Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Esityksen mukaan nykyisestä Postin yleispalveluun kuuluvasta viisipäiväisestä keräilystä ja jakelusta siirryttäisiin kolmepäiväiseen keräilyyn ja jakeluun EU:n postidirektiivissä säädetyn poikkeamismahdollisuuden mukaisesti. Yleispalvelun tarjoaja olisi velvollinen tiedottamaan kotitalouksille keräily- ja jakelupäivänsä sekä niissä tapahtuvat muutokset ja ylläpitämään tietoa keräily- ja jakelupäivistä verkkosivuillaan. Samalla laista poistettaisiin yleispalvelun tarjoajalle säädetty hankintamenettely. Lisäksi esitettäisiin otettavaksi käyttöön määräaikainen sanomalehtijakelua koskeva valtionavustus niillä alueilla, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakelua eikä saatavilla täysin kattavaa viisipäiväistä varhaisjakelua. Valtionavustuksen piiriin kuuluvilla alueilla jakelupäivät olisivat kiinteät. 

Esityksen mukaisesti säädettäisiin myös yleispalvelutuotteiden hinnoittelussa sallitusta kohtuullisesta katteesta sekä postilaatikoiden sijaintitietoja koskevan sääntelyn uudistamisesta. Lisäksi yleispalvelun tarjoajan hoitamat perustuslain mukaiset julkiset hallintotehtävät määriteltäisiin, tiedoksiantomenettelyä koskevaa sääntelyä tarkennettaisiin sekä tehtäisiin myös teknisiä ja merkitykseltään vähäisiä muutoksia ilmoitusmenettelyä, toimitusehtoja, jakelua, Liikenne- ja viestintäviraston määräyksenantovaltuutusta sekä pakkokeinoja koskevaan sääntelyyn. 

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja sen tavoitteita pääosin kannatettavina, koska perinteisemmän paperisen postin volyymit vähenevät merkittävästi. Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, paperista postia ei saadun selvityksen mukaan enää riitä jaettavaksi postinjakeluun kannattavasti jokaisena arkipäivänä. Nyt ehdotettua niin sanottua vuoropäiväjakelua pidetään toimivana ja välttämättömänä sopeutumiskeinona tähän. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että nyt ehdotetuilla muutoksilla ei muuteta yleispalvelun jakelukirjeiden kulkunopeutta.  

Vuoropäiväjakelu on kannatettava etenkin kahdesta syystä. Ensinnäkin sen avulla voidaan järjestää päiväjakelua kustannustehokkaasti nykyisin niillä kaupunkialueilla, joissa toimii päällekkäinen sanomalehtien seitsemän päivän varhaisjakeluverkko. Toisekseen henkilöstön kannalta on olennaista se, että vuoropäiväjakelu mahdollistaa kokopäivätyön postinjakelussa. Valiokunta pitää tärkeänä, että selvityksen mukaan yleispalvelulähetykset jaetaan ja keräillään vuoropäiväjakelussakin postilain mukaisesti. 

Valiokunta on mietinnössään kiinnittänyt huomiota erityisesti tiedoksiantomenettelyyn, niin kutsuttuun ehdotuksella säädettävään sanomalehtien jakelutukeen, sijainti- ja osoitetietojen luovuttamiseen sekä saaristojakeluun. Tiedoksiannon osalta valiokunnan huomiota kiinnitettiin asiantuntijakuulemisessa hallintolaissa säädettyyn niin sanottuun tiedoksianto-olettamaan, jonka mukaan vastaanottajan katsotaan saaneen tiedon kirjeitse tavallisena tiedoksiantona lähetetystä asiakirjasta seitsemäntenä päivänä asiakirjan lähettämisestä, jollei vastaanottaja näytä tiedoksisaannin tapahtuneen tätä myöhemmin. Kysymys on ennen kaikkea perustuslain 21 §:ssä turvatusta oikeusturvasta sekä hyvän hallinnon takeista, joihin perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota jo edellisen postilain päivityksen aikaan ja totesi olevan tärkeää, ettei lakiehdotuksella olennaisesti hidasteta viranomaisten lähettämien oikeusturvan kannalta merkityksellisten postilähetysten kulkua. Tämä sama seikka on edelleen ajankohtainen.  

