pitää ottaa ne mittaamattomat markkinat haltuumme kaikilla niillä kymmenillä eri innovaatioilla, mihinkä turve hyvine ominaisuuksineen jo nyt taipuu. Tässä tehtävässä ministeri Puisto on oikea henkilö viemään asiaa eteenpäin. — Kiitoksia.  

Arvoisa puhemies! Itse toivon, että budjetissa tehdään tulevaisuutta eikä historiaa. — Muutama pointti: Täällä mietinnössäkin nostetaan esiin nämä investointituet, jotka liittyvät myös vihreään vetyyn ja biogeenisen hiilen talteenottoon. Tässä itse katsoisin, olisiko meillä mahdollisuus tukea huoltovarmuutta esimerkiksi täyttämällä meidän varmuusvarastoja tällaisella synteettisen polttoaineen tuotannolla ja luoda sitä kautta myös kysyntää siihen, joka ei iskisi esimerkiksi kuluttajahintoihin mutta olisi ihan perusteltua ja tukisi sen tuotannon skaalautumista. Tämä olisi asia, jota toivoisin, että voitaisiin pohdiskella. Eli siis tässähän on mahdollisuus irrottautua tuontifossiilihiilivedyistä meidän energiataloudessa pidemmän päälle kokonaan.  

Sitten olisin kysynyt ministeri Marttiselta: Nyt nuorten työttömyyteen on toimenpiteitä, ja se on hyvä kuulla. Kun keskustelee valmistuneiden tai sitä lähellä olevien nuorten kanssa, niin kuulostaa siltä, että meillä saattaa alkaa olla tämmöisen teknologisen työttömyyden ilmentymiä tekoälykehityksen myötä. Olisin ehdottanut, että tätä kannattaisi ehkä vähän tutkia, [Puhemies koputtaa] miten tämä teknologinen murros tällä hetkellä erityisesti nuorten työllisyyteen vaikuttaa, koska siihen meillä ei ole varaa, että nuoret eivät pääse työn syrjään kiinni. [Puhemies: Aika!] Tämä on semmoinen ehkä pinnan alla oleva ilmiö, jota mielellään olisi syytä selvittää.  

Arvoisa puhemies! Pidän hyvänä esimerkiksi tätä nuorten työllisyysseteliä. On hienoa, että nuorten työttömyystilanteeseen puututaan tällaisilla täsmätoimenpiteillä.  

Sitten haluaisin nostaa tässä keskustelussa esiin, että tällä viikolla Ilta-Sanomat on uutisoinut Normal-ketjun viiden työntekijän kertomuksista siitä, miten epävarmaa työelämä nuorille on ja miten nuorten työmarkkina-asema on hyvin heikko. Tämä on yksi esimerkki laajemmasta kokonaisuudesta, kun mehän ollaan puhuttu paljon julkisuudessa nytten ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä, ja myös tämä nuorten herkkä asema työmarkkinoilla on minusta sellainen, mihin pitäisi kiinnittää huomiota hyvin voimakkaasti. Olen kyllä huolissani siitä, että hallituksen hankkeet, kuten potkulaki, jossa helpotetaan irtisanomisia, ja sitten taas toisaalta määräaikaisuuksien tuleva helpottaminen, ovat sellaisia esityksiä, jotka tulevat osumaan nimenomaan nuoriin, jotka ovat valmiiksi heikossa työmarkkina-asemassa. Siksi haluaisin pohtia sitä, mitä sellaisia keinoja seuraavaksi tuodaan, jotka tasapainottavat tätä tämänhetkistä valtasuhdetta työmarkkinoilla, joka on nyt tämän hallituksen toimesta mennyt hyvin vahvasti työnantajille ja otettu työntekijöiltä pois.  

Tack, ärade talman! Jag vill börja med att tacka ministrarna. Ni har ett tungt ansvar när det gäller vår sysselsättning och vår ekonomiska utveckling. 

Det har gjorts många arbetslivsreformer som gör att vi får en betydligt mer dynamisk och fungerande arbetsmarknad. Problemet är bara det att effekten av de här reformerna inte kommer att synas förrän vi når in i en fas där ekonomin växer på allvar, och det här är någonting som vi alla bör komma ihåg. Då kommer vi att se ganska stora effekter av det här. Det är åtminstone min synpunkt. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi nosti esiin tämän rahoitustilanteen, joka tulee melkein joka päivä kentältä vastaan sekä yksityisiltä henkilöiltä että pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä. Tämä on kummallinen tilanne. Pankit sanovat, että rahoitusta järjestyy, mutta asiakkaat sanovat, että ei. Mikä on se tilannekuva, mikä hallituksen sisällä on tästä asiasta? — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Otan kiinni tuohon ministeri Marttisen puheenvuoroon näistä puretuista normeista. Toden totta hallitusohjelmassahan lukee 300 purettua normia, ja työ on edennyt suhteellisen mukavasti kolmella eri raiteella: VM-raiteella, TEM-raiteella ja sitten hallituspuolueiden edustajien kesken. Siellä taisi keväällä olla 133 purettua normia. Kysyisinkin tästä: missä tällä hetkellä mennään, tuleeko hallitusohjelmakirjaus toteutettua, tarvitaanko siinä vielä apuja?  

Sitten itse asiassa toinen kysymys liittyy myös hallitusohjelmakirjaukseen siitä, että näissä direktiiveissä ei saisi olla Suomi-lisää. No, nyt talousvaliokunnassa meidänkin käsittelyssä on kyllä ollut valitettavasti monta mietintöä, joissa tätä Suomi-lisää on ollut teidänkin ministeriöstänne, niin että toivoisin sielläkin tiettyä tarkkuutta siihen, että sitä Suomi-lisää poistettaisiin jo siinä vaiheessa, kun hallituksen esityksiä tehdään.  

Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset tosiaan molemmille ministereille ja myös niille ministereille, jotka aiemmin näitä pestejä hoitivat.  

Tällä kaudella on tosiaan paljon tehty tällaisia rakenteellisia uudistuksia. Niiden uudistusten vaikutukset eivät valitettavasti näy kokonaisuudessaan ihan vielä, mutta ne ovat käytännössä ihan samoja, joita meidän verrokkimaissa on tehty aiemmin, maissa, joissa työllisyystilanne on paljon meitä parempi, eli hedelmien kypsymistä kannattaa siis odottaa.  

No, jotain hyvää on kuitenkin näkyvissä jo nyt, ja suurinta huomiota ovat ehkä herättäneet nämä ministerinkin äsken mainitsemat jäänmurtajakaupat, mutta en malta olla mainitsematta myöskin tuonne Kotkaan rakenteilla olevasta kiinalaistaustaisesta akkumateriaalitehtaasta, joka varmasti tuo uutta virtaa myös Kymeen.  

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on taantuma tällä hetkellä meneillään eikä mikään kasvutilanne. Työttömyys on ennätyskorkealla, yli 310 000, ja se lisääntyy noin 30 000 aina verrattuna edelliseen vuoteen. Hallituksen työllisyystoimet ovat olleet sellaisia, että leikataan palkansaajien etuja ja turvaa.  

Mutta suurin ongelma tässä nyt tällä hetkellä on, että meiltä puuttuu kysyntä, työvoiman kysyntä. Meillä on 30 000 avointa työpaikkaa, ja täällä sanotaan, että pitää vain leikata edelleen näitä ja tehdä huonompia työolosuhteita palkansaajille ja sillä työllistetään lisää. Kysyntään pitäisi olla yhtä innokkaasti tekemässä töitä kuin nyt tehdään näitä leikkauksia.  

Aktiivinen työvoimapolitiikka puuttuu kokonaan, mitään toimenpiteitä ei ole sillä alueella. Aktivointiasteet laskevat koko ajan, kukaan ei kanna huolta siitä. Yli 130 000 pitkäaikaistyötöntä — yhtään toimenpidettä ei ole sillä alueella. Sanon, että kyllä aika lailla on ollut aneeminen tämä tilanne, missä tällä työttömyysasteella ollaan.  

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä hallituksen toimet tuolla työllisyyspuolella ovat olleet aika anhittomia, kun sitä katsotaan, siinä mielessä, että tulee sata työtöntä per päivä, on ennätystyöttömyys ja konkursseja laitetaan vireille, oliko se nyt sitten kymmenen per päivä, jos oikein muistan. Se on aika hirveä määrä, ja se pitäisi ottaa tosissaan. 

No, oikeastaan minulla on kaksi hyvin spesifiä kysymystä ministereille. 

Ensimmäinen kysymys on se, että kun te teidän sopeutuksessa suunnittelitte, että näistä 100 000 lisätyöllisestä tulee kahden miljardin euron säästö, ja nyt te ette ole niitä 100 000:ta lisätyöllistä valitettavasti saaneet ja näyttää siltä, että ette tule myöskään saamaan, niin miten te tämän kahden miljardin säästön sitten hoidatte. Mistä se säästö sitten otetaan, kun työllisyys ei näytä nousevan, vaikka sitä kaikki kovasti toivomme? 

Toinen kysymys on sitten tästä alueellisesta kuljetustuesta, jolla vaikutetaan suoraan Itä- ja Pohjois-Suomen yrityksiin, erityisesti vientiyritysten toimintaedellytyksiin. Minkä takia te leikkaatte siitä? 

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Me kaikki pukeudumme päivittäin vaatteisiin, mutta liian harvoin jopa kansanedustajat tässä salissa valitsevat pukeutua kotimaisten merkkien ja suomalaisten suunnittelijoiden vaatteisiin, varsinkin tänä aikana, kun ultrapikamuoti tulee markkinoille ja puskee sinne kaikenlaista roskaa, joka on niin terveydelle kuin ympäristölle haitallista. Suomessa on todella hyvä ekosysteemi teknologiayrityksille, mutta samanlaista ekosysteemiä ei ole muoti- ja designlähtöisille kuluttajatuoteyrityksille. Pohdinkin, minkälaisia mahdollisuuksia olisi rakentaa jotain tällaista, tukea kotimaisia design- ja muotiyrityksiä viennissä, sillä vaatteita tarvitaan päivittäin, mutta suomalaiset yritykset tarvitsevat hieman apua markkinoille pääsyyn. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Olisin kysynyt vuoden 26 talousarviossa olevista työsuojeluhallinnon työpaikkavalvontaan kohdennetuista henkilötyövuosista, kun ne näyttäisivät vähenevän kahdeksalla henkilötyövuodella tähän vuoteen verrattuna. Hallitus siis käytännössä heikentää työsuojeluvalvonnan resursseja samalla, kun työvoiman väärinkäytökset ovat yhä yleisempiä ja myöskin yhä törkeämpiä. Riistotalouden kitkemisen tulisi turvata selvästi enemmän resursseja, minkä lisäksi tarvittavat lainsäädäntöhankkeet, kuten kanneoikeuden antaminen ammattiliitoille, tulisi käynnistää välittömästi. 

Arvoisa ministeri, tässä edustaja Koskela jo nosti esiin nämä viime viikolla esiin tulleet väärinkäytökset, kuinka nuoria työntekijöitä riistetään muun muassa laittomilla työajoilla, jättämällä ylityökorvaukset maksamatta tai painostamalla kuumeessa olevia työntekijöitä töihin. Näihin väärinkäytöksiin puuttuvia työntekijöitä on savustettu ulos, ja varoituksia on annettu mielivaltaisesti. Nyt kysynkin teiltä, ministeri Marttinen: Miten te turvaatte työsuojelun ja sen valvonnan? Miten te voisitte nyt näitä resursseja parantaa? 

Arvoisa rouva puhemies, värderade fru talman! Kiitos ministerille esittelystä — oli hienoa kuulla, että ministeri Marttinen on aloittanut päivänsä omalta kotiseudultani Länsi-Uudeltamaalta. Siellä on hyvin paljon menestyksekkäitä yrityksiä, jotka myöskin pystyvät tarjoamaan työtä ympäri Suomea, mikä on todella, todella hienoa. 

Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin nostaa esiin myöskin nämä rahoitusongelmat, koska ne ovat tällä hetkellä yksi suurimmista syistä siihen, miksi varsinkaan pk-yritykset eivät saa kasvua aikaan. Kysyisinkin ministeri Puistolta: voisiko seuraavaa kehysriihtä silmällä pitäen vielä harkita ja miettiä, mitä tähän pankkisääntelyyn voisi tehdä, koska tämä on nyt tällä hetkellä todella iso haaste siinä, että me saataisiin myöskin, sanotaanko, kysyntää aikaiseksi, luotua työmarkkinoilla? 

Lisäisin myöskin kysymyksen ministeri Puistolle liittyen teollisuuspuistoihin. Olen ymmärtänyt, että tässä ihan viime aikoina on aloitettu myöskin TEMin puolella selvitys siitä, millä tavalla voitaisiin konkreettisesti lähteä edistämään teollisuuspuistoajattelua. Voitteko te avata, missä kohtaa ensi vuoden aikana tähän liittyviä päätöksiä tullaan tekemään? 

Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen, että kerrankin olen löytänyt asian, josta olen samaa mieltä edustaja Koskelan kanssa, [Jari Koskela: Vihdoinkin!] ja se on se, että minua myöskin häiritsee se, että nuorten asemaan työelämässä ei kiinnitetä riittävästi huomiota. On todella tärkeää, että heitä kohdellaan hyvin ja että he myös tuntevat oikeutensa. 

Tässä on tullut mainittua yritys nimeltä Normal, ja olen kyllä sitä mieltä, että se ei ole suinkaan ainoa yritys Suomessa, jonka johtamistavoissa on paljonkin toivomisen varaa, erityisesti kun heidän henkilökunnassaan on paljon nuoria ihmisiä. Näitähän on tullut esiin aikaisemminkin muun muassa ravintola-alalta, esimerkiksi niin, että perehdytys voi olla puutteellista, ei ole tarpeeksi lepotaukoja tai henkilökuntaa tarpeeksi vuorossa. Joka kerta, kun kuulen jostakin tällaisesta uudesta yrityksestä, joka kohtelee kaltoin työntekijöitä, minua harmittaa kaikkien niiden muiden alan yritysten puolesta, koska he pilaavat muidenkin maineen samalla. 

Arvoisa puhemies! Haluaisinkin kysyä ministereiltä: millä tavalla näihin kaltoinkohteluihin aiotaan puuttua? 

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat ministerit! Kaksi asiaa: 

Ensimmäinen on, että olen Suomen Pankin tilintarkastajien puheenjohtaja ja kiinnitän jatkuvasti huomiota siihen, kuinka nollatulokseen Suomen Pankki joutuu jatkuvasti. Sehän johtuu siitä, että niin sanottuja liikepankkien yön yli ‑talletuksia tulee jatkuvasti enenevässä määrin Suomen Pankkiin ja niille maksetaan hyvä korko. On aivan selvä asia, kuten edustaja Lohi täällä mainitsi, että jos joku vähänkin epävarma yritys hakee rahoitusta tai yksityinen, on paljon selkeämpää ottaa Suomen Pankista varma korkotuotto. Pitäisikö tähän asiaan puuttua jollakin tavalla? Tällä hetkellä ainoastaan kehittyvä kultakanta takaa Suomen Pankilla sen nenän veden pinnalla olemisen. 

Toinen hyvin ikävä asia on tämä YEL-laki. Koska se saadaan sille oikealle tasolle elikkä niin, että ihminen maksaa eläkettä siitä, mitä tienaa, eikä jostakin kuvitteellisesta tuloksesta, koska tämä on nyt aiheuttanut jatkuvasti yritysten lakkauttamisia, konkursseja elikkä entistä enemmän työttömiä? — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Onhan tämä hurja tilanne. Me toden totta olemme taantumassa, ja me tarvitsemme mitä kipeimmin kasvua ja työpaikkoja. 

Huomasin tällaisen tuoreen VTV:n raportin, jossa todetaan, että hallituksen työllisyystoimet ovat jopa voineet hidastaa talouskasvun käynnistämistä. Tässä viitataan siihen, että kun heikossa suhdannetilanteessa leikataan työttömyysturvaa, ihmisillä ei ole rahaa kuluttaa, kulutus supistuu ja talouden kierre alaspäin on sitten seurauksena. Minä ihmettelen, ministeri, tätä. Minusta tuntuu, että hyvin usein hallitus monilla toimillaan saattaa itse olla sen kasvun pahin jarru. En esimerkiksi ymmärrä sitä, että kun me tarvitsemme luottamusta ja ihmisillä on esimerkiksi huoli työpaikoista, ihan aiheellisesti, niin miten voi luottamusta vahvistaa se, että hallitus sitten näille ihmisille kertoo, että jatkossa on helpompi antaa potkut ja saada potkut. 

