Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit jättivät valiokunnassa vastalauseen oman vaihtoehtobudjettinsa mukaisesti, ja toki myöskin kun kuulimme tuolla valiokunnissa asiantuntijoita, niin olemme saaneet erityisesti tuolta Suomen Yrittäjiltä ja pienyrityskentästä sitä toivetta, että tätä alarajaa oltaisiin voitu korottaa nyt tässä samassa yhteydessä jo enemmänkin kuin tuosta 10 000 eurosta tuohon 15 000 euroon. Kristillisdemokraatit esittävät, että me tekisimme tässä yhteydessä tuon korotuksen 20 000 euroon ja myöskin tämä vastaava korjaus tehtäisiin sitten siinä laskelmassa koskien verovelvollisuuden alarajaan liittyvää huojennusta.
On huomioitava, että tämä alarajan taso on tällä hetkellä hyvin erilainen eri Euroopan unionin jäsenmaissa, ja itse ajattelen näin, että jos näitä ei saada vähitellen enemmän samalle tasolle, niin nykyisenä aikana, kun kuitenkin niin tavarat kuin rahat liikkuvat rajan yli vikkelästi, niin kuin toki vapaan liikkuvuuden alueella pitääkin tehdä, tämä tällainen arvonlisäveron alarajan hyvin suuri ero eri maitten välillä aiheuttaa kyllä myöskin väistämättä ongelmia — erityisesti jos ajatellaan raja-alueita, joilla ihmiset voivat helposti käydä ostamassa vaikka sen palvelun sitten sieltä toiselta puolelta — koska se voi vaikuttaa sitten siihen hinnoitteluun. Jos ajatellaan, niin esimerkiksi vaikkapa Ranskassa tällä hetkellä on tuo alaraja yli 80 000 euroa, nyt jo unionin jättävässä Isossa-Britanniassa se on ollut muistaakseni yli 90 000 euroa pahimmillaan ja sitten esimerkiksi Italiassa ja Itävallassa alaraja on 30 000 euroa, ja toki sitten, jos katsotaan EU:n ulkopuolelle — sinällänsä ne eivät tässä samassa vapaakauppamarkkina-alueessa, sisämarkkina-alueessa ole — niin kuitenkin esimerkiksi Japanissa se on vielä näitä Euroopan suurimpia summia korkeampi.
Miksi tuo arvonlisäveron alarajan nostaminen on merkittävää? Se on sitä erityisesti pienille yrityksille, joille kuitenkin, voi sanoa, tällaiset hallinnolliset taakat ovat ylimääräinen lisä, ja tämmöinen peruskirjanpito pelkästään ilman sitä arvonlisäveroblankettien täyttämistä sinällänsä saattaisi hoitua melkeinpä siltä yrittäjältä itseltään, mutta valitettavasti sitten kun arvonlisäveroilmoitukset ja muut tulevat mukaan, useimmiten siitä pienestä yrittäjätulosta pitäisi vielä pystyä maksamaan kirjanpitoyrittäjälle. Sitten ovat tietysti sellaiset tahot, joissa voi sanoa, että se arvonlisä syntyy nimenomaan siitä työstä, elikkä siellä ei synny sellaisia vähennettäviä vaikkapa materiaalikuluja, jotka sitten voisi huomioida arvonlisäveron vähennyksenä. Ajatellaan nyt vaikkapa juuri kampaamoalaa tai esimerkiksi ylipäätänsä kauneudenhoitoa tai vaikkapa hierontaa tai vastaavantyyppisiä yrittäjiä: kyllä näissä nimenomaan se yrittäjän tekemä työ on se, mitä siinä sitten tarjotaan kuluttajalle, ja siellä vaikkapa shampoosta tai jostain muusta vastaavasta, jota käytetään sen työsuoritteen yhteydessä, ei kovin paljon tule vähennettävää arvonlisäveroa, niin että se sinällänsä voitaisiin sitten huomioida siinä tilityksessä. Sitten monilla toimialoilla on myös sellaisia sivutoimisia yrittäjiä, joilleka tämä hallinnon keventäminen edistäisi sitä yritystoiminnan ylläpitämistä ja edistämistä.