Oikeusturvan lisäksi kysymys tiedoksiantokirjeiden kulkunopeuden muuttumisesta yleispalveluun ehdotettavien muutosten vuoksi kiinnittyy saadun selvityksen mukaan vahvasti myös perustuslain 124 §:ään ja sen asettamiin edellytyksiin. Jotta muu kuin viranomainen voi hoitaa julkista hallintotehtävää eli tiedoksiantomenettelyä, eivät oikeusturva ja hyvä hallinto saa vaarantua. Saadun selvityksen mukaan tällä esityksellä ei kuitenkaan näiltä osin muuteta nykytilaa, sillä jo nykyinen säännös pitää sisällään virkavastuun koko tiedoksiantotehtävän osalta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuoropäivämalli ei aiheuta viiveitä postinjakeluun vaan ainoastaan jakelun rytmitys tuotantoprosessissa muuttuu. Valiokunnan kuulemat tiedoksiantokirjeiden kannalta keskeiset toimijat eivät myöskään ole nähneet mainittavia ongelmia kulkunopeudessa.  

Nyt saadun selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että nyt ehdotettu muutos ei lähtökohtaisesti vaaranna postin kulkunopeutta siten, että hallintolain tiedoksisaantia koskevaa olettamaa olisi tarve muuttaa. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että postinjakelun kulkunopeutta seurataan, jotta ei olennaisesti hidasteta viranomaisten lähettämien oikeusturvan kannalta merkityksellisten postilähetysten kulkua, kuten tiedoksisaantikirjeitä. Tämän vuoksi valiokunta esittää eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan ”eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa tarkoin postinjakelun kulkunopeutta, jotta postinjakelulla ei olennaisesti hidasteta viranomaisten lähettämien oikeusturvan kannalta merkityksellisten postilähetysten kulkua tai perille saapumista, ja ryhtyy tarvittaessa sekä käytännön että lainsäädännöllisiin toimiin”. 

Valiokunta on myös täsmentänyt tiedoksiantomenettelyä koskevaa 21 §:n 1 momenttia oikeusministeriön edellyttämällä tavalla lisäämällä säännökseen asianmukaisuuden vaatimuksen sekä ulottanut saman vaatimuksen koskemaan myös 2 momentissa tarkoitettua tiedoksiantotehtävää sopimuksella hoitavaa toimijaa. Lisäksi, koska virkavastuuta ei voida rajata vain julkiseen hallintotehtävään sisältyvään julkisen vallan käyttöön, valiokunta on lisännyt virkavastuuvelvoitteen koskemaan myös sellaisen yrityksen, joka yleispalvelun tarjoajan kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla tarjoaa yleispalvelun tarjoajan palveluja asiakkailleen, palveluksessa olevaa henkilöä. 

Arvoisa puhemies! Sanomalehtijakelua koskevan valtionavustuksen eli jakelutuen osalta valiokunta toteaa tyytyväisyydellä, että esityksessä on otettu huomioon tuki niille vähintään kolmipäiväisen jakelun sanomalehdille, joihin jakelutiheyden muutos vaikuttaa. Valiokunta kuitenkin toteaa, että hallituksen esityksen jakelutuen ulkopuolelle jäävät lehdet, jotka ilmestyvät harvemmin kuin kolme kertaa viikossa. Ne ovat usein alueellisen tiedonvälityksen kannalta tärkeitä paikallislehtiä. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että paikallislehtien asema tiedonvälittäjinä turvataan. Tämän vuoksi valiokunta pitää välttämättömänä, että valtioneuvosto tuo eduskunnan käsiteltäväksi esityksen, jolla turvataan paikallislehtien asema. Valiokunta esittää eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, että ”eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee lain mediatuesta, jolla pyritään turvaamaan paikallislehtien asema merkittävinä tiedonvälittäjinä”. 

Valiokunta on myös tehnyt eräitä osin lakiteknisiä muutoksia sekä täsmennyksiä sanomalehtiä koskevaa valtionavustusta käsitteleviin pykäliin. Valiokunta on muun muassa täsmentänyt sääntelyä siten, että valtionavustus voidaan myöntää yhdelle jakeluyritykselle siten kuin valtionavustuslaissa säädetään, sekä lisännyt myös säädöstasolle hallituksen esityksen perusteluissa mainitun enintään kahden vuoden määräajan yleispalvelun tarjoajalle asetettavaan erilliseen velvoitteeseen julkisen palveluvelvoitteen mukaisen sanomalehtijakelun toteuttamiseen. 

Asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty valiokunnan huomiota myös sijainti- ja osoitetietojen luovuttamiseen. Toisaalta on katsottu, että esitetyt muutokset edistäisivät kilpailua, mutta toisaalta on arvioitu, että vaatimus ilmaiseen tietojen luovuttamiseen olisi kilpailuoikeudellisesti syrjivää avoimessa kilpailussa ja markkinaehtoisessa liiketoiminnassa. Toisaalta ehdotetun sääntelyn on katsottu vaativan täsmentämistä. Lisäksi on katsottu, että sen arvioimisen, voisiko esimerkiksi kansallinen turvallisuus tai maanpuolustus vaarantua, tulisi kuulua asianomaisten vastuuviranomaisten eli turvallisuusviranomaisten tehtäväksi. Saadun selvityksen perusteella valiokunta on muuttanut edellä mainittuja säännöksiä tarkemmin yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevällä tavalla. 

Saaristojakelun osalta asiantuntijakuulemisessa on kannatettu vaikeakulkuisen saaristoalueen määritelmää koskevaa ehdotusta. On kannatettu lainsäädännön selkeyttämiseen ja ymmärrettävyyden parantamiseen tähtääviä muutoksia, jotka selkeyttäisivät oikeustilaa ja vähentäisivät tulkintaerimielisyyksiä. Asiantuntijakuulemisissa on korostettu, että jakelu vaikeakulkuisilla saaristoalueilla turvataan parhaiten sillä, että valtio ylläpitää saaristossa riittävän tiheän yhteysalus- ja lossiliikenteen, joka mahdollistaa kolmipäiväisen yleispalvelukirjeiden jakelun. 

Mainittujen teemojen lisäksi valiokunta on muun muassa saavutettavuuden näkökulmasta tehnyt säädöstasolle kaksi lisäystä, joiden myötä laissa huomioidaan paremmin liikuntaesteisyys ja heikentynyt toimintakyky. Lisäksi valiokunta on tehnyt eräitä muita pienehköjä muutoksia saatujen selvitysten pohjalta. 

Saadun selvityksen mukaan lain on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä lokakuuta 2023. On kuitenkin tarkoitus, että sen 2 §:n 11—14 kohta sekä 6 a luku tulevat voimaan mahdollisimman pian, minkä vuoksi valiokunta on poistanut viimeksi mainittujen kohtien kohdalta päivämäärän ”1. päivänä heinäkuuta 2022” ja jättänyt sen tyhjäksi, joten päivämäärästä voidaan päättää lain vahvistamisen yhteydessä. 

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen sekä edellä mainitut kaksi lausumaa. 

Arvoisa puhemies! Mietintöön sisältyy vastalause. 

Arvoisa puhemies! Postiala on suuressa murroksessa. Kirjemäärä on vähentynyt lähes 70 prosenttia 2000-luvulla. Syynä on sähköisen viestinnän nopea kehittyminen, ja se on vallannut alaa perinteiseltä kirjepostilta. Arvioiden mukaan kirjemäärä tulee vähentymään tasaisesti jatkossakin. Vuonna 2021 osoitteellisten kirjeiden määrä väheni edelleen kahdeksan prosenttia ja kuluttajien lähettämien kirjeiden määrä yli kymmenen prosenttia. 

Postin tilannetta ei helpota se, että kilpailu posti- ja jakelualalla on koventunut. Tällä hetkellä Suomessa toimii 17 posti- ja jakeluyritystä, mutta määrä tullee todennäköisesti kasvamaan alustatalouden kehittyessä. On selvää, että näin merkittävään muutokseen on vastattava myös lainsäädännössä. Posti on pärjännyt pääsääntöisesti hyvin vaikeassa markkinatilanteessa. Hallituksen esitys uudesta postilaista pyrkii omalta osaltaan tukemaan Postin työtä ja sitä, että jokainen suomalainen saisi varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta kirje- ja sanomalehtijakelun luotettavasti jatkossakin. 

Arvoisa puhemies! Kirjemäärän voimakas vähentyminen uhkaa myös postialan työpaikkoja, sillä paperipostia ei riitä jaettavaksi enää jokaisena arkipäivänä. Hallituksen esityksen yhtenä tarkoituksena on mahdollistaa vuoropäiväjakelu. Tämä mahdollistaa päiväjakelun järjestämisen kustannustehokkaasti niillä alueilla, joilla sanomalehdet jaetaan varhaisjakeluna seitsemänä päivänä viikossa. Postinsaajien näkökulmasta vuoropäiväjakelu ei aiheuta suuria muutoksia. Käytännössä jakelu toimii vuoropäiväjakelussa siten, että päiväposti jaetaan samalla postinumeroalueella eri arkipäivinä vuoroviikoin. Valiokunnan saamien selvitysten mukaan vuoropäiväjakelu ei vaikuta kirjeiden kulkunopeuteen, ja tätä palvelulupausta valiokunnassa haluttiin korostaa. 