Eli siis monet hallituksen toimet itse asiassa mielestäni ovat jarruna sille kasvulle, kun pitäisi päinvastoin saada lisää kasvua ja työllisyyttä. Eli onko nyt niin, puhemies, että hallitus itse on yksi jarru Suomen kasvulle? 

Kunnioitettu rouva puhemies! Tottahan se on, että tietynlaisessa taantumassa me olemme. Kysymys kuuluu vain: onko Suomella malttia vaurastua? Maltti on valttia tässä ajassa, ja kun katson hallituksen veropäätöksiä, niin siinä kyllä, kun katsomme tilannekuvaa, harmillisesti tämä veropolitiikka on ollut aika poukkoilevaa, ja se vaikuttaa myös yrityksien suuntaan. Toivon, että ministerit siellä ministeriaitiossa ottavat eduskunnan puheet vakavasti, kun siellä valiokunnan mietinnössä myös talousvaliokunta on tuonut esiin tämän vakavan huolen pk-yritysten rahoituksesta, ja tähän nyt viimeistään ensi vuonna puututaan vakavalla kädellä ministeriöissä. Nimittäin meillä on 455 000 yritystä tässä maassa, ja tästä luvusta 95,7 prosenttia on niitä pieniä yrityksiä, alle 10 henkeä työllistäviä yrityksiä, ja jos he ilmoittavat, että on vakavia haasteita saada rahoitusta pankeista, niin tähän pitää kyllä puuttua.  

Arvoisa puhemies! Vihreä siirtymä on meille todella iso mahdollisuus, ja valiokunnan mietinnössäkin tunnistetaan niitä haasteita, joista yksi on riittävä kantaverkon kapasiteetti. On hyvä, että on nostettu esille, että Itä-Suomessa erityisesti tarvitaan sen vahvistamista.  

Toinen ongelma on tietysti hallituksen epäjohdonmukainen ilmastopolitiikka, ja esimerkiksi nyt jakeluvelvoitteen laskeminen vei pohjan Nesteen puhtaiden polttoaineiden kehittämisbisnekseltä.  

Haluan nostaa esille myös sen, että miten on mahdollista, että Business Finland, joka sinänsä näitä tukia tähän puhtaaseen siirtymään antaa, mikä on hyvä asia, voi antaa sellaista hankkeelle, joka on meidän lain vastainen. Elikkä nyt saimme kuulla, että Business Finland on myöntänyt 150 miljoonaa kaivoshankkeelle, joka on meidän soidensuojeluohjelman vastainen ja joka on meidän Natura-lainsäädännön vastainen. Miten on mahdollista, että tällaiselle laittomalle hankkeelle voidaan myöntää tukea? [Aino-Kaisa Pekonen: Hyvä kysymys!]  

Arvoisa puhemies! Jatkan Business Finlandin tiellä. On erinomaisen hyvä ensinnäkin se, että tuotantokannustin edelleenkin on olemassa, ja sen pitää siellä ollakin. Ennemminkin pitää olla suunta se, että tuotantokannustimen summaa kasvatetaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Mutta se, mikä siellä tällä hetkellä on erityisen vaikea tilanne, on se, että kriteerit, millä tuotantokannustinta voidaan myöntää, ovat sellaisia, että ne sulkevat pois huomattavan paljon suomalaisiakin, kotimaisiakin tuotantoja, koska tuotantojen budjettikriteerit ovat niin suuria tai tv-sarjojen niin korkealla. Tämähän tarkoittaa sitä, että esimerkiksi nytkin, tänäkin vuonna todennäköisesti jää myöntämättä sitä tukea sen takia, että ei ole niin paljon niitä kriteereitä täyttäviä tuotantoja. Tämä olisi sellainen asia, joka ei vaadi budjetointia, ei minkäännäköistä resursointia. Tässä tehtäisiin vain päätös kriteereitten muuttamisesta, mikä taas olisi äärimmäisen hyvä asia alalle ja myös sen kasvun luomisessa. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitetut ministerit! Pienyrittäjiä eli alle 10 työntekijän yrityksiä on maassamme 96 prosenttia. Mikro- ja yksinyrittäjäyritykset ovat Suomen talouden perusta, mutta niiden merkitys jää liian usein suurten toimijoiden ja julkisen sektorin varjoon. Juuri pienyrittäjät luovat työtä, palveluja ja elinvoimaa koko maahan. Hallitusohjelma on yrittäjämyönteinen ja antaa tärkeän viestin niille, jotka kantavat vastuun omasta toimeentulostaan ja usein myös muiden työllistämisestä. 

Yrittäjät toimivat silti raskaan maksurasituksen alla. YEL-työtulo ei monessa tapauksessa vastaa todellisia ansioita, mikä heikentää sekä arkea että tulevaa eläketurvaa. Yrittäjän eläkkeen tulee turvata kohtuullinen toimeentulo myös työuran jälkeen. Yrittäjä kantaa riskin, investoi ja työllistää, mutta saa usein heikomman eläkkeen kuin palkkaamansa työntekijät. Tämä epäsuhta edellyttää korjaamista. YEL-järjestelmän uudistuksen on vahvistettava luottamusta ja tunnistettava sekä tunnustettava yrittäjän todellisuus. Arvoisa ministeri, kuinka tämä YEL-uudistus etenee? 

Arvoisa rouva puhemies! Hyvä, että täällä on vahvasti noussut pk-yritysten rahoitus. Se on todellinen ongelma tällä hetkellä. Edes Finnveran takaukset eivät riitä, jotta saataisiin pankista rahoitusta ulos. 

No, sitten kannattaa ehkä hallituksen lukea tuore VTV:n arvio hallituksen työllisyystoimista — se on samaa kuin tältä laidalta koko ajan toitotettu. Heidän arvionsa on, että hallituksen työllisyystoimet ovat hidastaneet talouskasvua, erityisesti työttömien kurjistaminen nousee ensimmäisenä esiin. Toinen hyvä huomio siellä on, että VM:n talousennusteet arvioidaan aivan liian positiivisesti tällä hetkellä. Hallitus pitkälti niitten varaan laskee tätä kasvua, ja ne ovat kaukana siitä, mikä on todellisuus. 

Kiitos jaoston puheenjohtajalle, että Itä-Suomen nosti esille, mutta kyllähän hallituksen toimenpiteet ovat olleet kaikkea muuta: 300 miljoonaa leikataan [Puhemies koputtaa] aluekehitysrahoja Itä- ja Pohjois-Suomesta. Meille se on 12 miljoonaa, juuri lähti 7,5 miljoonaa yritystukia, ja samaan aikaan 1,6 miljoonaa [Puhemies: Aika!] alueellisesta kuljetustuesta leikataan. 

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin hallituksen linja suorastaan on järkyttävä itäisen Suomen kannalta. Itä-Suomi-ohjelmaa on luvattu, mutta sitä on luvattu niin paljon, etten jaksa enää uskoa siihen. Se on ollut ja mennyt, kaikkea hienoa annettu. Tierahat? Missä ovat itäratarahat Imatra—Joensuu? Ei mitään, ja nyt menivät kuljetustuet. 

Kun te molemmat ministerit äsken todistitte vahvasti ääni väristen puhtaasta siirtymästä, niin oletteko te tutustuneet, arvoisat ministerit, tilastotietoihin? Suomeen tuodaan ulkomailta jätettä 470 000 tonnia, [Tuomas Kettunen: Ohhoh!] ja te puhutte täällä puhtaasta siirtymästä. Sanokaa nyt, arvoisat ministerit, minulle, missä tässä se puhtaus on. Sitä paitsi Italiasta tuotava jäte tulee meille sellaiselta organisaatiolta, joka on järjestäytynyttä rikollisuutta. Kysyn teiltä molemmilta ministereiltä: aiotteko oikeasti lähteä tutkimaan tätä, miten tällainen on mahdollista, että tällainen veronkierto mahdollistetaan ja valtion rahoja on käytetty tähän hommaan mukaan? Jos joku muu yrittäjä tai joku yksityinen yrittäjä tähän syyllistyisi, hänen paikkansa olisi todennäköisesti siellä, missä ei kysellä, missä on seuraava yösija. Aiotteko puuttua tähän vääryyteen? Lähes sata kiloa per suomalainen tulee ulkomailta semmoista moskaa, jonka laadusta ei tiedä kukaan yhtään mitään. 

Ärade fru talman! Precis som det har kommit fram här får vi en hel del kontakter kring finansiering, främst till små och medelstora företag men också till privatpersoner som inte får det för sitt egnahemshus eller till bostäder, och jättefint att det har kommit fram här också.  

Sedan vill jag också lyfta fram ungdomarnas sysselsättningssedel, en väldigt bra åtgärd, och vi hoppas att det kommer att bära frukt bra under det kommande året, och samma gäller också tillväxtprogrammet som publicerades nyligen — en mycket bra sak.  

Suomi tarvitsee investointeja ja tulevaisuudenuskoa, ja näitä investointeja tarvitaan tuotantoon, toki myös henkilöstöön, ja on ensisijaisen tärkeätä, että saadaan rahoitus näihin, mutta myös että yrityksissä uskotaan tulevaisuuteen ja kehitetään niitä tuotteita. Tki on tärkeä, ja se i-puoli on kanssa tärkeä, että myydään tuotteita. Mutta on monta yritystä Suomessa, joiden omistajat ovat aika iäkkäitä. Sukupolvenvaihdokset, omistajanvaihdokset — millä tavalla hallitus voi nopeuttaa ja parantaa näitä ensi vuonna? — Kiitos.  

Kiitos, arvon puhemies! Kritiikki työttömyyden ongelmasta on tietysti aivan ymmärrettävää, samoiten puhe siitä, että yrityksiä on mennyt valtava määrä konkurssiin, mutta huomaamatta jää, että myös työllisten määrä on parantunut samoiten kuin uusia yrityksiä on samalla perustettu ennätyksellinen määrä. Lopultahan tässä keskustelussa kyse on maailmankuvista, siitä, uskotaanko me, että esimerkiksi työmarkkinasääntelyä ja työmarkkinakorporatismia lisäämällä tilanteet muuttuvat paremmiksi, tarvitaanko enemmän vai vähemmän normeja, enemmän vai vähemmän työllistymisen ja työnteon esteitä, tai voisiko oikeasti työllisyys parantua lisäämällä verotusta ja sosiaalisia tulonsiirtoja. Kyllä minä nyt ajattelen, että Suomessa tätä reseptiä on kokeiltu riittävän pitkään ja seuraavaksi vastauksen täytyy olla, että vähemmän veroja, vähemmän normeja, vähemmän valtiota, julkinen sektori pois tieltä ja annetaan suomalaisten tehdä. Kannustankin arvon ministereitä jatkamaan sillä ennakkoluulottomalla linjalla, jolla olette tätä meidän järjestelmää uudistaneet tähänkin asti. — Kiitos.  

Arvoisa rouva puhemies! Ministerit tässä kertoivat uusista hyvistä investoinneista, ja sehän on erittäin hieno asia. Jokin aika sitten Tieto-Finlandia-palkittu kirjailija kirjoitti kirjan Pitkä vuoro, joka kertoo laajasti työntekijöitten hyväksikäytöstä, ja sitä lukiessa tulee aivan fyysisesti paha olo siitä, kuinka olemme kaikki kollektiivisesti epäonnistuneet työntekijöitten puolien pitämisessä jo vuosikausia. Meillä on esimerkkeinä näitä Turun telakan tapahtumia, ja viimeisimmät epäilyt ovat metsäalalla, ja ne ovat karu muistutus siitä, että työperäinen hyväksikäyttö ei ole poikkeus vaan vain jäävuoren huippu on jäänyt kiinni. Ihmisiä, jotka tulevat tänne tekemään rehellistä työtä, on kohdeltu tavalla, joka ei yksinkertaisesti kuulu suomalaiseen työelämään, eikä sitä voida hyväksyä. Suomalainen työelämä on rakennettu luottamukselle ja rehellisyydelle, ja rehellinen suomalainen yrittäjä maksaa veronsa ja hoitaa velvoitteensa ja maksaa työntekijöille sen palkan, mikä on sovittu. SDP on kannattanut alipalkkauksen kriminalisointia ja ammattiliittojen kanneoikeutta. Nyt tarvittaisiin tekoja tällä sektorilla. Mitä, hallitus, hyvät ministerit, tällä sektorilla tapahtuu?  

Arvoisa rouva puhemies! Myös minä palaan tähän Itä-Suomen tilanteeseen. Seurasin myös maakuntaliitosta käsin sitä prosessia silloin, kun hallitus laittoi liikkeelle tämän Itä-Suomen ohjelman tekemisen, ja meillähän kuusi maakuntaa tekivät valtavan työn. Kymmenet, sadat ihmiset tekivät työtä sen ohjelman eteen ja kasasivat listauksen toimenpiteistä, mitkä maakunnista käsin näyttivät siltä, että ne voisivat lisätä elinvoimaa tässä haastavassa geopoliittisessa tilanteessa.  

Mutta kuinkas sitten kävikään? Kun maan hallitus julkaisi tämän ohjelman, niin sieltä puuttuivat eurot ja sieltä puuttuivat myös aikataulut. Hyvä listaus oli kyllä asioita, ja yksi niistä oli tämä erityistalousalue. Nyt kysynkin: Mikä tilanne siinä erityistalousalueessa on? Vaalikausi alkaa kaarrella loppua kohti, ja tiedän, että tämä talo ja ministeriöt ovat hyvin siiloutuneita, ja kun pitää tehdä poikkihallinnollista työtä, niin siellä on monenlaisia tulppia välissä. Oletteko löytäneet korkin avaajaa, ja onko niitä tulppia poistettu sieltä?  

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministereille hyvästä työstä ja hyvästä keskustelusta — ihan hyviä ajatuksia monestakin eri suunnasta.  

Kolme huomiota. 

Yksi on se, että mitään semmoista yksittäistä temppua, millä maa lähtee kasvuun ja työllisyys kasvuun, ei varmastikaan ole, vaan se on aika arkista aherrusta. Minä laskin, että me ollaan talousvaliokunnassa tehty 18 mietintöä ja 26 lausuntoa aika lailla yksimielisesti, jotta oltaisiin kasvuun valmiita, kun suhdanne kääntyy.  

Toinen huomio on sitten se, että lupauudistusten, jotka nyt menevät yhteen paikkaan, pitäisi sujua ja lorista niin kuin tunturipuro, yhtä puhtaana ja yhtä sujuvasti ja nopeasti eteenpäin. Se tulee olemaan merkittävä muutos.  

Ja kolmas on sitten nämä puhtaan siirtymän investoinnit, joita on 7 miljardia klousattu, ja siellä pipelineissa on 300 miljardia vielä mahdollisuuksia. Kysymykseni kuuluukin ministereille: Tämä kantaverkko on se keskeinen kysymys tämän Suomen sähköistämisessä. Missä kohtaa siinä mennään, ja miten olette sitä vauhdittaneet? 

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy itsekin tarttua tähän Teittisen kirjaan ja tähän hyväksikäyttöön. Täällä on ollut hyviä puheenvuoroja siitä, kuinka nuoret ovat epävarmassa asemassa työmarkkinoilla ja kuinka myös ulkomailta tulevat työntekijät ovat joutuneet Suomessa hyväksikäytön uhreiksi. Räikeimpiä tapauksia on muun muassa on se, että telakalla toiminut yritys on vaihtanut nimensä, vaikka se on jo jäänyt kiinni, ja siirtynyt sitten vaikka Haminaan mediatietojen mukaan datakeskustyömaalle. Tällaista ei Suomessa saa tapahtua. Sille, että tällaisesta hyväksikäytöstä on tullut maan tapa, täytyy todellakin tehdä jotain.  

Siksi me SDP:ssä olemme esittäneet muun muassa kanneoikeutta ammattiliitoille, alipalkkauksen kriminalisointia, kuten palkkavarkauden kriminalisointia, ja myöskin tilaajavastuulain vahvistamista.  

Haluaisimmekin nyt sosiaalidemokraatteina kuulla, mitä ministeri vastaa näihin esityksiin, jotta tämä törkeä työmarkkinarikollisuus saadaan kuriin ja jotta nämä koijariyritykset saadaan Suomesta ulos. 

Arvoisa rouva puhemies! Toivon voimia ja ennen kaikkea rohkeutta meidän ministereille tässä erittäin haastavassa maailmanajassa.  

