Arvoisa puhemies! Voi sanoa, että tätä hetkeä olen odottanut näin ensimmäisen kauden kansanedustajana muutaman vuoden, koska toimiessani aikanaan Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana ajattelin, että jos kansa antaa sen verran luottamusta, että kansanedustajaksi joskus valitaan, niin asunto-osakeyhtiölain muutos on se asia, mistä teen lakialoitteen.
Lakialoite 105/2016 on yli sadan kollegan tukema lakialoite. Ympäristövaliokunta otti sen pari vuotta sitten käsittelyyn, ja sen jälkeen oikeusministeriö on tehnyt hyvin vahvaa valmistelutyötä tämän lainsäädännön kanssa, ja nyt sitten käsittelemme ympäristövaliokunnan yksimielistä mietintöä eduskunnan kannan pohjaksi.
Kyseessä on siis asunto-osakeyhtiölain muutos, joka koskettaa rakennuksen purkamista ja uusrakentamisen helpottamista. Tavoitteena on purkamista ja uudisrakentamista koskevan asunto-osakeyhtiön päätöksenteon helpottaminen siten, että samalla turvataan kunkin osakkaan asuminen, asuntovarallisuuden arvo ja muut asunto-osakkeen tuottamat oikeudet sekä vakuudenhaltijoiden oikeudet.
Se, mikä tässä asunto-osakeyhtiölaissa on tällä hetkellä vielä jonkun aikaa se epäkohta, mikä on kaivannut tätä muutosta kiperästi, on siis se, että jos rakennus on siinä kunnossa, että sitä ei ole kokonaistaloudellisesti kannattavaa peruskorjata tai se vaatii suuremman peruskorjauksen saavuttaakseen esteettömyysasiat kuntoon tai vastaavaa osittain purkamista tai purkamista, niin laki sanoo tällä hetkellä, että vaaditaan yksimielinen yhtiökokous ja jokaisen osakkaan suostumus. Ja tämä jokaisen osakkaan suostumus on tarkoittanut sitä, että yksimieliset yhtiökokoukset eivät riitä ja sitten taloyhtiössä ei välttämättä saada sitä jokaisen osakkaan suostumusta — on perikuntia, on yhteisomisteisia asuntoja ja niin edelleen. Nyt tämä laki lähtee siitä, että neljän viidesosan määräenemmistöllä voitaisiin tehdä näitä taloyhtiöpäätöksiä ja että myöskään sitten täydennysrakennuskohteissa ei tarvittaisi sitä yksimielisyyttä ja jokaisen osakkaan suostumusta, vaan ehdotetaan, että neljän viidesosan määräenemmistöllä voisi päättää. Lisäksi sitten on tietenkin tärkeää, että jokaisen omistussuoja jollain keinoilla ylläpidetään. Ja kyllä tässä laissa lähdetään siitä, että jos tällaista purkamista tai uusrakentamista vastustava osakkeenomistaja kertoo sen siellä yhtiökokouksessa ja merkitsee tiedoksi, niin hänelle ehdotetaan oikeutta vaatia osakkeidensa lunastamista käypään hintaan määräajassa yhtiökokouksen päätöksestä.
Täällä on myöskin muita keinoja, jotka sitten tarkoittavat sitä, että jokaisen, jolla tässä taloyhtiössä osakkuus on, ääni kuuluu, eikä näin ollen kenenkään tarvitse miettiä, että hänelle tulevaisuudessa hankkeen etenemisessä käy niin, että hänen kotinsa tavallaan katoaa alta ja hänellä ei ole mitään korvaavuutta siihen.
Oikeusministeriö on tehnyt hyvää valmistelutyötä. Lakialoite lähti siitä yhdeksän kymmenesosan määräenemmistöstä, ja tämä esitys on nyt neljä viidesosaa. Ympäristövaliokunnassa sitä käsittelimme, ja muutamia asioita on, joita me mietintöön myöskin lisäsimme, muun muassa nämä erilaiset käytännöt kuntien maankäyttösopimuksissa. Olisi tärkeää, että tuotaisiin julkisuuteen, minkälaisia maankäyttösopimuksia on, ja silloin myöskin pystyttäisiin yleisesti ottaen enemmän niistä keskustelemaan.
Saattaa olla, että käytän vielä toisen puheenvuoron, mutta tässä yhteydessä haluan kiittää ympäristövaliokunnan puheenjohtajaa Satu Hassia, varapuheenjohtajaa Silvia Modigia ja koko ympäristövaliokunnan kollegoita kuten myöskin tietenkin niitä yli sataa kollegaa, jotka jo alkukaudesta osoittivat tälle asialle tukea. On mahtavaa, että tässä on tehty yhteistyötä salin laidasta laitaan, ja näin ollen myöskin sitten kiinteistökehitystä ja täydennysrakentamista edistetään merkittävästi. Meillä on nimittäin kymmeniätuhansia taloyhtiöitä, joille tulevan 10—20 vuoden aikana tämä asia on ajankohtainen. — Kiitos.