Arvoisa puhemies! Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuoropäiväjakelu ei aiheuta viiveitä postinkulkuun. Esimerkiksi viranomaiskirjeet ja lehdet jaetaan jatkossakin lähettäjäasiakkaiden kanssa sovitun kulkunopeuden ja palvelulupausten mukaisesti. Viranomaisten yleisesti käyttämä kirjeluokka jaetaan neljäntenä tai viidentenä päivänä sen postituksesta ja ykkösluokan kirje toisena tai kolmantena päivänä postituksesta. Valiokunnan saamien tietojen mukaan tiedoksiantokirjeiden kulkunopeudessa ei ole havaittu merkittäviä ongelmia. 

On erittäin tärkeää, että huolehdimme kaikissa tilanteissa viranomaiskirjeiden asianmukaisesta kulkunopeudesta koko maassa. Kyse on kansalaisen perusoikeudesta saada häntä koskevaa viranomaistietoa oikea-aikaisesti ja ilman viivytyksiä. Tähän perusoikeuteen myös valiokunta kiinnittää mietinnössään erityistä huomiota. Valiokunta vaatii lausumassaan valtioneuvostoa seuraamaan tarkoin postin kulkunopeutta ja tarvittaessa ryhtymään tarvittaviin toimiin, jotta tiedoksiantokirjeiden riittävä kulkunopeus turvataan myös jatkossa. 

Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Kymäläinen esitteli hyvin liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön tähän asiaan. Tätä postilain muuttamista on käsitelty täällä eduskunnassa pitkään ja erittäin asiallisesti, ja se on omasta mielestäni nyt saanut hyvän muodon, jolla voidaan mennä eteenpäin, mutta varmaan tosiasia on, että lähivuosina, tulevina vuosina postinjakeluun ja Posti-asiaan joudutaan palaamaan vielä useammankin kerran. 

Tämän hallituksen esityksen mukaan nykyisestä Postin yleispalveluun kuuluvasta viisipäiväisestä keräilystä ja jakelusta siirrytään kolmipäiväiseen keräilyyn ja jakeluun, ja yleispalvelun tarjoaja on tämän jälkeen velvollinen tiedottamaan kotitalouksille keräily- ja jakelupäivänsä sekä niissä tapahtuvat muutokset ja ylläpitämään tietoa keräily- ja jakelupäivistä verkkosivuillaan. Alun perin hallituksen esitys lähti siitä, että olisi ollut vakiojakelupäivät, mutta tuossa matkan varrellahan se muuttui siten, että nytten tässä hallituksen esityksessä ja myöskin tässä mietinnössä lähdetään siitä, että Posti voi muuttaa niitä jakelupäiviä aina tietyin väliajoin, kun Posti ilmoittaa siitä, mutta sen pitää myöskin olla hyvissä ajoin tiedossa. 

Lisäksi esitetään otettavaksi käyttöön määräaikainen sanomalehtijakelua koskeva valtionavustus niillä alueilla, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakelua eikä saatavilla täysin kattavaa viisipäiväistä varhaisjakelua. Tämä jakelutuki johtui siitä, että sanomalehdet eivät ole sitä varsinaista lainmukaista yleispalveluvelvoitetta, vaan sitä ovat nimenomaan ne postimerkilliset kirjeet ja viranomaiskirjeet. 

Valiokunta kun on käsitellyt asiaa, se on todennut, että tämä hallituksen esitys on tarpeellinen, koska perinteisen paperisen postin volyymit vähenevät merkittävästi jatkuvasti. Nyt ehdotettua niin sanottua vuoropäiväjakelua pidetään toimivana ja välttämättömänä sopeutumiskeinona tähän muuttuneeseen tilanteeseen. Yleispalvelulähetysten määrä lähetyksistä on vain noin kaksi prosenttia, ja kotitalouteen jaetaan yleispalvelukirje keskimäärin kerran kolmessa viikossa nykyään. 