On hyvä myös muistaa, että vaikka sota joku päivä loppuu, niin se ei kyllä yksinään poista niitä haasteita, mitä meillä Euroopalla ja koko Suomella on kilpailukyvyn kanssa. Tämä olisi syytä muistaa näissä keskusteluissa, eli rohkeutta todella tarvitaan. Kasvutoimet, mitä nyt on tehty, työelämäuudistukset, veronalennukset ovat oikeaan suuntaan tärkeitä askeleita, mutta kuten sanoin, haasteet ovat aivan massiiviset ihan koko Euroopan tasolla. Investoinnit, valtiovetoisuus niissä, transaktionaalisuus — ne nousevat keskiöön.  

Se, millä tavalla Suomi pystyy olemaan houkutteleva maa investoinneille, tarkoittaa työpaikkoja, elinvoimaa, turvallisuutta, ja tässä totta kai toivon aktiivista roolia, mutta unohtamatta niitä meidän loistavia pieniä pk-yrityksiä ja heidän rahoitushaasteitaan. Sieltä niitä on kasvanut maailman maineeseen. Pienestä on aina aloitettava. Eli tässä on kokonaisuutta teillä kyllä aika paljon edessä. 

Arvoisa puhemies! Olemme täällä hakemassa ratkaisuja niin, että löytyisi joku piilotettu jarru, ja yksi osa sitä on hallituksen tempoileva politiikka, joka jarruttaa kasvua ja investointeja. Houkutteleva investointiympäristö, jonka ministeri mainitsi miljardin rahoituksen yhteydessä, ei synny kansainvälisiä suhteita tai maakuvaa rikkomalla, eikä se synny epäennakoitavuudella, jota myös on nähty. Valtiovarainministerihän haastattelussa vihjailee euroerolla, mikä ei varmaan lisää vakautta investointimarkkinoille.  

Vihreä siirtymä kuitenkin tarvitsisi myös määrätietoista työtä. Maahamme syntyisi valtava määrä tuulivoimainvestointeja nykyään täysin markkinaehtoisesti, jos annettaisiin sille pökkäystä eikä tehdä joitain teennäisiä etäisyyssäännöksiä ja muita hankaluuksia. Myös aurinkovoimasta: 90 prosenttia suomalaisista haluaisi lisää paikallista, turvallista aurinkovoimaa, mutta senkään eteen ei ole nähty mitään tekemistä. Taisteleeko kukaan kasvun puolesta näillä vihreän siirtymän sektoreilla? Olisi hienoa, jos työministeri vastaisi: oletteko te lukenut Teittisen kirjan ja silti kehtaatte leikata työsuojeluvaltuutettujen rahoista?  

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla on tehty monia tärkeitä uudistuksia, joiden avulla pyritäänkin korjaamaan haastavaa talous- ja työllisyystilannetta. Kasvupanostukset keskittyvät erityisesti puhtaaseen teknologiaan ja strategisiin innovaatioihin. Investoinnit taas kohdistuvat vetyyn, sähköpolttoaineisiin, energian varastointiin, akkuteknologiaan ja kiertotalouteen. Näistä kärjistä hyötyy myös Satakunnan seutu, joka on puhtaan siirtymän edelläkävijämaakunta. On positiivista, että Satakuntaan on vireillä lukuisia vihreän siirtymän hankkeita, ja investoinnit luovat myös lukuisia työpaikkoja. On tärkeää, että Suomi näyttäytyy myös koko ajan kiinnostavana investointikohteena, ja vihreän siirtymän investointeja on tänä vuonna toteutumassa yli 10 miljardin euron edestä. Ei myöskään sovi unohtaa puolustusteollisuuden investointeja, jotka luovat tuhansia työpaikkoja koko Suomen alueelle. Tätä me tarvitsemme lisää. — Kiitos.  

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Voisi todeta, että hallituksen työllisyyspolitiikka on jakautunut kolmeen osaan hyvin keskeisesti: 1. työttömiltä leikkaaminen, 2. työsuhdeturvan heikentäminen, 3. työntekijöiden koulutusmahdollisuuksien heikentäminen, ja tulokset ovat valitettavasti nähtävissä. Voi myös sanoa, että työelämän tasapaino on kyllä järkkynyt aika vahvasti niin, että se on kääntynyt täysin sinne toiseen laitaan. Voitaneen jopa todeta, että työelämän keikahduspiste on ylitetty kyllä täysin, valitettavasti. 

Kysynkin työministeriltä: Onko mitään mahdollisuuksia ajatella nytten korjaavia toimenpiteitä tämän järkkyneen tasapainon osalta, mitä työelämässä ollaan koettu? Olisiko todellakin niin, että hallitus olisi kuitenkin aidosti pohtimassa ja miettimässä sitä, minkälaisia korjaavia toimenpiteitä tämän tasapainon säilyttämiseksi olisi löydettävissä? Yksi keskeinen voisi esimerkiksi olla alipalkkauksen kriminalisointi.  

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitokset ministereille esittelyistä. 

Aloitan itsekin tällä rahoitusasialla. Täällä eduskunnassa on käyty paljon keskustelua pienyritysten ja kotitalouksien rahoitusongelmista, ja te, ministeri, olette ollut kiitettävästi paikalla ja kuunnellut näitä huolia. Ehkä toivoisin, että tässäkin keskustelun yhteydessä vielä kertoisitte ne konkreettiset asiat, mitä hallitus tulee ensi vuoden aikana tekemään näitten rahoitushaasteitten korjaamiseksi. 

Jatkan myöskin tästä Itä-Suomen tilanteesta. Nyt on Itä-Suomi-ohjelmaan liittyen tämä Bromanin esitys näistä erityistalousalueista tullut tai tulossa. Pyytäisin myöskin tähän selkeää vastausta: Aikooko hallitus nyt edistää näitä erityistalousalueita tämän hallituskauden lopulla? Tulevatko ne konkretiaan? Saadaanko näitä eteenpäin, vai jääkö meillä jälleen sinne mappiin yksi paperinippu lisää näitä Itä-Suomi-ohjelmia. 

Ja vielä loppuun ministeri Marttiselle yksi täsmäkysymys: Hallitusohjelmassa luvataan, että tarkastellaan kilpailulakia maatalousyrittäjien kannattavuuden parantamiseksi. Onko tulossa [Puhemies koputtaa] muutoksia kilpailulakiin, ja jos on, niin minkälaisia? 

Puhemies! Etenkin risteilijäkauppoja ja telakkateollisuutta rahoittavan Finnveran uusi lainsäädäntö hyväksyttiin eduskunnassa eilen. Vasemmistoliitto esitti lakiin muutoksia, joilla olisi osaltaan voitu suitsia telakoilla, rakennuksilla ja muualla teollisuudessa rehottavaa ulkomaisen halpatyön hyväksikäyttöä. Valtion miljardirahoitusten vastineeksi olisi tullut edellyttää tiukempaa suomalaista intressiä ja suomalaisten työehtojen noudattamista rahoitettavissa hankkeissa. Eduskunnan enemmistö valitettavasti hylkäsi nämä muutosehdotukset. 

Ministeri Puisto, kysyin teiltä aiemmin syksyllä, miten hallitus aikoo toimia ulkomaisen halpatyön käytön estämiseksi ja niin sanotun suomalaisen intressin toteutumiseksi Finnveran miljardirahoituksessa. Vastasitte silloin täällä salissa eduskunnan pöytäkirjan mukaan näin: ”Ei ole ihan helppo tehtävä hallita sitä ja valvoa sitä, mutta tässä pitää lähteä sopimusmääräyksin siihen, että sitä valvontaa tehdään ja tässäkin tapauksessa.” Miten nyt arvioitte, tuletteko vaikuttamaan ja voitteko vaikuttaa [Puhemies koputtaa] siihen, että sopimusmääräyksin [Puhemies: Aika!] näitä telakkateollisuudessa rehottavia väärinkäytöksiä voitaisiin paremmin estää? Tietenkin tämä vaatii myöskin muita lainsäädännön kiristyksiä, ja niihin voisi työministeri Marttinen vastata. 

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Ja kiitoksia kansanedustajille hyvistä kysymyksistä. Aivan kaikkiin en varmasti tässä ennätä vastaamaan, mutta kun jaoston puheenjohtaja otti esille työllisyysalueiden ja hyvinvointialueiden yhteistyön, niin olen täysin samaa mieltä siitä, että ainahan julkisiin organisaatioihin syntyy näitä jakolinjoja, joissa taas vastaavasti se yhteistyö katkeaa, ja tämä on selkeästi yksi asia. Tämä on tunnistettu, ja käymme asiaa läpi, miten yhteistyötä saataisiin paremmin toimimaan, koska tällä hetkellä näyttää myös siltä, että osassa päin Suomea esimerkiksi työttömien terveystarkastuksilla tai niillä palveluilla, joita taas vastaavasti nämä henkilöt tarvitsevat, jotta taas heidän työkykyään voidaan ylläpitää, syntyy puutoksia palveluketjuissa. Tämä on minusta myös hyvä todeta ääneen. Eli asiaa on kyllä tiedostettu, ja käymme sitä läpi myös yhdessä STM:n kanssa. 

Edustaja Harjanne otti esille teknologisen murroksen ja sen vaikutukset. Tässä on myös rehellistä todeta se, että uutta tutkimustietoa tekoälyn vaikutuksista työmarkkinoihin tulee koko ajan. Selvää on se, että tekoälyllä tulee olemaan vaikutusta hyvin laajasti eri työtehtäviin. Mutta kokonaan toinen kysymys on se, mihin määrään erilaisia työtehtäviä tekoäly vaikuttaa niin dramaattisesti ja voimakkaasti, että se hävittää ne kokonaan työmarkkinoilta, ja tähän taas vastaavasti meillä ei ole selkeää vastausta. Selvää on se, että meidän täytyy hyvin tarkasti käydä läpi tulevaisuudessa meidän julkiset palvelumme, työllisyyspalvelut mutta myös koulutuspalvelut ja pyrkiä kohdistamaan ikään kuin koulutusta niille aloille, joilla voimakasta työvoiman kysyntää on tulevaisuudessa. Selvää on myös se, että tämä tekninen murros tulee myös luomaan paljon uusia työpaikkoja ja nostamaan kuitenkin tarvetta korkeasti koulutetuille työntekijöille. Voin vakuuttaa teille, että kun käyn vaikka Brysselissä ministerineuvoston kokouksessa, niin tämä on aina joka kerta esillä. Kaikki kollegat kyllä pohtivat tätä asiaa joka puolella maailmaa kaikkinensa. 

Nuorten asema työmarkkinoilla nousi edustaja Minja Koskelan ja edustaja Kauman puheenvuoroissa. Nyt jos käydään läpi ihan aidosti, mitä tämä hallitus on tekemässä — ja tämä liittyy myös edustaja Suhosen puheenvuoroon — niin nämä ovat hyvin maltillisia uudistuksia meidän työmarkkinalainsäädäntöömme, mitä ollaan tekemässä. Niiden tavoitteena on nimenomaan avata suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuuksia työllistää enemmän. Pidän niitä erittäin perusteltuina ja myös kestävästi rakennettuina. Otan esimerkin: Määräaikaisuuksia koskeva uusi lainsäädäntökokonaisuus, jonka saatte sitten alkuvuonna tänne käsittelyyn, kun olette taas palanneet levänneenä takaisin töihin, eikö näin? Siinä on siis mahdollista nyt tehdä ilman perustetta kolmessa pätkässä enintään vuoden mittainen määräaikainen työsuhde, mutta tämän jälkeen, mikäli samaan tehtävään tarvitaan edelleen työvoimaa, sitä työtehtävää tulee tarjota sille henkilölle, joka on ollut jo hoitamassa sitä työtehtävää. Eli me olemme myös käyneet läpi hyvin tarkkaan sitä lainsäädännön kokonaisuutta, jotta vaikka tämmöiset ketjuttamiskysymykset saadaan katkaistua sieltä. Tällä hetkellä jo siis mielestäni ketjuttamiskysymys ja ne ongelmat liittyvät erityisesti suuriin julkisiin työnantajiin. [Arto Satonen: Kyllä! — Fatim Diarra: Näin on!] Siellä on paljon huonoa johtamista, ja jo tällä hetkellä nämä kysymykset pitäisi pystyä ratkaisemaan aivan pelkästään johtamiseen liittyvillä ratkaisuilla. Voin sanoa teille, että aion tavata myös julkisen sektorin työnantajia ja käydä myös tämän keskustelun hyvin suoraan, koska on täysin kohtuutonta, että vaikka sosiaali- ja terveydenhuollossa on tilanteita, joissa sairaanhoitajan työtehtäviä kehitetään hyvin raakasti, vaikka tiedetään, että tarve sille työlle on jopa pysyvä, joten tässä on kyllä paljon tehtävää kaikkinensa. 

Norminpurusta kysyttiin. Työ etenee, toimeenpano on liikkeellä, ja meidän ministeriö on tähän osallistunut hyvin voimakkaasti, mutta totta kai aina kaikki ehdotukset ja ajatukset ovat hyvin tervetulleita. Me pidämme tätä tavoitetta kyllä hyvin korkeana. 

Vielä loppuun, rouva puhemies! Tästä VTV:n raportista, minkä edustaja Viitanenkin otti esille, on hyvä nyt todeta ehkä alkuun se, että hienoa nähdä jälleen, että SDP:n eduskuntaryhmä näyttääkin arvostavan VTV:n tekemää tutkimustyötä, [Pia Viitasen välihuuto] koska muistelen, että aivan tässä taannoin, kun VTV teki laajan raportin, jossa esitti voimakasta kritiikkiä Marinin hallituksen finanssipolitiikkaa kohtaan, aika monet SDP:n kansanedustajat melkein polttivat saunan pesässä koko raportin. [Pia Viitasen välihuuto] Mutta hienoa nähdä, että nyt olette palanneet siis arvostamaan tätä tehtyä työtä. VTV totesi... [Pia Viitasen välihuuto] — Olen menossa siihen, jos edustaja Viitanen kuuntelee. [Pia Viitanen: Hyvä!] — VTV totesi tässä omassa raportissaan siis sen, että ensinnäkin nämä rakenteelliset uudistukset ovat tarpeellisia. VTV totesi myös, että on hyvin vaikea ajoittaa näitä rakenteellisia toimia taas suhdannetilanteeseen. Kolmanneksi he myös totesivat sen, että kun hallitusohjelmaa laadittiin ja tehtiin, niin myös silloin, kyllä, valtiovarainministeriön arviot talouskasvusta ja kasvunäkymästä olivat selkeästi positiivisempia kuin vastaavasti tällä hetkellä. 

Mutta, hyvät kansanedustajat, Suomi on jättänyt tekemättä melkein 20 vuoden ajan näitä rakenteellisia uudistuksia. [Pia Viitasen välihuuto] Koskaan ei ole ollut hyvä aika toimeenpanna niitä, ja nyt niitä toimeenpannaan. Samaan aikaan, kun on tehty laajoja rakenteellisia uudistuksia, meidän budjetissamme on ollut myös paljon elvyttäviä kokonaisuuksia, muun muassa veronkevennyksiä tai julkisia infrapanostuksia, jotka ovat tehneet meidän budjeteistamme kuitenkin kokonaisuutenaan elvyttäviä. Elikkä minusta kuitenkin tämä kokonaisuus, mitä hallitus on vienyt eteenpäin, [Puhemies koputtaa] on hyvin kestävä. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Sain varsin isoja kokonaisuuksia itsekin, ja lähden käsittelemään niitä nyt. — Ensimmäisenä kysymys edustaja Lindéniltä ja myös muilta innovaatiorahoituksesta:  

Siitä oli hyvä puheenvuoro, ja myös valiokunnan mietinnössä oli hyvin kuvailtu tätä asiaa. Eli tilannehan on se, että me lisätään vahvasti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta parlamentaarisen sopimuksen mukaan vuoteen 2030 mennessä aina neljään prosenttiin bkt:stä, missä julkisella sektorilla on osa, ja se vivuttaa yksityistä rahoitusta vahvasti. Tämä on aika vahva nousu, ja me päästään sillä ihan maailman, no, huipulle, ihan top kolmeen tai top viiteen.  