Tietysti, kuten tuossa jaoston puheenjohtaja Viitanen totesi, aina tällaiset rajat synnyttävät sen pohdinnan, tuleeko esimerkiksi yritystoimintaan jonkunlaisia pilkkomisia tai muita, kun huomataan, että raja lähestyy. Siinä mielessä tätäkin asiaa pitää toki tarkastella, mutta kristillisdemokraatit katsovat, että tässä yhteydessä tuo rajan nostaminen 20 000 euroon ei olisi niin merkittävä, että minkääntyyppistä vääristymää voitaisiin katsoa tapahtuvan.
Sitten on toinen asia se, että tästä alarajan huojennuksestahan, mitä myöskin tuossa edustaja Viitanen toi esille, on toivottu, että se olisi nostettu 30 000:sta 50 000 euroon. Tässä yhteydessä ei myöskään valiokunnassa sitten katsottu, että tässä tehdään muutoksia, koska olemme ymmärtäneet, että tämä on lainsäädännöllisesti sellainen asia, joka tulee väistymään tässä muutaman vuoden sisällä Suomessa lainsäädännöstä muutoinkin.
Kaiken kaikkiaan itse ainakin toivon, että kun meillä on muun muassa tuolla suuressa valiokunnassa ollut tämä direktiiviesitys siitä, että näitä alarajoja pitäisi lähteä yhtenäistämään Euroopan unionin alueella niin, että ne olisivat lähempänä toisiansa, niin sitä kautta sitten vihdoin tulisi jotenkin näitten eri maitten alarajojen välille selkeämpi asetelma. Minusta on käsittämätöntä, että samalla sisämarkkina-alueella voi olla lähestulkoon 90 000 euron alarajoja ja sitten tosiaankin... Meillähän aiemmin oli muistaakseni jopa 8 500 se summa, mistä Suomi silloin aikanaan liittymissopimuksessa sopi, ja siitä on lähdetty sitten viemään tätä esitystä eteenpäin. Taisi olla niin, että varapuhemies oli valtiovarainministerinä siihen aikaan, kun se nousi ensin sinne 10 000 euroon, ja sitten siitä on nyt päästy eteenpäin.
Todellakin itse katson, että tässä on minusta sellainen asia, missä EU:n sisällä meillä pitäisi selkeästi olla yhtenäisempi linja. Tämä ei voi tällä tavoin jatkua. Sitten tiedetään, että meillä on myöskin sellaisia maita, joissa pienyritysten tällainen niin sanottu byrokratiavelvoite on huomattavan paljon pienempi. Meillä on paljon maita, joissa — esimerkiksi Ranska — tällaisilla pienyrittäjillä, jotka harrastavat vaikka torikauppaa, vihannesmyyntiä tai vastaavaa, ei ole kirjanpitovelvoitteita. Heillä on aivan, voi sanoa, villiä ja vapaata se touhu, ja toki en pidä sitä edes yrittäjän etuna, koska siinä vaiheessa, kun yritys lähtee kasvamaan, sitten tullaan siihen tilanteeseen, että no mikäs se onkaan se edellisen tilikauden tulos, ja jos tarvitsee vaikka pankista hakea lainaa tai muuta vastaavaa, niin kyllä kai ensimmäisenä pankinjohtaja kysyy, minkälainen on ollut edellisen tilikauden tulos ja miltä taseen pohjalta lähdetään miettimään, onko vaikka lainaan mahdollisuutta. Mutta tällä hetkellä tämä tilanne on todellakin Euroopan sisällä, samoilla sisämarkkinoilla, hyvin, hyvin erilainen.
Kristillisdemokraatit tosiaan tekevät tämän vastalauseen 1 mukaisen esityksen siitä, että tuonne 20 000 euroon saakka saataisiin sitten tuo alaraja nostettua. — Kiitoksia.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
Edustajat, muistutan, että kun tullaan tänne eteen puhujakorokkeelle, niin jätetään se kertakäyttöinen maski sinne roskikseen ja otetaan uusi sitten pois mennessä ja putsataan kädet. Että ei tuoda tuohon puhujakorokkeelle sitä maskia. [Sari Essayah: Kyllä, kyllä, uusi on jo naamassa!] — Hyvä. — Mutta se, että ei tuoda tuohon korokkeelle sitä maskia, on näitten meidän terveysturvallisuussääntöjen mukaista. [Sari Essayah: Kyllä, mutta oliko siellä se roskis?] — Kyllä siellä pitäisi olla roskis, molemmilla puolilla.