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan hallituksen esityksen osalta oli myös syytä varmistua siitä, että lakiehdotuksella ei olennaisesti hidasteta viranomaisten lähettämien, oikeusturvan kannalta merkityksellisten postilähetysten kulkua, ja tähän valiokunta on kiinnittänyt erityistä huomiota myöskin. Nyt saadun selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että nyt ehdotettu muutos ei lähtökohtaisesti vaaranna postin kulkunopeutta siten, että hallintolain tiedoksisaantia koskevaa olettamaa olisi tarvetta muuttaa, mutta valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että postinjakelun kulkunopeutta seurataan jatkossakin. 

Kun mennään sitten tähän jakelutukeen, niin valiokunta on erittäin tyytyväinen siihen asiaan, että esityksessä on otettu huomioon tuki niille vähintään kolmipäiväisen jakelun sanomalehdille, joihin jakelutiheyden muutos vaikuttaa. Valiokunta toteaa, kuten valiokunnan puheenjohtaja jo tuossa omassa puheenvuorossaan toi esille, että tämän hallituksen esityksen jakelutuen ulkopuolelle jäävät lehdet, jotka ilmestyvät harvemmin kuin kolme kertaa viikossa, ja useat näistä ovat niin sanottuja tilattuja paikallislehtiä, joiden merkitys on erittäin suuri eri alueiden tiedonvälityksen kannalta, ja siksi valiokunta on tuon toisen lausuman tuonut myöskin omaan mietintöönsä. Itse vilpittömästi toivon, että valtioneuvosto valmistelee nopeasti sen lain, jolla pystytään turvaamaan myöskin paikallislehtien asema tulevaisuudessa tiedonvälittäjinä. 

Ja, arvoisa puhemies, on harmi, ettei ole perussuomalaisten edustajia täällä salissa. Olisin mielelläni heiltä kyllä kysynyt, miksi he vastustavat paikallislehtien aseman tukemista nyt ja tulevaisuudessa. 

Arvoisa puhemies! Tänään salissa olevalla hallituksen esityksellä toteutetaan hallitusohjelman tavoitetta, jolla nyt sitten turvataan oikeudenmukainen postin saatavuus harva-alueella ja ympäri Suomea vaarantamatta yleispalveluvelvoitetta.  

Tärkeää on, että viisipäiväinen jakelu pystytään tuolla harva-alueella jatkossakin toteuttamaan. Yleispalveluvelvoitetta on postimäärien vuoksi todellakin kevennettävä, mutta se ei vaaranna tätä lain henkeä missään tapauksessa. Näitä taustamuuttujia on paljon, ja niin kuin edustaja Torniainen sanoi, tähän varmaan palataan jo seuraavalla hallituskaudella jossain muodossa. Näin tietysti, kun tässä on tämä väliaikainen tuki ja sitten nämä pysyvät muutokset.  

Printtimedia on kauheassa murroksessa tällä hetkellä, niin sanoma- kuin aikakauslehtien levikki putoaa koko ajan, kirjeposti noin 15 prosenttia vuodessa, ja on ennustettu, että printtimedian, maakuntalehtien, levikki puolittuu vuoteen 2030, ja se on sieltä 90‑luvulta asti tullut alas. Itselläni on huoli siitä, mistä ihmiset tietoa tulevaisuudessa saavat. Paikallislehtien ja maakuntalehtien rooli on aivan ratkaiseva. Ei voi olla, että olemme pelkästään iltapäivälehtien varassa. Digiin on siirrytty, mutta ei semmoista vauhtia kuin nämä levikit ovat pudonneet. Digilehden lukemistahan on tutkittu, ja sehän on huomattavasti pinnallisempaa kuin printtimedian lukeminen. Printtimediaan, maakuntalehtiin, paikallislehtiin, käytetty aika on moninkertainen verrattuna siihen, mitä tuonne digilehteen käytetään. Asia on tietysti tärkeä ihmisten tiedonsaannin kannalta.  

20 vuotta sitten noin kaksi kirjettä per vuorokausi tuli postilaatikkoon, ja nyt se taitaa olla yksi kymmenesosa siitä per vuorokausi. Tämä kehitys on hurja. 

Samalla tavalla ihmettelin itsekin perussuomalaisten paikallismedian ja mediatuen vastustamista. Vaikka he vastalauseen jättivät, niin itse asiassa heidän lausumansa on melkein sama kuin hallituksen lausuma, yksi sana eroa.  