Mutta sitten meillä on tämä finanssipoliittinen linja ollut säästötoimia, ja se on iskenyt sinne i-puolelle. Eli tämä ei mene mielestäni ihan balanssissa. Mutta tämän sanottuani Business Finland myös tekee toimenpiteitä asian eteen, eli tämän voi tehdä myös ikään kuin tk-hankkeiden piirissä. Siinä otetaan huomioon näiden tutkimus- ja kehitysratkaisujen hyödyntämismahdollisuudet kyllä. Business Finland esimerkiksi valmistelee uutta matalamman kynnyksen tk-rahoituspalvelua erityisesti startup-yrityksille, missä siis korostuvat kasvuhankkeiset, innovaatiokyvykkäämmät ja kunnianhimoiset hankkeet. Myös ehkä haluan tähän valiokunnan mietinnön päälle sanoa, että kun itsellänikin on tki-taustaa, niin se ei ole aina ihan selvää, missä se t&k:n ja i:n rajapinta menee. Paljon siitä t&k:sta on tosiasiassa sitä innovaatiopuolta. Jos ajattelee esimerkiksi luovien alojen tki-instrumenttiin tehtyä panosta, niin näkisin, että se näkyy siellä innovaatiopuolella väistämättäkin.  

Kaiken kaikkiaan sitä paremmalla syyllä meidän pitää ajatella tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa kokonaisuutena. On hyvä, että meillä on se parlamentaarinen ryhmä tässä, mikä jatkaa työskentelyä, ja myös valtioneuvoston tasolla tutkimus- ja innovaationeuvosto, ettei siihen pääse tulemaan mitään tällaisia ikään kuin epäsuhdanteita, mistä tämä on mielestäni kuitenkin esimerkki.  

Yritysrahoituksen sääntely:  

Tämä on tietysti erittäin tärkeä ja iso kokonaisuus, ja tästä on keskusteltu kyselytunneillakin osin. Jaan sen huolen. Julkisuudessahan on kahta diskurssia: on sellainen, joka sanoo, että yritysrahoitus toimii pääpiirteittäin hyvin, mutta sitten näkisin ihan teidän tavoin, että tässä on ihan selkeitä aukkoja nimenomaan siellä pk-puolella ja sanotaan myös haja-asutusalueilla. Meillähän on parikin työryhmää, tässä on tämä peruspankkiryhmä ja sitten on finanssisääntelyn kokonaissääntelyä arvioiva ryhmä, ja tarkoitus on nimenomaan se, että kun EU tekee tätä omnibusia ja sääntelyn keventämistä, niin samalla katsotaan tätä kansallista puolta.  

Muutama esimerkki siitä, mitä me ollaan tehty: Finnveran puolella pk-yritysten takausten ylärajaa on nostettu ja myös yrittäjälainojen ylärajoihin on puututtu. Samalla on jatkettu tätä Finnveran mikrolainaohjelmaa, ja nyt myös luottolaitoslaissa tehtiin semmoinen ratkaisu, mikä itse asiassa helpotti tätä vakavaraisuusasiaa. Mutta siinäkin on monet puolet, eli jos helpotetaan esimerkiksi vakavaraisuutta, niin se saattaa siirtyä esimerkiksi osinkoihin aika nopeasti. Myös siellä pankkien puolella on paljon asioita. Osa pankeista välttelee ikään kuin riskiä ja sitä hallintoa ja tätä kenttää, mutta toivoisin, että pankit lähtisivät, ja osa pankeista lähteekin, lainoittamaan nimenomaan tätä pk-puolta.  

Tuo muoti ja design, minkä edustaja Diarra otti esille, on hyvä nosto itse asiassa. Olen muutaman pyöreän pöydän keskustelun pitänyt nyt rahoitusalalla, kryptovaluutoista, viime perjantaina oli fintechistä eli rahoitusalojen innovaatioista, ja me järjestetään kasvurahoituksesta eli pääomasijoitusrahastoista ja sen kasvun mahdollisuuksista tammikuussa seuraava pyöreän pöydän keskustelu. Tämän jälkeen olen ajatellut, että otan tällaisen teknologia/toimiala- pyöreiden pöytien sarjan, minkä aloittaisi bioteknologia, mutta muoti ja design sopisivat itse asiassa aivan erinomaisesti tähän sarjaan.  

Mitä tulee turpeeseen, niin kyllä, edustaja Koskela piti hyvän puheenvuoron, ja näkisin, että nämä kuivike- ja kasvuturpeet ovat todella tärkeitä, eli turpeen käyttö biostimulanttina ja esimerkiksi turvepohjainen ikään kuin aktiivihiilen korvike. Me kartoitetaan tuotantokapasiteettikarttoja, tuontiriippuvuutta, pyritään myös tarkastelemaan meidän uudessa kehityshankkeessa esimerkiksi käyttöperusteisia päästökertoimia ja niin edespäin, niin että meillä on tämä turpeen käyttö ja sen innovatiiviset käyttökohteet vahvassa tarkastelussa. Olen myös huolissani turpeen energiahuoltovarmuudesta. — Viisi minuuttia täynnä. 

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministereille siitä, että olette tehneet töitä sen eteen, että yhä useampi suomalainen pääsisi töihin. Sääntelyä on purettu ja työllistämisen edellytyksiä parannettu. Täällä on puhuttu paljon työllisyydestä ja sitten on puhuttu mikroyrityksistä. Mikro- ja yksinyrittäjien järjestö teki tässä syksyllä mikroyritysbarometrin, jossa kysyivät sitä, kuinka halukkaita yrittäjät ovat palkkaamaan väkeä. 11 prosenttia arvioi, että seuraavan 12 kuukauden aikana palkkaisivat henkilön, mikä tarkoittaisi noin 33 000:ta työpaikkaa ympäri Suomen, mikä on aivan loistava asia. Mutta yksi suurimmista syistä, minkä takia ei ole uskallettu palkata, on ollut työnantajavelvoitteiden ja irtisanomisen riskit. Täällä kun puhutaan, että heikennetään palkansaajien etuja, niin kyllä oikeasti tässä tilanteessa, missä Suomi on, meidän täytyy ajatella myös niitä yrittäjiä, että he uskaltavat palkata. Jos me katsotaan viimeisiä vuosia, niin työnantajayritysten määrä on vähentynyt jatkuvasti, ja kyllä se kertoo jotain siitä, että oikeasti tälle täytyy tehdä jotain. Kiitos siitä. 

Arvoisa rouva puhemies! Tuossa ministeri Marttinen puhui paperien polttamisesta pesässä, ja kyllä nyt tarvitsee sanoa, että kyllä suomalaiset toimivat työmarkkinat on poltettu teidän toimesta ihan täysin. On luotu todella paljon epätasapainoa työmarkkinoille, ja työnantajien direktiovaltaa on lisätty. Se, mitä me työmarkkinoille tarvitaan, on tasapaino ja luottamus siihen, että on töitä myös tulevaisuudessa. Siihen minä itse asiassa tarjoaisinkin sitä, että lähdettäisiin vähän hakemaan yhteistyötä, eikä niin, että aina vain sitä vahvemman roolia eli työnantajan roolia parannetaan ja heikommassa asemassa olevan roolia heikennetään. Työelämän laithan on luotu sen takia, että ne on luotu suojelemaan sitä heikompaa osapuolta eli palkansaajaa. Täältä SDP:n vaihtoehtobudjetista sivulta 6 lähtien voisi lähteä lukemaan semmoisia reilumpia kasvun vauhdittamisen teemoja, mitä voitaisiin yhdessä lähteä, ministeri Marttinen, vaikka katsomaan. — Kiitos. 

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Täällä on pidetty hyviä puheenvuoroja nuorten asemasta tässä vaikeassa työmarkkinatilanteessa — kiitos niistä, itsekin kannan erityisen suurta huolta. Kun ajatellaan esimerkiksi kesätyöpaikkoja, niitäkään ei enää saa, koska tämmöisessä heikossa työmarkkinassa kokeneemmat hakevat näitä samoja kesätyöpaikkoja. Tässä heitän toki palloa myös yrityksille.  

Tämä 30 miljoonan euron panostus nuorten työllistymisseteliin on erityisen tärkeä. Se avaa nuorille ovia työelämään ja ehkäisee, totta kai, työttömyyden pitkittymistä. Eihän me haluta, että nämä menetetyt kuukaudet muuttuvat menetetyksi suunnaksi. Mutta tämä ei riitä. Toivon, että tätä työtä jatketaan ja pitkään.  

Sitten tämä iso kuva on, totta kai, se, että eihän meillä ilman menestyviä yrityksiä ole työpaikkoja eikä kasvua ja yksikään yritys ei palkkaa yhtä ainoaa työntekijää, jollei se ole kannattavaa. Eikä yksikään yritys palkkaa työntekijää siksi, että hänet voisi irtisanoa. Sen takia nämä työmarkkinauudistukset, mitä me olemme tehneet, ovat todella tärkeitä, ja uskon, että nämä myös auttavat nuoria työllistymään. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on kasvanut lähes 12 000:lla, ja hallituksen vastaus on ollut tämä 30 miljoonan euron nuorten työllistämisseteli, joka auttaa arviolta vain noin kuutta prosenttia kaikista näistä nuorista. Eli 94 prosenttia jää ilman tukea, eikä hallituksella ole tarjota heille mitään, vai onko? Mitä palveluita on tulossa? 

Siihen liittyen vielä kysyn tästä TE-palveluiden siirrosta kunnille, joka tehtiin Kuntaliiton mukaan 100—120 miljoonaa euroa aliresursoituna. Samaan aikaan työttömyys kasvaa ja kuntien vastuu työttömyysturvamenoista on noussut lähes 800 miljoonaan euroon. Työllisyysalueilla on vähemmän henkilöstöä kuin hallituksen aloittaessa, vaikka tarve on suurempi kuin koskaan. Kysyn: miten hallitus aikoo turvata työllisyyspalveluiden vaikuttavuuden, kun se on siirtänyt vastuun kunnille ilman riittävää rahoitusta ja jättänyt ne yksin kasvavan työttömyyden kanssa? 

Arvoisa puhemies! Täällä on hyvin nostettu esille keskustelussa pk-sektorin ja niiden yritysten merkitys, ja sehän on totta. Itse asiassa luku taitaa olla yli 99 prosenttia yrityksistä, kun mennään sinne pk-sektorin määritelmään, ja noin puolet meidän bkt:stäkin tulee sieltä. Siihen nähden ihan liian vähän kuitenkin puhutaan niiden kokonaismerkityksestä. Minua on kovasti ihmetyttänyt, että kun tänne Suomeen on tulossa kansainvälisiä isoja yrityksiä, Googlea perustamaan datakeskusta tai toimijaa x perustamaan kaivosta, niin lompakko on auki ja tukieuroja löytyy, mutta sitten kun puhutaan pk-kentästä laajemmin, niin kyllä, työmarkkinauudistukset ovat hyviä ja verotuksellakin on pyritty kannustamaan, mutta missä ovat ne konkreettiset tukitoimet. Ne ovat kuitenkin niitä yrityksiä, joilta se arvonlisä jää Suomeen eikä mene ulkomaille.  

Arvoisa rouva puhemies! Me kaikki odotamme, että talouskasvu Suomessa käynnistyy ja työpaikkojen ja työllisten määrä kasvaa. Kasvun käynnistymiseen tarvitaan toimivia yrityksiä ja asiakkaita, jotka palveluja tai tuotteita pystyvät hankkimaan. Kotimainen kysyntä on merkittävässä roolissa suomalaisten yritysten menestyksessä. Tällä hetkellä työttömyyden kanssa kamppailevat eivät vain pysty kuluttamaan.  

Miten sitten luomme uskoa tulevaisuuteen, kun töitä ei ole ja yritysten välisessä kilpailussa on mukana toimijoita, jotka eivät noudata Suomen lakeja ja työehtosopimuksia vaan rikkovat niitä räikeästi? Harmaan talouden myötä Suomi menettää vuosittain merkittävästi, jopa miljardeja euroja verotuloja. Samalla kilpailua yritysten välillä vääristetään näillä toimilla. Harmaan talouden torjuntaan on olemassa useita erilaisia välineitä. Ne pitää vain ottaa käyttöön. Hallituksen olisi tärkeää ryhtyä toimiin heti ensi vuoden alussa. Esimerkiksi tässä jo mainittu alipalkkauksen kriminalisointi, ay-liikkeen kanneoikeus, tulorekisterilain uudistus ja tilaajan ja pääurakoitsijan vastuun painottaminen — näillä keinoilla harmaata taloutta pystytään suitsimaan. [Puhemies koputtaa]  

Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin tietää: mitä konkreettisia toimia ministeri on edistämässä ensi vuoden aikana? — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Tähän VTV:n raporttiin on ilmeisesti keskustelussa jo useamman kerran viitattu. Siinä todetaan, että työllisyystoimia on pantu toimeen aikana, jolloin työpaikkoja on ollut vähän tarjolla. Itse ajattelen sillä tavalla, että jos työtä ei ole tarjolla, niin työttömyyden tullen ihmisen kannattaa päästä opiskelemaan, ottaa vastaan osa-aikatyötä tai tehdä vaikka vapaaehtoistyötä. Haluaisin kysyä: aiotteko tehdä esimerkiksi palkkatuesta kunnille kannattavamman vaihtoehdon, palauttaa suojaosia tai mahdollistaa opiskelun työttömyysturvalla nykyistä paremmin?  

Sitten täällä on viitattu tähän Teittisen ansiokkaaseen kirjaan työriistoon ja hyväksikäyttöön liittyen. Oletteko kehittämässä työhyväksikäytön ja riiston sanktiointia, jotta yrityksille ei olisi riisto kannattavaa ja jotta sitten nämä yrittäjät eivät voisi jatkaa vain uuden yrityksen nimissä samanlaista, vastaavaa toimintaa?  

Kiitos, arvoisa puhemies! Meidän on tunnustettava yrittäjien merkitys Suomen tulevaisuudelle. Meidän on kaikkien tiedettävä ja ymmärrettävä tässä salissa, että yrittäjät pitävät yhteiskunnan pystyssä ja varmistavat palvelut. Siksi teemme nyt konkreettisia toimia, joilla yrityksiä kannustetaan työllistämään ja investoimaan. Pienyrittäjien asemaa vahvistetaan nopeuttamalla maksujen kiertoa. Mikroyrittäjien rahoituksen saamista helpotetaan sekä etsitään keinoja turvata omistajanvaihdosten sujuvuus. Yrityksiä rohkaistaan rekrytoimaan paikallisen sopimisen ja työllistämisen kynnyksiä madaltavien uudistusten avulla. Tämä on linja, joka arvostaa yrittäjän työtä ja uskaltaa rakentaa kasvun edellytyksiä. Kun yrittäjä menestyy Suomessa, me kaikki voitamme. 

Haluan lopuksi kysyä: arvoisat ministerit, miten me saadaan yrittäjän asema nousemaan tässä maassa siihen tasolle, mille se kuuluu? — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Nostan esille lempiaiheeni eli yritystuet. Niiden karsiminen tuntuu olevan erittäin haasteellista: nähdään, että ensi vuodenkin talousarvioon on miljardiluokan kokonaisuudesta löydetty vain 31 miljoonaa euroa karsittavaa. Tiedostan, että tämä on aina haasteellista, koska löytyy aina se intressiryhmä, joka niitä tukia on saamassa. Tämä on juuri se heidän elinkeinotoimintansa kannalta elintärkeä tuki, ja jos se otetaan pois, niin mitä kaikkea siitä voi seurata? Mutta toivon, että hallituksessa on riittävästi selkärankaa, että ei taivuta näiden tuensaajien suoranaisen uhkailun edessä vaan katsotaan se, mikä on kansakunnan kokonaisedun kannalta tarkoituksenmukaista käyttöä näille yritystuille, niin että ne eivät häiritse kilpailua ja ennen kaikkea loisivat uutta kasvua ja uusia innovaatioita. 

Itse en kannata juustohöyläämistä oikein missään säästökeinona, koska se yleensä ei kohdista niitä säästöjä tarpeeksi tehokkaasti. Mutta kerta tässä ei oikein muita vaihtoehtoja tunnu olevan, niin kysyisin teiltä, arvon ministeri: oletteko valmis kunnianhimoiseen juustohöyläämiseen yritystukien osalta ja ehkä ottamaan mallia SDP:n vaihtoehtobudjetista, jossa on esitetty sadan miljoonan leikkausta yritystukiin tätä kautta? 

Arvoisa rouva puhemies! Itäinen Suomi täällä on aiemmin jo mainittu, mutta kun se on itselle läheinen asia, niin jatkan myös siitä.  

Työttömyysluvuthan meillä on muuta maata korkeammat, ja nämä työttömyysturvan leikkaamiset eivät toimi, jos työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole tarjolla. Täällä on tuotu esille, että työllistäviä yrityksiä ei ole, mutta ei niitä varmaan ole, koska konkurssejakin tapahtuu niin paljon. Työttömyydestä kunnille aiheutuu kustannuksia, jotka kasvavat, ja tilanteen korjaamiseen on rajalliset mahdollisuudet, ja enempi pitäisikin kannustaa siihen näiden sakkorangaistusten sijaan.  

