Pöytäkirjan asiakohta
PTK
135
2018 vp
Täysistunto
Torstai 20.12.2018 klo 10.00—20.54
4.6
Suullinen kysymys kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta (Peter Östman kd)
Suullinen kysymys
SKT 212/2018 vp
Suullinen kyselytunti
Puhemies Paula Risikko
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, edustaja Östman, olkaa hyvä. 
Keskustelu
16.48
Peter
Östman
kd
Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kiittää pääministeriä, opetusministeriä, maatalousministeriä erinomaisista vastauksista koskien perinteistä joulun viettoa: lapset saavat laulaa enkelin laulua, ja me saamme syödä joulukinkkua. 
Mutta tosiasia on se, että sikatiloista arvioidaan joka kymmenennen lopettavan tänä vuonna. Osa talousahdinkoon ajautuneista maatiloista on ryhtynyt paikkaamaa rahapulaansa pikavippien avulla. Ja nyt on sukellettu tuotantomäärissä reilusti alle sen, mitä Suomessa syödään sianlihaa. 
Det finländska jordbruket är i en allvarlig kris. Finländarna vill helst äta inhemskt producerad mat eftersom det är mest hälsosamt, det är klimatsmart och miljövänligt. 
Erilaisia malleja kotimaisen tuotannon suojelemiseksi on esitetty. Järkevintä olisi, jos ruuan tuottajahinta olisi korkeampi. Kysynkin, minkälaisia toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä suojaamaan kotimaista tuotantoa epäekologiselta, sekä työntekijöiden ja eläinten oikeudet huomioonottamattomalta tuontituotannolta? 
16.49
Maa- ja metsätalousministeri
Jari
Leppä
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Östmanin kysymys siitä, ja toteamus, että on jouduttu turvautumaan jopa pikavippeihin, osoittaa, kuinka surkeassa, jopa epätoivoisessa, tilanteessa jotkut tilat, viljelijät, ruuantuottajat tässä maassa ovat. Tämä on asia, joka ei tietenkään näin voi jatkua. Keskeinen ratkaisu tuli myöskin teidän kysymyksessänne, eli se, että me saamme markkinat toimimaan nykyistä paremmalla tavalla, oikeudenmukaisemmalla tavalla. Siihen hallitus on tehnyt useampiakin erilaisia toimenpiteitä, jotka eivät vielä ole purreet kaikilta osin: alkuperämerkintäasiat, ostovelvoitteet siitä, minkälaisten hankintojen kautta, minkälaisten kriteereiden kautta julkinen puoli hankkii elintarvikkeitaan, elintarvikemarkkinalaki, jota eilen saatiin täydentämään myöskin asianomainen direktiivi, ja niin edelleen. Olemme järjestäneet useampia pyöreän pöydän neuvotteluja koko alan kesken, jotta ne pelisäännöt olisivat siellä reilumpia. Uskon, että nämä tuottavat tulosta, mutta eivät ole sitä vielä tuottaneet. Viennin edistäminen on myöskin yksi asia, [Puhemies koputtaa] jota tässä koko ajan tehdään, ja lukuisia muita toimenpiteitä. 
16.50
Peter
Östman
kd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Ei ole oikein, että kotimaisen tuotannon pitää kilpailla samoilla ehdoilla sellaisen ulkomailta tuodun ruuan kanssa, jota kasvatettaessa on käytetty huomattavasti enemmän kasvinsuojeluaineita, antibiootteja, ja jossa eläinten hyvinvoinnista huolehditaan paljon huonommin kuin meillä. On jo selvää, ettei maatalouden kannattavuuteen ole odotettavissa parannuksia EU:n seuraavassa budjetissa. Maatalousyrittäjät haluaisivat nähdä paremman tulevaisuuden. He haluaisivat kuulla toivon sanoman juuri ennen joulua. Kysyn vielä ministeriltä: millaisia toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä ruuantuotannon kannattavuuden parantamiseksi erityisesti lyhyellä aikajänteellä? 
16.51
Maa- ja metsätalousministeri
Jari
Leppä
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Niin kuin todettua, tilanne on vakava, ja nimenomaan tulevaisuuden kannalta vakava. Meidän on välttämätöntä saada viesti uusille nuorille, jotka tätä alaa, ruuantuotantoalaa, viljelystä, maataloutta harjoittavat ja haluavat harjoittaa, että tämä on ehdottomasti tulevaisuuden ala. Kun pidämme huolta kestävyydestä, oli se sitten, niin kuin kysyjä mainitsi, eläinten hyvinvointia, oli se antibioottien tai torjunta-aineiden käyttöä, oli se ympäristöstä huolehtimista, suomalaisen ruuan käyttö, suomalaisen ruuan tuottaminen on ekoteko, kestävä teko. Tämä on se viesti, jonka me kaikki varmasti lähetämme suomalaisille ruuantuottajille. Se, mitä eilen tuossa budjetin palautekeskustelussa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan osalta kävimme, kertoo sen yhtenäisyyden, joka meillä on.  
Ja kyllä vakavasti vetoan ruuanhankkijoihin julkisella puolella: Käyttäkää niitä kriteereitä, jotta nämä oikeudenmukaiset markkinat toteutuvat. Älkää ostako, älkää hankkiko niitä tuotteita, mitkä eivät täytä niitä kriteereitä, mitä me itse asetamme omille ruuantuottajillemme. Ja kaupalle sanon edelleen: vahvimpana toimijana elintarvikeketjussa teillä on suurin vastuu — ehdottomasti. Ja meillä poliitikoilla, totta kai, [Puhemies koputtaa] on vastuu siitä, että reunaehdot toimivat, ja sen me haluamme tehdä. 
Kysymyksen käsittely päättyi. 
Viimeksi julkaistu 11.2.2019 12:57