Keskustalla on omassa itäisen Suomen ohjelmassa tämmöinen esitys, että olisi tämmöinen vähintään vuoden mittainen kokeilu, jossa kunnilta ei perittäisi sakkomaksuja valtiolle, vaan vastaava summa tai merkittävä osa siitä osoitettaisiin työllisyysalueille työllisyyden parantamiseen, koska siellä alueella parhaiten tiedetään ne olosuhteet ja puitteet. Olisiko mahdollista tällaista harkita?  

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Marttinen, nyt on aika kysyä, että jos ideologia ja todellisuus törmäävät, niin kummassa on vika. Valtiovarainministeriön ideologiahan on ollut, että sosiaaliturvan leikkaukset patistavat ihmisiä työelämään, mutta täällä moneen kertaan mainittu VTV:n tutkimushan osoittaa päinvastaista eli sitä, että työttömyysturvan leikkaukset ovat saattaneet jarruttaa talouskasvua, joten talouskasvun odottelu ei auta tässä tilanteessa, vaan kuten edustaja Lyly sanoi, nyt tarvitaan juuri tässä suhdanteessa aktiivista työllisyyspolitiikkaa.  

Kaksi esimerkkiä: Heikensitte palkkatukia. No, nyt kun nuorisotyöttömyys on kasvanut, niin heräsitte kuin uutena keksintönä tällaiseen tukeen eli nuorisoseteliin. No, nuorista työttömistä tämä tuki kattaa noin kuusi prosenttia, eli mitä on tarjolla sitten 94 prosentille nuorisotyöttömistä? Ja sitten edellisellä kaudella meillä oli rekrytointituki, joka kannusti ensimmäisen työntekijän palkkaamista yksinyrittäjille. Nyt kun konkurssiyritysten määrä on kasvanut, niin voisitteko tarttua tähän toimeen, joka auttaisi sekä työttömiä että pienyrittäjiä?  

Arvoisa puhemies! Pitkäaikaisena yrittäjänä tiedän, miten tärkeää on se, että toimintaympäristö on luotettava, vakaa ja ennustettava ja vieläpä kaiken lisäksi suotuisa. Valitettavasti nyt tässä hetkessä pitää todeta, että hallitus ei omilla toimillaan ole kyllä kaikkia näitä edistänyt. 

Hallitus on tuonut epävakautta ja hämmennystä monilla eri toimilla, muun muassa tämä datakeskusten sähkövero on hyvä esimerkki siitä ja samaten pienten yritysten osalta alvin korotus, kotitalousvähennyksen leikkaus ja sitten nyt tähän Finnvera-lakiin tehdyt muutokset. Samaten biokaasualan toimijat ovat saaneet kokea heikentäviä tekijöitä. Uskon, että hallituksella on hyvä päämäärä talouden kasvun, verotulojen lisäämisen ja hyvinvoinnin lisäämisen osalta, ja Suomen Pankkikin lausunnossaan meille talousvaliokunnalle totesi, että talous- ja työllisyyskasvun vauhdittaminen on tärkein keino julkisen talouden tasapainottamiseksi. Tämähän on totta. 

Täällä on tullut nyt tämä pienten yritysten osuus monessa puheenvuorossa, ja siksi kysynkin ministeriltä: miksi hallitus päätti poistaa Finnveraa koskevasta laista tämän pienten yritysten painotuksen rahoituksessa ja aluepoliittisen tehtävän? — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Kun hallituksella tuntuu olevan hyvin niukasti varaa laittaa rahaa hyviinkään asioihin, niin kyllähän nyt suurta ihmetystä on herättänyt tämä, että tälle Sakatin kaivoshankkeelle on yhtäkkiä löytymässä 150 miljoonan euron tuki. Kun vertaa sitä vaikka siihen, että piippujen tulppaamisen pilottihankkeiden tukemista on leikattu tässä budjetissa, vaikka se oli alun perinkin pienempi kuin tämä pelkästään Sakatille, siis yhdelle yhtiölle, menevä tuki, niin kyllä tässä herää kysymys, ovatko nyt prioriteetit kunnossa. Hanke on kyseenalainen toki myös siitä syystä, että sitä ollaan perustamassa kaksinkertaisesti suojellulle suolle, joka on koko Euroopan mittakaavassa merkittävä aapasuo. Kysyn tästä ministeriltä: Olisiko syytä miettiä uudelleen, mihin nämä rahat käytetään? Voitaisiinko niillä mieluummin tukea uutta puhdasta teollisuutta kuin laittaa yhden yrityksen hyväksi, joka tuhoaa altaan merkittävää luontoa? 

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! VTV:n ennusteet minullekin tulivat tässä nyt mieleen nostaa vielä esiin. Eli tosiaan hallitus ei ole saavuttamassa tavoitteitaan julkisen talouden alijäämästä, ei velkasuhteen kääntämisestä laskuun eikä lisätyöllisten määrästä. Työttömyys on ennätyslukemissa, ja tähän reseptinä te olette esittäneet ja vieneet läpi ihmisten irtisanomissuojan heikennyksen eli potkulain, joka heikentää työntekijöiden asemaa ja myös lisää työelämän epävarmuutta. Se on ikävä uutinen erityisesti nuorille kuin myös ikääntyneille duunareille. Koska palkkatuen romutus ei enää tule paikatuksi nuorten työllistämisen setelillä, niin mitä toivoa on saada töitä, kun tämä tilanne on tällainen ja hallitus ei näytä tekevän todellisia toimia? 

Samanaikaisesti te myös leikkaatte kotouttamistehtävien määrärahoja. Tällaista suunnittelette. Tämä on kunnille hankala tilanne, koska kunnat vastaavat nykyään sekä työllistämisestä että kotouttamisesta. Meillä Uudellamaalla, esimerkiksi minun kotikaupungissani Keravalla ja naapurissani Vantaalla, on todella kova työttömyystilanne. Meillä on myös paljon maahanmuuttajia. Molempia tukia tarvitaan. 

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Puisto sanoi avauspuheenvuorossaan, että puhdas siirtymä tarjoaa mahdollisuuksia. Olen ja olemme SDP:ssä täysin samaa mieltä tästä, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ei ole uhka yrityksille vaan nimenomaan mahdollisuus. Pariisin ilmastosopimus on tuonut yrityksille ennustettavuutta ja markkinan. Suomessa investointiympäristö vaatisi kuitenkin pitkäjänteisyyttä myös yli hallituskausien mutta edes yhden hallituskauden aikana. Suomalaisella teollisuudella on valtava globaali potentiaali ilmastoratkaisujen tuottajana, ja puhtaat, päästöjä vähentävät teknologiat tarjoavat merkittäviä vientimahdollisuuksia, työpaikkoja ja hyvinvointia Suomeen. Meidän pitäisi yhdistää vahvat ilmastotoimet, kilpailukyky ja energiaturvallisuus ja varmistaa, että vihreän siirtymän hyödyt näkyvät investointeina, työpaikkoina ja kestävänä kasvuna Suomessa. Kysynkin nyt ministereiltä: miten hallitus aikoo turvata tai palauttaa ennustettavan ilmastopolitiikan ja investointiympäristön niin, että suomalainen teollisuus pystyy hyödyntämään vihreän siirtymän tarjoamat vienti-, investointi- ja työllisyysmahdollisuudet? 

Arvoisa puheenjohtaja! Kiitos ministereille ja jaoston puheenjohtajalle esittelystä. — Uskallan tässä esittää kysymyksen koskien isoa teollisuutta ja tukia. Meidän alueella Valmet Automotive ilmoitti laajoista lomautuksista koskien tuhatta henkeä johtuen tilauskannan heikkenemisestä ja sähköautojen markkinan kasvun hidastumisesta. Syyt ovat globaaleja. Lomautukset koskevat merkittävää osaa henkilöstöstä, ja tämä ei ole vain yrityksen sisäinen haaste, vaan sillä on vaikutuksia koko alueen työllisyyteen ja osaamiseen. Lyhyellä aikavälillä kustannuksia leikataan, mutta pitkällä aikavälillä on vaara, että osaaminen menetetään ja kilpailukyky heikkenee. 

Onneksi saimme kuulla tänään ja pari viikkoa sitten, että meidän lippulaivamme ajoneuvoteollisuudessa yhdistävät osaamistaan ja autotehdas saa lisää töitä. Mutta kun en löytänyt TEMin budjettikirjasta mitään tukielementtiä tähän lomautusongelmaan, siksi kysyn: onko työ- ja elinkeinoministeriön kautta löydettävissä ratkaisuja, jotka tukevat henkilöstön osaamisen kehittämistä ja investointien vauhdittamista erityistuilla?  

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan tällaisessa suhdanteessa aktiivisten työllisyystoimien rooli kyllä korostuu. Valitettavasti hallitus on hieman härkäpäisestikin toiminut ikään kuin päinvastoin ja leikannut kaikista näistä. 

Esimerkiksi siitä lähtien, kun tämä palkkatukiuudistus toteutettiin ja julkiselta sektorilta käytännössä tämä palkkatuen käyttö poistettiin, olen käynyt aktiivista keskustelua erään salolaisen nuoren äidin kanssa ja myös tämän nuoren itsensä kanssa. Kyseessä on hieman erityisnuori, ja hän on erittäin motivoituneesti tehnyt töitä Salon kaupungilla, ja nyt sitten tämän palkkatuen poistuessa tämä työmahdollisuus on poistunut. Tämä nuorten työllisyysseteli ei nyt vaikuta tuovan ainakaan hänelle mitään apua, ja tällaisia hänen kaltaisiaan nuoria on paljon tässä maassa. Millaisia toimia nyt hallitus aikoo tehdä sen hyväksi, että tällaiset nuoret pysyisivät työllisyydessä mukana ja myöskin sitten jatkossa pystyisivät työllistymään myös yksityisellä sektorilla? — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Otan myös kantaa tähän VTV:n raporttiin. VTV:n raporttihan lähtee siitä, että nämä työllisyystoimet ovat sinänsä hyviä, mutta se arvostelu kohdistuu ajoitukseen. 

No, puhutaanpa sitten tästä ajoituksesta. Minä olen 23. vuotta täällä eduskunnassa. Ensimmäiset 20 vuotta minä vartosin sitä, että koska Suomen työllisyystilanne olisi niin hyvä, että sosiaalidemokraatitkin olisivat valmiita siihen, että paikallista sopimista edistetään, lakkolakeja muutetaan ja tehdään työttömyysturvaan ja irtisanomissuojaan ja muuhun niitä uudistuksia, jotka muissa Pohjoismaissa ovat kantaneet hedelmää. 20 vuotta sain varrota, ei tullut vielä sellaista aikaa, ja minä en usko, että sellaista aikaa olisi tullut koskaan. 

Eli tässä vaan nyt on niin, että nämä poliittiset suhdanteet menevät eri vauhtia kuin taloudelliset suhdanteet, ja totta kai olisi parasta, että ne osuisivat kohdalleen, mutta nämä uudistukset tulevat aivan varmasti kantamaan hedelmää. Se vain vaatii nyt vähän pidemmän ajan. [Timo Harakan välihuuto] 

Arvoisa rouva puhemies! Tässä voi samaan hengenvetoon sitten kysyä sitä, että koska tilanne olisi niin hyvä, että työaika on riittävä ja palkankorotukset on ansaittu? Sitä ollaan odotettu myös täällä sosiaalidemokraattien leirissä, että milloin tulee se hetki, kun oikeisto esittää palkankorotuksia ja esittää sitä, että työaika on riittävä. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] 

Ja kun tässä on nyt niin monta kertaa puhuttu siitä, kuinka hallitus aikoo reagoida tähän Teittisen kirjan esiin tuomiin työperäisen maahanmuuton hyväksikäytöstä, niin juuri on tullut jälleen uusi uutinen. Se on nyt Hanhikivestä. Toivon todella, että ministeri Marttinen nyt vastaa näihin kysymyksiin, kuinka nämä koijariyritykset Suomessa saadaan kuriin. 

Kun määräaikaisia työsuhteita pidennetään, kun irtisanomista heikennetään, lopputulos on luottamuspula. Lopputulos on se, että omasta tulevaisuudesta on epävarmuutta, ja tämän te, hyvä hallitus, olette itse saaneet aikaan omilla toimillanne.  

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Pakko palata vielä tähän pankkisäätelyasiaan. Tuossa sain juuri aamupäivällä soiton eräältä maatalousyrittäjältä, joka oli tekemässä kauppaa. Hän oli vienyt pankkiin kolminkertaiset vakuudet. Pankki mietti asiaa useamman viikon, ja nyt se johti siihen tilanteeseen, että se sanoi, että se laina saattaa nyt järjestyä, mutta vain kahden vuoden laina, koska ei ole varmuutta, miten tällä yrittäjällä on sitten jatkossa toimeentuloa, vaikka omaisuutta sitten onkin enemmän. [Tuomas Kettunen: Käsittämätöntä!]  

Elikkä jos nyt sitten mennään sinne ministereille, niin Finnvera-lainsäädännön uudistaminen on tärkeä ja yksi uusi askel, ja toivottavasti se helpottaa ainakin jossain määrin tilannetta. Mutta me tarvitsemme enemmän kilpailua ja vaihtoehtoja pankkilainalle, toimivampia pääomamarkkinoita, kotitalouksille järkeviä tapoja sijoittaa kotimaiseen yritystoimintaan ja EU-tasolla pääomamarkkinaunionia, jotta kasvuyritysten rahoitus ei jää yhden kanavan varaan. Tähän on saatava nyt jotakin järkeä, koska tämä tilanne on ihan käsittämätön. [Tuomas Kettunen: Juuri näin!] 

Arvoisa puhemies! Kyllä minun korvaani hieman särähti, kun ministeri Marttinen kutsui näitä mittavia heikennyksiä, joita työntekijöille on täällä tämän hallituksen toimesta tuotu, maltillisiksi uudistuksiksi. Nyt pitää muistaa kaksi asiaa: Ensinnäkin se, että näitä uudistuksia, jotka ovat siis faktuaalisesti heikennyksiä, on tuotu aivan jäätävä määrä lyhyessä ajassa. Toinen asia on se, että vaikka näistä puhuttaisiin niin, että nämä eivät niin hirveästi muuta sitä tilannetta, niin silloin kun helpotetaan määräaikaisten työsopimusten solmimista, silloin helpotetaan määräaikaisten työsopimusten solmimista, ja silloin kun heikennetään irtisanomissuojaa, silloin heikennetään irtisanomissuojaa. Ne ovat molemmat heikennyksiä työntekijöille. 

Sitten jos tästä VTV:n raportista puhutaan, niin kyllä, edustaja Satonen, kyse oli nimenomaan kritiikistä tälle ajoitukselle, että miten voidaan patistaa ihmisiä töihin, kun töitä ei ole. Tämä tilanne on johtanut sellaiseen yhteiskunnalliseen anemiaan, jossa ihmiset pelkäävät kuluttaa, pelkäävät oman työpaikkansa puolesta, ja sitten se on johtanut siihen, että meidän taantuma vain syvenee eikä tästä päästä eteenpäin. Ja kyllä, kyllä minä sanon vasemmistoliiton puolesta sen, että koskaan ei olisi meille ollut oikea aika tehdä näin mittavia heikennyksiä ja yksipuolisesti tässä määrin. 

Arvoisa rouva puhemies! Sehän on tosiasia, että monella sektorilla, monella alalla on menossa mullistavia murroksia, ja yksi näistä on tietenkin tuo energiaverkko, energia-ala ylipäätään. Täällä jo aikaisemmin ansiokkaasti nostettiinkin esille kantaverkot ja niitten kehittäminen ja eteenpäinvieminen.  

Kysyisinkin nyt sitten arvon ministereiltä: Näissä verkkoasioissa hyvin usein otetaan Fingrid ja kantaverkko esille, mutta kun tilanne on, mikä on, murroksellinen, niin millä keinoin voitaisiin tätä vastuuta jakaa ja kehittää sähköverkkoa ja sitä toimintaa laaja-alaisemmin? Olisi laajemmat hartiat kantaa sitä vastuuta ja saada tuloksia aikaiseksi, eikä pelattaisi vain yksien korttien varassa. — Kiitoksia. 

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy heti todeta, että vuonna 2008 taisi EK karata neuvottelupöydästä ja sen jälkeen yksin on ollut vaikea sopia niitä työmarkkinauudistuksia, jos näin pelkistää sitä tilannetta.  

Arvoisa rouva puhemies! En saanut kyllä vastausta kysymykseeni, jossa kysyin työvoiman kysyntään liittyvän kysymyksen, kun meillä on noin 30 000 avointa työpaikkaa. Mitä hallitus aikoo sen osalta tehdä? Ja toinen asia, joka liittyy tähän, on, että aktiivinen työvoimapolitiikka on ihan nollassa. Meillä on 310 000 työtöntä työnhakijaa, joitten osaamista pitäisi päivittää koko ajan. Mitä toimenpiteitä sille tänä aikana tehdään? Se on yksi isoin haaste tässä näin. Sitten kuluttajien luottamus on mennyt nolliin, ja se liittyy työttömyyden pelkoon ja erityisesti taloudellisen aseman menettämiseen työttömänä, aseman huonontumiseen tällä leikatulla työttömyysturvalla. He eivät uskalla kuluttaa, totta kai pannaan säästöön. Eli mitä aiotte tehdä työvoiman kysynnän lisäämiseksi ja työvoiman aktivointiasteen nostamiseksi?  

Arvoisa rouva puhemies! 300 miljoonaa euroa Pohjois- ja Itä-Suomen aluekehitysrahoista, apteekki- ja lukioverkon harvennus, kuljetustuen leikkaus, yksityistieleikkaus, sote-leikkaukset. Mikä näitä asioita yhdistää, jotka on eri ministeriöitten alla tehty? Se on keskittäminen. Ja niin kauan kuin me haluttaisiin tähän maahan kasvua, meidän pitäisi nähdä myös koko Suomi. Ja koska tämän hallituksen ainoa yhtenäinen linja on tämä keskittäminen, niin meidän talous ei lähde myöskään kasvuun. Olen sitä mieltä, että nyt ihan ensimmäiseksi hallituksen pitäisi lopettaa tämä meidän alueitten kurjistaminen, antaa sinne alueille todellinen mahdollisuus menestyä, pärjätä niissä asioissa, mitä siellä tuotetaan, ja työllistää ihmisiä.  

Toisena asiana tämän hallituksen pitäisi vihdoin alkaa näkemään pienten ja keskisuurten yritysten tavallinen arki ja pitäisi tehdä sinne niitä helpotuksia, jotta ne pystyvät työllistämään entistä paremmin ihmisiä. Puhun tässä esimerkiksi työnantajamaksujen alennuksista, rahoituksen kuntoon saattamisesta, mistä on tänä päivänä hyvin paljon puhuttu, ja tästä työttömyysturvan suojaosan palautuksesta. Eli lopettakaa keskittäminen, keskittykää pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja eiköhän tämä tästä helpota. 

Arvoisa puhemies! Todellakin hyvä jatkaa pienyrittäjistä, jotka ovat valtava voima Suomen taloudelle, mutta toisin kuin suurille yrityksille, heille ei juurikaan tukea ja apua ole samalla tavalla tarjolla. Me vihreät olemmekin ehdottaneet seuraavia keinoja: Business Finlandin yhteyteen tulisi oma ohjelma, joka tukee nimenomaan mikro- ja yksinyrittäjien kasvua ja kansainvälistymistä. Pienille yrityksille suunnattaisiin tämmöinen helpdesk, mistä saisi neuvoa esimerkiksi työntekijän palkkaamiseen ja muuhun tarpeeseen. Sitten siihen, kun ensimmäinen työntekijä palkataan, saisi selkeästi tukea, jotta se kynnys madaltuu. Mikroyrityksille kehitettäisiin uusia rahoitusinstrumentteja. Ja sitten: valitettavasti meillä tänä aikana on paljon konkursseja, mutta näillä yrittäjillä on valtavasti tietoa ja kokemusta, ja siihen tarvitsee saada tukea, että tätä tietoa ja kokemusta voisi jatkossakin hyödyntää — mahdollisesti muut yrittäjät tai he itse myöhemmin. 

Sitten ihan lopuksi haluan nostaa, että täällä on nyt todella monessa puheenvuorossa pyydetty ministereiltä kommentteja siihen, miten tätä ulkomaisten työntekijöiden riistoa saadaan kuriin, ja on viitattu esimerkiksi tähän Teittisen erinomaiseen kirjaan, Finlandia-palkittuun kirjaan. Olisin kysynyt, oletteko tutustuneet siihen ja mitä aiotte tehdä.  

Kiitos, arvon puhemies! On se tavallaan hirvittävän surullista, että juuri niin kuin edustaja Satonen tuossa sanoi, nyt tehdään uudistuksia, jotka on monessa Euroopan maassa tehty jo 30 vuotta sitten ja sen jälkeen nautittu vielä kroonisesti sikäläisittäin suurempaa työllisyysastetta, kroonisesti alempaa työttömyysastetta, parempaa bruttokansantuotetta, vähempää velkaantumista ja niin edespäin. Eli kyllä näille uudistuksille oli nyt jo korkea aika, ja enemmänkin olisi voinut tehdä.  

Mutta se, mitä vielä ei ole tehty ja missä on nähdäkseni iso potentiaali, on käytetyn ydinpolttoaineen kaupallinen loppusijoittaminen Suomessa. Tämä liittyy ympäristöministeriön rooteliin mutta myös tietenkin tähän keskustelunaiheeseen. Kysymykseni ministereille kuuluu, molemmille: oletteko mahdollisesti käyneet tämmöisestä asiasta keskusteluita missään. Tämähän on tämmöinen noin 500 miljardin dollarin globaali bisnes, johon ainoat työkalut on kehitetty ja toistaiseksi olemassa täällä Suomessa. Eli meillä on täysin neitseellinen teollisuudenala, joka varmasti kaikille meille täällä salissa kelpaisi napattavaksi näin niin kuin matalalla roikkuvana hedelmänä. — Kiitos.  

Arvoisa rouva puhemies! Minusta se on kyllä suuri harmi, että ministeri ja hallituspuolueet eivät näe sitä kierrettä, mikä syntyy, kun leikataan ihmisten työttömyysturvaa: köyhyys lisääntyy, ihminen ei pysty kuluttamaan ja sitä kautta talous ei saa sitten kaivattua buustia ja kasvua. Harmillista, että te ette näe tätä yhtälöä. Nämä leikkaukset ovat paitsi epäinhimillisiä myös talouskasvulle erittäin haitallisia. Ja kun te uskotte niin kovasti tähän omaan ideologiaanne, niin katsotaan sitä tulostaulua, mitä on seurauksena näistä teidän toimistanne: ennätysvelka, ennätystyöttömyys, ennätys konkursseissa. Ei tämä tulos, ministeri, nyt ihan hääppöiseltä näytä. 

Minä kysyn teiltä nyt suoraan vähän samaa kuin edustaja Harakka tuossa aiemmin. Te kuitenkin puhutte paljon yrittäjyyden puolesta, ja me olemme konkreettisesti SDP:nä esittäneet pienten yritysten tukemista — mainitsen kolme — nostamalla arvonlisävelvollisuuden alarajaa, parantamalla kotitalousvähennystä hoito- ja hoivatyön osalta, mikä auttaisi naisvaltaisia yrityksiä, ja tukemalla ensimmäisen työntekijän palkkausta. Tietenkin toivon, että ministeri voisi tarttua vaikka kaikkiin näihin kolmeen, mutta tarttuisitteko edes yhteen näistä, niin että voisimme auttaa pieniä yrittäjiä? 

Kunnioitettu rouva puhemies! Ihan ensimmäiseksi haluan muistuttaa, että kannattaa lukea yksi kirja kuukaudessa — se sivistää — sekä ministereille että meille kansanedustajakollegoille. Nythän me saimme hyvän kirjasuosituksen: tämän Finlandia-palkitun Teittisen Pitkä vuoro. 

Rouva puhemies! Toivon, että ministerit, molemmat, vastaatte, jos vain pystytte, tähän itäisen Suomen tilanteeseen. Valtiovarainvaliokunta on sivulla 92 tässä mietinnössä tuonut esille tämän itäisen Suomen tilanteen: ”Valiokunta pitää perusteltuna edistää erityistalousaluekokeilun valmistelua ja toteuttamista.” Kysyn: missä vaiheessa tämä on? Puolassa on laki erityistalousalueista. Se laki täyttää tänä vuonna 30 vuotta, ja siellä verohelpotukset ovat edelleen käytössä. Keskusta on esittänyt muun muassa tähän erityistalousaluekokeiluun määräaikaista vapautusta investoivalle yritykselle yhteisöverosta, opintolainojen hyvitystä, muuttoavustusta osaavan työvoiman houkuttelemiseksi, alueellisesti kevennettyä sähköverotusta. Ja nyt kun puhutaan tästä itäisestä Suomesta, niin vaaditaan toimenpiteitä, että aluetta kehitetään, jo turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta. 

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Jaan tämän 60 sekuntia kahteen osaan.  

Olin pyytänyt puheenvuoron osallistuakseni ihan kansanedustajapoliitikkona tähän työllisyystoimien ajoituskeskusteluun, ja kyllähän siitä nyt voidaan tiivistetysti sanoa, että pieleen meni. Eli nämä työvoiman tarjontaa lisäävät toimenpiteet, erilaiset leikkaukset, työttömyysturvan heikennykset ja muut tällaiset — nehän saattavat toimia siinä tilanteessa, missä työvoiman kysyntä on kasvussa, mutta nyt ne ovat ajoittuneet tilanteeseen, jossa yhteiskunnassa köyhyys on lisääntynyt, ja tämä on erittäin surullista. 

No, sitten toinen 30 sekuntia. Jaoston puheenjohtajana kiitän tässä erittäin vilkkaasta ja hyvästä keskustelusta yli hallitus- ja oppositiorajan ja ministereitä asiallisista vastauksista. Kyllähän tässä yhdessä isänmaan asialla ollaan, ja kuten puheenvuoroni alussa sanoin, ollaan nyt puhumassa nimenomaan siitä, miten kakku leivotaan. Kyllä meidän on kaikkien helpompi sitten jakaa sitä, kun saadaan sitä nyt leivottua ja kasvatettua.  

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia, hyvät edustajat, käydystä keskustelusta ja samoin, arvoisa jaoston puheenjohtaja, myös teidän sanoistanne. 

Nyt ensinnäkin tästä, kun ainakin edustajat Malm, Rantanen ja Laine-Nousimaa ottivat esille tämän työperäisen maahanmuuton hyväksikäyttö -asian. Nyt jos katsotaan se läpi, niin ensinnäkin on selvää, että me suhtaudumme täysin kielteisesti siihen, että meillä on Suomessa yrityksiä, jotka eivät noudata suomalaista lainsäädäntöä kaikilta osin eivätkä maksa TESin mukaisia palkkoja. Nyt en enää muista, kenen puheenvuorossa tämä tuotiin esille, mutta se on juurikin niin kuin täältä eräät kansanedustajat totesivat, että nämä yritykset ja yrittäjät, jotka eivät noudata lainsäädäntöä ja hakevat itselleen tällaista oikeudetonta kilpailuetua markkinassa, myös pilaavat koko tasapuolisen kilpailun edellytykset siitä markkinasta pois. [Pia Lohikosken välihuuto] Sen takia näihin ilmiöihin täytyy puuttua erittäin määrätietoisesti. Otan kaksi asiaa esille: 

Ensinnäkin tämä hallitus on tehnyt merkittävät muutokset luonnonmarjanpoimijoiden asemaan siten, että luonnonmarjanpoimijat tulevat tänä päivänä Suomeen työsuhteessa. Siis tätä kautta, lainsäädännön kiristysten myötä tämä ilmiö — johon aikaisempi vasemmistohallitus ei siis puuttunut — on saatu hyvin tiukasti kontrolliin. Pidän sitä erittäin tärkeänä asiana, että nämä ihmiset, jotka ovat olleet kaikista heikoimmassa asemassa, on saatu taas vastaavasti parempaan asemaan. Pidän sitä erittäin tärkeänä ja kestävänä asiana. 

Toisena huomiona: Oikeusministeriön valmistelussa on myös törkeää kiskontaa työelämässä koskevan sääntelyn tuominen lainsäädäntöön selkeämmällä tasolla. Erittäin tärkeä asia kaikkinensa, koska kyllä se on selvää, että jos ei lainsäädäntöä noudata, niin rangaistuksen pitää olla kova ja tuntuva. Se on aivan selvä asia kaikkinensa. Käymme vielä läpi myös mahdollisia muita toimia tähän liittyen minun johtamassani ministeriössä, mutta selvää on se, että me teemme jatkuvasti toimenpiteitä. 

Olen myös, hyvät kansanedustajat, viestinyt suomalaisten telakoiden johtoon sen, että sellaisessa tilanteessa, jota tällä hetkellä näkyy, että telakoilla saattaa olla jopa seitsemän tai kahdeksan alihankintaportaan verran alihankintaa, niin on tietysti päivänselvä asia, että kukaan ei voi tietää, miten siellä kahdeksannen portaan alihankintaketjun yrityksessä sitä työntekijää kohdellaan, mutta päävastuu on telakoilla. Käyn jatkuvaa keskustelua heidän kanssaan, seuraan tilanteen kehitystä, ja teemme sitten vielä tarvittaessa lisää toimenpiteitä. Teittisen kirja on minulla kesken, ja ajattelin, että toivottavasti saan sen käytyä läpi tuossa kun saan hieman pitää myös joululomaa. 

Edustaja Viitala otti esille yhteistyön. Ilman muuta yhteistyötä ollaan valmiita tekemään joka tapauksessa, mutta haluan, hyvät kansanedustajat, myös todeta sen, että voi kunpa tässä maassa olisikin tehty yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kesken. Siis on massiivinen epäonnistuminen työmarkkinakeskusjärjestöiltä ja järjestöiltä, että vuosikymmenten ajan näitä välttämättömiä, maltillisia työmarkkinauudistuksia ei ole kyetty yhdessä sopimaan ja tekemään. [Välihuuto sosiaalidemokraattien ryhmästä] Senhän takia, niin kuin edustaja Satonen täällä totesi, tämä hallitus on nyt tarttunut myös tähän kokonaisuuteen ja ottanut, eikö niin, päätösvallan Suomen eduskunnalle. [Pia Viitasen välihuuto] Meillä on kuitenkin taas vastaavasti... Me olemme saaneet valtakirjamme Suomen kansalta. Totta kai asioita valmistellaan kolmikantaisesti yhdessä, [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] mutta totta kaihan on päivänselvä asia, että tämän salin täytyy käyttää sitä korkeinta lainsäädäntövaltaa tässä maassa — eikö niin? Ja on selvää, että myös tulevaisuudessa tarvitaan edelleen lisää toimia. 

Työllisyyspalveluista kysyttiin. Selvää on se, että tämä tilanne, missä työllisyyspalvelut ovat siirtyneet kuntien ja kaupunkien vastuulle, on ollut hyvinkin haastava. Tämä siirto on tehty kuitenkin aika laajalla parlamentaarisella tuella. Sekä tämä sakkomaksukertymä että sitten taas vastaavasti itse järjestämisvastuun siirtäminen on perustunut aikaisemman hallituksen tekemään valmisteluun. Pidän sitä myös perusteltuna, että järjestämisvastuu on siirtynyt kunnille ja kaupungeille, kun kaupungeilla on kuitenkin erittäin laajasti, eikö niin, omassa toimivallassaan näitä tehtäviä, joilla voidaan edistää paikallista elinvoimaa ja työllisyyttä, niin on myös täysin perusteltua, että samalla kun on tehty tämä tehtävien siirto, myös se rahoitusvastuu työttömyydestä on korkeampi. Se on aivan looginen johtopäätös, eikö niin? On totta, että me seuraamme hyvin tarkasti tällä hetkellä taas vastaavasti näitä vaikutuksia ja katsomme, miten tulevien vuosien osalta tämä tilanne taas vastaavasti menee eteenpäin, ja käyn hyvin tiivistä keskustelua kuntien ja kaupunkien kanssa. [Inka Hopsun välihuuto] 

Viimeisenä, rouva puhemies, edustaja Harakalle, kun hän kysyi tästä rekrytuesta. Kaivan vielä nyt esille, että kesällä valmistuneen selvityksen mukaan rekrytuen, jota aikaisempi hallitus käytti, vaikutukset yritysten liiketoiminnan kasvuun ja kokonaistyöllisyyteen jäivät pieniksi. Jäivät pieniksi. On totta kai niin, että meidän täytyy hakea keinoja, miten nimenomaan meidän mikroyritykset, pk-yritykset voivat kasvaa ja kehittyä, mutta eikö niin, että veronmaksajien rahojen käytön täytyy olla vaikuttavaa? Silloin me haemme niitä vaikuttavia keinoja, ja tämä koskee myös palkkatuen käyttöä. [Lauri Lylyn välihuuto] Palkkatuen kohdistaminen yksityiselle sektorille on kaikista vaikuttavinta, edustaja Lyly, ja te tiedätte sen myös vastaavasti hyvin. [Lauri Lylyn välihuuto] Sen takia tässä vastaavasti on perusteltua, että palkkatukea kohdistetaan nyt juuri sinne yksityiselle sektorille, jossa se vaikuttavuus on kaikista korkeinta. 

Hyvät kansanedustajat, kiitän teitä keskustelusta ja toivon, että jatkamme hyvää yhteistyötä tästä eteenkinpäin. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Ollikainen nosti esiin sukupolvenvaihdokset yritystoiminnassa. Tähänkin Finnvera-laki vastaa. Finnvera-laki vastaa myös siihen, että esimerkiksi maatalousyrittäjien asema paranee, koska laista tuli toimialaneutraali.  

Edelleen jatkaakseni tätä rahoituskeskustelua olen täysin samaa mieltä edustaja Koskelan kanssa siitä, että pääomamarkkinoita pitää kehittää ja tätä pankkisektoripainotteista rahoitusmarkkinaa pitää kehittää siten, että erilaiset muut kanavat, kuten riskirahoitus- tai pääomasijoitusmarkkinat, kehittyvät. Ne ovat kehittyneetkin aika hyvin, mutta siellä on tiettyjä säädöksellisiä pullonkauloja, ja sillä toimialalla on aika paljon kehittymisvaraa ihan historiasta lähtien.  

Edustaja Harjanteen näkemys synteettisistä polttoaineista ja niiden merkityksestä huoltovarmuuteen oli mielenkiintoinen. Näkisin, että myös tällä synteettisellä puolella, sähköpolttoaineilla, vedyn käytöllä on huoltovarmuudessa merkitystä, sanotaan esimerkiksi ammoniakin tuotannossa. Niissä on hyvin mielenkiintoisia kehitysnäkymiä.  

Edustaja Wickström kysyi teollisuuspuistoista ja niiden luvituksesta, ja tästä on riihikirjauksia. Siinähän on järkevääkin, että kun esimerkiksi yritykset tekevät alueellisesti tiettyjä laajentamisinvestointeja, tulee samankaltaisia investointeja, niin niitä sujuvoitetaan ja esimerkiksi erilaisten sivuvirtojen käyttöedellytykset paranevat. Näkisin, että pienemmät teollisuuspuistot ovat tässä se, mistä ehkä pitää lähteä liikkeelle, ja pitää laajentaa tätä. Nythän on tämä luvitus muutenkin tarkastelussa lupa- ja valvontaviranomaisten ja elinvoimakeskusten myötä. Tässä erilainen ennakollinen ohjaus ja yhteiskäsittely korostuu, ja tähän tämä teollisuuspuistoasia sopii erinomaisesti konseptina. Meillä on hallituksessa niin kutsuttu investointinyrkki, mikä seuraa erilaisten investointien kehittymistä ja kehitysnäkymiä ja myös luvitusnäkymiä ja neuvottelee niistä, ja nostetaan tätä korostetusti esiin siellä vielä.  

Edustaja Niemi kysyi Suomen Pankin yön yli -talletuksista. Käsittääkseni, vaikka valtiovarainministeriön kontolla on tiettyä Suomen Pankin säädösvalmistelua, Suomen Pankki on kuitenkin eduskunnan alainen. Muistan itsekin, että kun olen ollut pankkivaltuuston jäsen ja myös talousvaliokunnassa, niin esimerkiksi julkisissa kuulemisissa ollaan käsitelty esimerkiksi tätä yön yli -talletusasiaa ja sitä, että liikepankit pääsevät tallettamaan Suomen Pankkiin näitä yön yli -korkoja, ja sitä, että niillä tulee tiettyjä taseiden hallinnan näkökulmia mukaan. Myös kultavarannot mainittiin, mutta näkisin, että tämä kuuluu ehkä enemmän sille puolelle, mutta on hyvä kysymys sinänsä.  

Sitten kysyttiin tästä uutisesta, tästä Sakatti-hankkeesta. Nyt pitää tietysti ymmärtää se, että tässä on kysymys tästä Business Finlandin verohyvitysinstrumentista, eli 20 prosenttia verohyvitystä sellaisista hankkeista, missä investointi on jo tehty ja missä se itse laitos on otettu käyttöön, missä toimitaan lupaehtojen mukaisesti, mistä syntyy verotettavaa tuloa ja mistä sitten tämä verohyvitys tehdään. Tämä lakihan tulee voimaan tai tämä hyvitys voidaan tehdä aikaisintaan vuodesta 28 ja sen jälkeenkin vasta, kun laitos on käynnissä ja sitä verotettavaa tuloa syntyy. Muistutan tästä, että tämä luvitusasia on vielä kesken.  

Edustaja Kilpi nosti tämän av-tuotantokannustimen esille. Se on minun mielestäni hyvä ratkaisu, että sitä myönnettiin 10 miljoonaa. Se on suosittu. Meillä on paljon mahdollisuuksia luovilla aloilla. Sanoisin, että ylipäänsä Pohjoismaissa kulttuurivienti on aika kovassa huudossa. Itse asiassa vastasin eilen teidän kirjalliseen kysymykseenne tästä samasta aiheesta yksityiskohtaisesti. Mutta periaatteessa näitä arviointikriteereitä nyt tarkastellaan parasta aikaa, ja sen takia ei ole tarkoituksenmukaista ottaa niihin kantaa ennen kuin niitä on varsinaisesti tarkasteltu.  

Itäinen ja pohjoinen Suomi nousivat esille, ja siellä on tehty infrahanketta, matkailun kehittämistä, aluekehitysrahat on suunnattu sinne Fingridiin. Pääomitusta on myös lisätty, maakuntalentoja ja niin edespäin, mutta tämä erityistalousaluekonsepti on hyvin kiinnostava. Olen itse seurannut Puolaa ja Liettuaa, ja siellä ne ovat olleet hyvin menestyksekkäitä ideoita. Pidän niitä sinänsä mielenkiintoisina. 

Kiitän kaikkia keskustelusta. Viisi minuuttia on täynnä nyt.  

Kiitos, arvoisa puhemies! Talouskasvu- ja työllisyystilanteemme on jo pitkään ollut varsin haastava, siitä emme pääse mihinkään. Tällä hetkellä tunnelin päässä on alkanut kuitenkin näkyä useita pilkahduksia valosta. Työllisyysnäkymät ovat vahvistumassa, ja työllisten määrän voidaan viimein olettaa kääntyvän kasvuun ja työttömyyden laskuun ensi vuonna. Talouskasvu ja ostovoima tukevat tätä kehitystä. Suomi näyttäytyy myös kiinnostavampana investointikohteena, ja vihreän siirtymän investointeja on tänä vuonna toteutumassa hyvin.  

Kasvupanostukset keskittyvät puhtaaseen teknologiaan ja strategisiin innovaatioihin. Investoinnit kohdistuvat muun muassa vetyyn, sähköpolttoaineisiin, energian varastointiin, akkuteknologiaan ja kiertotalouteen. Puhtaan teollisuuden hankkeet, puolustusteollisuuden kaupat ja suuret teollisuusinvestoinnit, esimerkiksi jäänmurtajakaupat, ovat myöskin kotikaupunkiini Poriin rakentuvan TNT-tehtaan myötä luomassa yhteensä tuhansia työpaikkoja.  

Hallitus vie maaliin uudistuksia, joita Suomessa on kaivattu ja odotettu jo vuosia. Työnteon on oltava aina kannattavaa, ja siksi työmarkkinoita uudistetaan ja esimerkiksi työllistymisen kynnystä erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä madalletaan. Työn verotus kevenee ensi vuonna yli miljardilla eurolla, ja hallituskauden aikana palkansaajien verotus kevenee. Myös yritysten hallinnollista taakkaa kevennetään ja rahoituksen saatavuutta halutaan parantaa. Investointeihin kannustetaan myös veromuutosten kautta.  

Erityisenä nostona haluaisin mainita tuon 30 miljoonan euron panostuksen nuorten työllistymisseteliin. Erityisesti nuorten työmarkkinatilanne on nykyisessä taloustilanteessa vaikeutunut, ja työelämään kiinni pääseminen voi olla erittäin haastavaa. Työllistymissetelin tuki kohdennetaan alle 30-vuotiaille nuorille, joilla on takanaan jo pidempi työttömyysjakso. Seteli on hyvä esimerkki siitä, miten hallitus pyrkii auttamaan erityisesti nuoria kiinnittymään työelämään ja pääsemään urallaan eteenpäin. 

Nämä rohkeat uudistukset ovat kriittisen tärkeitä, jotta saamme Suomen suunnan käännettyä, ihmiset pääsevät töihin ja talouskasvu saadaan viimein kiihtymään. — Kiitos. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Toivoa on, ja sitä tulee koko ajan lisää. Työpaikkoja tulee syntymään talouskasvun myötä, eikä se suoraan ole hallituksen käsissä. Työllisyyteen vaikuttavat olennaisesti rakenteet ja suhdanteet, ja näihin rakenteisiin nyt on puututtu. Työpaikkoja ei voi synnyttää julkiselle puolelle lainarahalla. Sen sijaan hallitus tarjoaa nyt täsmäkeinoja nuorisotyöttömyyden taittamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Esimerkiksi nuorten työllistämissetelin avulla tuhansille nuorille avautuu ensimmäinen työpaikka. Tavoitteemme on rakentaa kestävää työllisyyttä ja osaamista. Emme paisuta hallintoa velkarahalla, vaan keskitymme tarjoamaan luotettavia mahdollisuuksia. Turvaa ei taata lainaamalla tulevilta sukupolvilta tänään. 

Arvoisa puhemies! Meidän on tunnustettava yrittäjien merkitys Suomen tulevaisuudelle. Tämä meidän kaikkien tulisi ymmärtää, että yrittäjät pitävät yhteiskunnan pystyssä ja varmistavat palvelut. Siksi me teemme nyt konkreettisia toimia, joilla yrityksiä kannustetaan työllistämään ja investoimaan. Pienyrittäjien asemaa vahvistetaan nopeuttamalla maksujen kiertoa, mikroyrittäjien rahoituksen saamista helpotetaan sekä etsitään keinoja turvata omistajanvaihdoksen sujuvuus. Yrityksiä rohkaistaan rekrytoimaan paikallisen sopimisen ja työllistämisen kynnyksiä madaltavien uudistusten avulla. Tämä on linja, joka arvostaa yrittäjän työtä ja uskaltaa rakentaa kasvun edellytyksiä. Kun yrittäjä menestyy Suomessa, me kaikki voitamme. — Kiitos, arvoisa puhemies.  

Arvoisa puhemies! Tuossa päivällä päästiin jo alkuun tässä keskustelussa. Meillä talous makaa paikallaan. Ei kasvua tällä hetkellä ole ollenkaan, kun katsotaan bruttokansantuotteen kautta, ja ennusteet ovat, että ensi vuonnakin ollaan alle prosentin kasvussa, jos yleensä ollaan, eli sieltä kautta työttömyyteen ei näytä tulevan mitään suurta helpotusta. Työttömyys on tällä hetkellä ennätyskorkealla, yli 310 000 työtöntä, yli 133 000 pitkäaikaistyötöntä. 42 prosenttia työttömistä on yli vuoden työttöminä olleita.  

Hallituksen työllisyystoimet ovat olleet käytännössä leikkauksia työntekijöiden turvaan, niin työttömyysturvaan kuin työsuhdeturvaan. Työttömyysturvassa on leikattu sille pääsyä, 20—25 prosentilla sen tasoa, ja on poistettu lapsikorotukset, on poistettu suojaosat ja niin poispäin. Osaamisesta on leikattu, niin kuin tuossa äskeisessä keskustelussa kävi ilmi, juuri silloin, kun sitä osaamista eniten tarvittaisiin. Ja sitten kun mennään näihin sosiaaliturvamuutoksiin, asumistuen muutoksiin, niin kyllä aika monet muutokset kohdistuvat tavallisiin ihmisiin, palkansaajiin. Tulokset osoittavat, että ne eivät ole muuttuneet työpaikoiksi tällä hetkellä ollenkaan. 

Se, mikä tällä hetkellä puuttuu, on työvoiman kysyntä. Meillä on 30 000 avointa työpaikkaa tällä hetkellä, ja nyt kohta muutaman päivän päästä saadaan varmaan uudet tilastot näistä, mutta ei se ole muuttunut siitä mihinkään. Tämä on suurin ongelma. Tarjontaa on todella paljon, yli 300 000, ja nyt avoimia työpaikkoja on vain tämä kolmisenkymmentätuhatta. Ongelma on tässä se, että kaikki avoimet työpaikat eivät tule julkisen työnvälityksen piiriin näkyviin, ja sitten MOT näytti sen, että siellä on paljon semmoisia työpaikkoja, jotka kiertävät, eli joka viides työpaikka käytännössä on sellainen, joka avoimina työpaikkoina kiertää viikoittain tilastoista toiseen. Eli meillä on aika paljon sillä puolella ongelmia. Tämä on tämän hetken suurin ongelma, ja talouskehitys ei tue yhtään sitä, että avoimia työpaikkoja syntyisi.  

Ministerit Puisto ja Marttinen eivät vastanneet tähän kysymykseen päivällä ollenkaan eivätkä tähän, miten aktiivista työvoimapolitiikkaa saadaan aikaiseksi. Kaikki aktivointitoimet ovat laskeneet, ja hallitus ei tähän reagoi millään tavalla. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on korkealla tasolla. Minulla on tässä käppyrä, jossa näkyy se, että jokainen kriisi on jättänyt työttömyyden korkeammalle tasolle kuin se oli aiemmin. Sen vuoksi pitkäaikaistyöttömiin pitäisi nyt kiinnittää erityistä huomiota, jotta heidän osaamistaan vahvistettaisiin, jotta heidän työmarkkinakelpoisuuttaan parannettaisiin. Nämä olisivat juuri tärkeitä asioita. 

Täällä on paljon mainostettu sitä nuorten työllistämisseteliä. Se on hyvä asia, että se tulee, mutta se koskee vain kuutta prosenttia siitä nuorten työttömien joukosta, joita on 67 000, alle 30-vuotiaita työttömiä. Se koskee kuutta prosenttia, 94 prosenttia ei saa mitään tukea, ja se on käytännössä samanlaista palkkatuettua työtä. Se on nyt työllistämissetelin nimellä ja erikseen haettavana, mutta käytännössä palkkatuettua työtä. Olisi pitänyt satsata enemmän ja erityisesti myös näihin pitkäaikaistyöttömiin. 

Myös kuluttajien luottamus on maissa, ja se näkyy koko ajan miinusmerkkisinä lukuina. Tämäkin perustuu tähän työttömyystilanteeseen. Työttömyystilanne pelottaa, ja silloin jos joutuu työttömäksi, niin se oma taloudellinen asema heikkenee todella dramaattisesti heti 40 päivän jälkeen, kun työttömyysturvaa on leikattu 20 prosentilla. Tietenkin tämä turvallisuustilanne on tuolla taustalla, mikä myöskin näkyy. 

Arvoisa puhemies! Myös työllisyyspalveluissa on iso tilanne, koska sinne tuodaan koko ajan uutta porukkaa toimeentulotuelta. Niistä uhkaa muodostua sosiaalitoimisto. 25—30 prosenttia työnhakijoista siellä ovat muitten palvelujen kuin työnvälityksen tarpeessa, pitää viedä sosiaalikuntoutukseen ja muuhun. 

Meillä on todella paljon tässä kokonaisuudessa tehtävää, ja siinä meidän pitää työskennellä paremmin, mutta tämä talouden kehitys ja hallituksen toimet eivät auta siinä juuri yhtään. — Kiitos. Käytän seuraavan puheenvuoron. 

Arvoisa puhemies! Millä Suomi nousee? Sitä miettii moni yrittäjä ja työntekijä juuri nyt. Vastaus on hyvin yksinkertainen: työllä ja yrittämisellä sekä sillä, että saamme tavallisen lapsiperheen arjen kuntoon. 

Syksyn mittaan olemme talousvaliokunnassa käsitelleet monia lakihankkeita, ja todella hyviäkin uudistuksia on mukana, mutta yksi asia vaivaa aina vaan: miksi hallitus ei panosta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka ovat varsinkin maakunnissa aivan ratkaisevan tärkeässä roolissa kasvun moottorina? Muistettakoon, että 96 prosenttia on näitä yrityksiä. 

On puhuttu paljon siitä piilevästä jarrusta, joka estää Suomen taloutta kasvamasta. Se jarru on epäluottamuksessa, pelossa ja epävarmuudessa. En väitä, että kaikki olisi hallituksen syytä, mutta arvoisa hallitus, teillä on vastuu — vastuu myös siitä, että monet tekemänne päätökset ovat heikentäneet suomalaisten yritysten ja perheiden tilannetta. Ei Suomen tilanne ole parantunut, vaikka miten olette leikanneet. Kasvu puuttuu, luottamus tulevaan puuttuu — silloin puuttuu muuten aika paljon. 

Arvoisa puhemies! Näin joulun alla ei haluttaisi olla negatiivinen, mutta totuus on kuitenkin kohdattava. Siksi kysyn: miksi hallitus on tähän saakka toiminnassaan johdonmukaisesti sivuuttanut pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet? 

Nostan muutamia toimia esille. Ensinnäkin pk-yritykset rajattiin kansallisella ratkaisulla kylmästi sivuun investointiverohyvityksestä asettamalla investoinnin euromääräinen raja-arvo 50 miljoonaan euroon, joka on valtavan suuri. Muistettakoon, että Keski-Euroopan maat — Saksa, Ranska muun muassa — asettivat tämän rajan miljoonaan euroon, elikkä Suomessa se on siis 50-kertainen. 

Toiseksi arvonlisäverotuksen huojennusalue poistettiin ilman, että olisi toteutettu merkittävää kompensaatiota arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan. Tämä on aiheuttanut sen, että meillä on 40 000 yritystä lopettanut 2025 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Kotitalousvähennyksen leikkaus kohdistuu erityisesti työllistäviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, samoin myös monet arvonlisäveron korotukset. 

Seuraavaksi yhteisöveroon kaavaillun yleisen veronalennuksen euromääräinen hyöty kohdistuu suurelta osin vakiintuneille vanhoille pörssiyhtiöille ja niiden omistajille suurimpina osinkoina. Yhteisöveron suurimmat maksajat Suomessa ovat OP-ryhmä, S-ryhmä ja niin edelleen. Tästä voi jokainen kuvitella, kuka tästä yhteisöveron alennuksesta hyötyy eniten. 

Sitten vielä yhteisöveron alentamisen rinnalla hallitus ei ole toteuttamassa yrittäjävähennykseen korotusta, joka auttaisi ammatinharjoittajia, siis niitä pieniä yrittäjiä. 

Arvoisa puhemies! Teillä on vielä aikaa korjata virheitä ja tehdä parempia päätöksiä, hyvä hallitus. Yhteinen tavoitteemme on saada Suomi kuntoon — siis Suomi kuntoon — ja se on silloin koko Suomi, ei vain Kehä kolmosen tai tunnin junan alueen Suomi. — Kiitos. [Timo Suhonen: Tuo loppu oli hyvä!] 

Arvoisa puhemies! Käsillä olevan talousarviokohdan yhteydessä haluan nostaa yhden konkreettisen toimenpiteen Varsinais-Suomen työllisyyden ja elinvoiman turvaamiseksi. Kotikaupungissani, tai siinä seutukunnassa, vallitsee nyt aika synkkä tilanne, kun autoteollisuussyklisyys on iskenyt alueeseen todella lujasti. Olemme kuulleet tässä salissa jo monta kertaa Valmet Automotive ‑autotehtaan laajoista irtisanomisesta ja lomautuksista. On syytä kuitenkin muistaa, että tämä yritys on yli 50 vuoden ajan ollut teollisuuden mallioppilas tuoden jatkuvasti uutta osaamista koko Suomen teollisuuteen. Nyt meillä on edessämme lähtökohtana kova työttömyys. 

Tämän kriisin keskellä hallitukselta ja meiltä lainsäätäjiltä on pyydetty juuri niitä toimenpiteitä, joilla työllisyyttä ja alueellista saavutettavuutta voidaan nopeasti tukea. Keskeinen toimenpide alueella liittyy juuri saavutettavuuteen ja työvoiman liikkuvuuteen. Turku—Uusikaupunki-välisen lähijunaliikenteen käynnistäminen on yksi niistä keskeisistä ratkaisuista, jotka turvaisivat seutukunnan elinvoiman ja vahvistaisivat sen houkuttelevuutta. Toimiva junayhteys laajentaisi merkittävästi työssäkäyntialuetta parantaen sekä työntekijöiden että yritysten mahdollisuuksia. 

Arvoisa puhemies! Huomionarvoista on, että tähän työllisyyttä ja liikkuvuutta edistävään hankkeeseen on olemassa jo valmiita suunnitelmia yksityisen junaliikenteen aloittamiseksi. Nämä suunnitelmat tarjoavat konkreettisen ja nopean keinon puuttua alueen työttömyyteen. Vetoan hallitukseen: tartutaan tähän olemassa olevaan suunnitelmaan. Meidän on tuettava Turku—Uusikaupunki-lähijunaliikenteen käynnistämistä nyt, kun alueemme sitä välttämättä tarvitsee. — Kiitos. 

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tulin tänne salin oikeanpuoleiseen puhujapönttöön puhumaan, jotta salin oikea laita kuulisi tämän minun tärkeän puheenvuoroni. Toki kun silmäilen salin oikeaa laitaa, niin havaitsen, että eihän siellä ole yhtään hallituspuolueen kansanedustajaa paikalla tällä hetkellä, valitettavasti.  

Arvoisa herra puhemies! Suomen työelämässä on tämän hallituskauden aikana tapahtunut perustavanlaatuinen muutos eikä todellakaan parempaan suuntaan. Hallituksen toimet ovat yksipuolisesti heikentäneet työntekijöiden asemaa, murentaneet luottamusta ja horjuttaneet sitä tasapainoa, jonka varaan suomalainen työelämä on vuosikymmeniä pääasiassa yhteisesti sopimalla rakennettu.  

Työelämän tasapaino on järkkynyt vakavasti. Voidaan perustellusti sanoa, että työelämän keikahduspiste on ylitetty. Hallituksen politiikka on nojannut ajatukseen, että työntekijöiden turvaa heikentämällä syntyy työllisyyttä ja kasvua, koska hallituksen mielestä työntekijä on lähtökohtaisesti suuri riski. Mutta todellisuudessa on käynyt niin, että epävarmuutta on lisätty, irtisanomissuojaa ollaan murentamassa, sosiaaliturvaa heikennetty ja työmarkkinajärjestelmää horjutettu tavalla, joka nakertaa luottamusta koko yhteiskuntaamme. Työntekijöiden näkökulmasta viesti on ollut kylmä ja selvä: joustakaa lisää ja kantakaa suurempi vastuu, mutta vastineeksi saatte vähemmän turvaa. Tämä ei ole reilua, eikä se ole kestävää, ei työntekijöiden eikä lopulta sen yrityksenkään eikä koko yhteiskuntamme osalta. Suomalaisen työelämän vahvuus on aina ollut ennustettavuus, luottamus ja yhdessä sovitut pelisäännöt. Nyt hallitus on rikkonut tätä perinnettä. Yksipuoliset heikennykset ilman uskottavaa näyttöä myönteisistä työllisyys- ja tulosvaikutuksista ovat vieneet työelämää väärään suuntaan.  

Arvoisa herra puhemies! Työelämää ei voi kehittää vastakkainasettelulla. Työntekijät eivät ole kustannuserä, vaan suomalaisen hyvinvoinnin ja talouden perusta. Kun turvallisuus murenee, myös sitoutuminen, tuottavuus ja luottamus murenevat, ja näin on valitettavasti hallituksen politiikan myötä käynyt. Hallituksen työllisyyspolitiikka on nojannut kolmeen keskeiseen kohtaan: 1) työttömiltä leikkaamiseen, 2) työsuhdeturvan heikentämiseen, 3) työntekijän koulutusmahdollisuuksien romuttamiseen. Tämä hallitus on vienyt työelämän liian pitkälle epätasapainon puolelle.  

Nyt olisi korkea aika pysähtyä ja arvioida suunta uudelleen ja palauttaa työelämään oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja luottamus työntekijöidenkin näkökulmasta, ei heitä vastaan.  

Arvoisa herra puhemies! Tähän SDP on valmis välittömästi. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä näyttää arvioiden mukaan selvältä, että Suomen talouskasvun liikkeellelähtö siirtyy edelleen, ja aivan tuoreen tiedon perusteella ei ole liioiteltua sanoa, että hallituksen omat toimet ovat vaikuttaneet kasvua ja työllisyyttä heikentävästi ehkä enemmän kuin hallitus itse alun perin osasi aavistaakaan. Työllisyyden laskun jatkuttua nyt jo pitkään hallituksen itselleen asettamat tavoitteet 100 000 uudesta työllisestä jäävät toteutumatta ja samoin käy niille 2 miljardin ennakoiville tuloille, jotka työllisyyden kohentumisen piti tuoda tullessaan vahvistamaan taloutta. Tämä on asia, josta aivan varmasti jokainen tässä salissa kantaa huolta.  

Arvoisa puhemies! Hallituksen työllisyyspolitiikka on keskittynyt työttömiltä leikkaamiseen, työsuhdeturvan heikentämiseen ja työntekijöiden koulutusmahdollisuuksien vähentämiseen. Omien sanojensa mukaan se on keskittynyt lisäämään työvoiman tarjontaa, mutta kun näin on tehty nimenomaan laskusuhdanteessa, voidaan sanoa, että työvoiman tarjonta totisesti on kasvanut, sillä Suomen työttömyys on tällä hetkellä yksi Euroopan korkeimpia.  

Arvoisa puhemies! Ei pullonkaula Suomessa ole työvoiman tarjonta, vaan työvoiman olematon kysyntä, ja juuri siihen nyt tarvittaisiin todellisia tekoja. Siihen tarvittaisiin sitä aktiivista työllisyyspolitiikkaa, mikä nyt käytännössä puuttuu kokonaan.  

Valtiovarainvaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on noussut hälyttävällä tavalla. Siksi tässä yhteydessä haluan tuoda esille, että on hämmentävää itse asiassa, miten moni hallituksen lakiesityksistä on ollut ristiriidassa suhteessa tavoitteisiin työllisyysasteen nostamisesta tai vaikkapa TE-palvelujen kehittämisestä. Kuten valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään, monien pitkäaikaistyöttömien tosiasialliset työllistymisen esteet ovat sellaisia, ettei niitä pystytä ratkaisemaan työllisyyspalveluissa vaan ensi sijassa hyvinvointialueiden vastuulle kuuluvissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.  

Ja vaikeasti työllistyvien kohderyhmän arvioidaan jatkossa vielä kasvavan entisestään työllisyyspalveluissa hallituksen esittämän toimeentulotukiuudistuksen myötä. Haluan tuoda esille sen, että kyllä tämä yhtälö on aivan mahdoton, kun me tiedämme, etteivät hyvinvointialueet pysty näitä tarvittavia palveluja tällä hetkellä tuottamaan eikä toisaalta TE-alueiden rahoitus ole missään määrin oikeassa suhteessa tähän massatyöttömyyden tilaan, jossa nyt tällä hetkellä elämme. Tämä ei ole kenenkään edun mukaista, ei talouden eikä työllisyyden näkökulmasta. Kyllä minä kysyn, eikö kukaan valtioneuvostossa konsultoinut työministeriötä näiden lakihankkeiden valmistelun yhteydessä, sillä kyllä luulisi, että erityisesti työministerillä olisi ollut vahva intressi estää näiden tilanteiden eskaloituminen kentällä. 

Arvoisa puhemies! Jatkan vielä tuosta työllisyyspalvelusta sen verran, että se on kuitenkin semmoinen kokonaisuus, joka — jos ja kun niitä työpaikkoja aikanaan tulee — meidän pitää saada toimimaan hyvin. Se siirrettiin kuntiin tämän vuoden alussa, ja nyt meillä on ensimmäisiä kokemuksia siitä. Siellä aktivointiaste on laskenut, ja se liittyy siihen, että työttömät eivät saa kaikkia palveluja, mitä pitäisi saada, ja noin joka viides työtön eli 20 prosenttia käytännössä saa niitä. Taustalla siellä on se, että ne palvelut siirrettiin sinne noin 100 miljoonaa alimitoitettuina. Sieltä poistettiin erilaisia kotouttamiskorvauksia ja muita asioita, jotka pienensivät sitä summaa, mitä oli aiemmin käytetty. Ja toinen syy siinä on se, että työttömyysturvamenot ovat vajaat 100 miljoonaa korkeammat kunnilla kuin arvioitiin siirron yhteydessä, mitä kompensoidaan kunnille. Eli nämä yhteensä tekevät jo noin 200 miljoonaa euroa siihen tilanteeseen nähden, mikä oli viime vuonna. Tämä heijastuu sitten suoraan siihen, kuinka paljon niitä palveluja voidaan tarjota.  

Kunnat ovat yleiskatteellisen rahoituksen varassa, ja nämä työllisyyspalvelut ovat myös siinä samassa korissa, eli ne eurot kamppailevat niitten perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen ja muiden rahojen kanssa samoista kokonaisuuksista, ja tässä mielessä tämä heijastuu myöskin näihin työttömyyspalveluihin ja työttömien henkilöitten palveluihin. Mutta pitkäaikaistyöttömien osalta meidän pitää löytää jostain ne varat, joilla heidät nostetaan sieltä ja pidetään heidän työkykynsä yllä. Siihen liittyvät myös säännölliset terveystarkastukset. Täällä puhuttiin hyvinvointialueitten, kuntien ja työllisyyspalvelujen välisestä yhteistyöstä, ja sen osalta siellä pitää löytää uusia välineitä, ja hyvinvointialueitten pitää ottaa vastuu myös niistä työttömistä, jotka ovat heidän palveluksessaan, niin, että he kantavat sitten työttömyysturvasta heidän osaltaan vastuun.  

Toinen asia, joka tämän MOTin selvityksessä tuli tuossa ilmi, olivat avoimet työpaikat. Jos niitä ei ole oikeasti, niin ne rapauttavat luottamusta koko työnhakuun, ja sen takia pitää pystyä näyttämään läpinäkyvästi ja rehellisesti, mitä ovat ne oikeat työpaikat: ne ovat oikeita työpaikkoja, että niitä ei haeta vain sen vuoksi, että näyttää siltä, että meillä on paikkoja auki. Siinä mielessä näihin pitää laittaa voimassaoloajat ja syyt, minkä takia se haku on venynyt, tai sitten se pitää vetää pois. Eli myöskin sitä hakuprosessia pitää avata.  

Joku tässä meidän sisäisessä toiminnassa, julkisessa työnvälityksessä, ontuu, koska sinne eivät tule kaikki avoimet työpaikat hakuun, ja se liittyy siihen työnvälitysprosessiin, jossa tätä hakurumbaa on niin paljon, että yrittäjät eivät halua niitä satoja työhakemuksia käsitellä, ja sen vuoksi ne eivät niitä ilmoita. Eli meillä on ihan oikeastikin tällaisia käytännön asioita, jotka meidän pitäisi tässä hoitaa.  

Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota äsken puheenvuorossani siihen, että meillä ei ole työvoiman kysyntää, ja kävin sitten läpi näitä investointitasoja tehdasteollisuudessa ja energiateollisuudessa viime vuosina, 23 ja 24, ja tänä vuonna ne liikkuvat siellä noin 10 miljardin euron luokassa, ja ne ovat vähän niin kuin laskeneet. Olisi kyllä toivottavaa, että ne energiainvestoinnit tästä lähtisivät liikkeelle, nämä tuulivoimaratkaisut ja vetyratkaisut ja sitten nämä säätövoimaan liittyvät ratkaisut. Energiateollisuudessa olisi paljon potentiaalia, ja sitä kautta pitäisi päästä työllistämään.  

Sitten täällä on puhuttu paljon laivojen tilauksista ja muista. Totta kai se on hyvä, että jäänmurtajia tilataan, mutta sitten täytyisi huolehtia myös siitä, että siellä on suomalaista työvoimaa hitsaamassa ja tekemässä sitä työtä suomalaisella työvoimalla, ja sekin asia täällä pitäisi puhua auki. Näen itse ongelmana sen, että me saadaan tilaus mutta sen tulevat tekemään jostain muualta Euroopasta olevat hitsarit eikä se työllistä samalla lailla suomalaisia. Näihin kysymyksiin pitää kiinnittää huomiota ja olisin toivonut, että ministeri olisi näihin vastannut, kun tuossa päivällä kysyttiin. — Kiitos.