Paikallismedia itse asiassa kattaa — ja sen saavutettavuus on kaikista lehdistä suurin — yli 80 prosenttia. Maakuntalehdet tulevat siellä yli 70 prosentissa ja kaupunkilehdet jossain 50:n ja 60:n välissä. Yli 150 paikallislehteä — niitten merkitys erityisesti demokratiaan ja kuntapolitiikkaan, paikallisasioihin ja muuhun on iso. Maakuntalehdillä on sitten oma roolinsa maakuntapolitiikan ja maakuntahengen ja tiedonsaannin kannalta. On tärkeää, että nyt tämä mediatuki saadaan nopeasti eteenpäin. Nuo luvut minusta kertovat siitä, mikä merkitys näillä kaiken kaikkiaan on. 

No sitten tähän jakeluun. Tietysti Postin toiminta on muuttunut ja paketit ovat hurjan isoon rooliin tulleet ja kirjeposti vähenee, mutta on tärkeää, että tällä vuoropäiväjakelulla nyt pystytään turvaamaan niille tuhansille postinjakelijoille ja postityöläisille täysi työpäivä. Matalapalkka-ala, ja on äärimmäisen tärkeää, että he sillä työllä tulevat toimeen ja pystytään se postinjakelu tällä tavalla turvaamaan. Vuorojakelu on ollut monissa kaupungeissa jo tällä hetkellä käytössä, ja siitä on hyviä kokemuksia.  

Näissä haasteissa minusta hallituksen esitys on hyvä, ja pystytään nyt ainakin väliaikaisesti selviämään. Tärkeintähän tässä on nyt seurata näitten tukielementtien, niin jakelutuen kuin sitten aikanaan tulevan mediatuen, vaikutusta. Ja toivotaan, että tämä kehitys, mikä tällä hetkellä printtimedian, erityisesti sanomalehtimedian, osalta on, pystyttäisiin jollain tavalla edes pysäyttämään.  

Arvoisa herra puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtajalle valiokuntamme mietinnön hyvästä esittelystä ja kiitos kollegoille hallituspuolueista hyvistä puheenvuoroista tähän asti. 

Olin itsekin todella ajatellut niin, että kun olemme aika paljon työtä tehneet tämän merkittävän lakiuudistuksen äärellä, niin olisimme olleet tosiaan valiokuntanakin loppuun asti yksimielisiä tästä. Kokoomuksen valiokuntaryhmän puolesta haluan antaa hyvän kiitoksen hallituspuolueiden kollegoille työstä, ja toki kyllä täytyy sanoa, että työskentelyvaiheessa myöskin perussuomalaisten valiokuntaryhmä mielestäni oli hyvin tiiviisti yhdessä tekemässä tästä mahdollisimman hyvää mietintöä ja mahdollisimman hyvää lakia, jolla todella vastataan näihin valtaviin olosuhdemuutoksiin, joita Posti kohtaa omassa toiminnassaan. Täytyy sanoa, että yllätti lopussa tämä vastalauseen jättäminen ja tosiaan hylkäysehdotus tälle erittäin tärkeälle ja hyvälle ponnelle, jota valiokunnan enemmistö nyt ehdottaa koskien tätä mediatukea. 

Kaiken kaikkiaan tämä lainsäädäntönä voi tuntua hieman sellaiselta tekniseltä kysymykseltä, miten nyt sitten saadaan postinjakajien työtunnit riittämään niin, että postinjakelutyö tuo perheelle leivän pöytään, mutta, arvoisat kollegat, kyse ei ole siitä ollenkaan — tai no, on siitäkin kysymys, en sitä sano — vaan siis tällä on paljon, paljon suurempi merkitys, ja mielestäni edellä esimerkiksi edustaja Eskelinen toki sitä asiaa jo tapaili. Siis kysehän on tiedonvälityksestä. Jos ajatellaan vaikka tällaista aikaa, jota nyt elämme, että Euroopassa riehuu sota, niin sodastahan sanotaan, että ensimmäinen uhri on aina totuus — kun sota alkaa, propaganda valtaa alaa — ja silloin täytyy olla niin, että kansakunnalla on jo valmiiksi hankittuna paitsi lukutaito, joka Suomessa on maailman korkein, myöskin medialukutaito. Nämä eivät ole mitään sellaisia saavutettuja etuja, joiden puolesta ei tarvitsisi tehdä töitä jatkossakin, vaan meidän pitää huolehtia siitä, että Suomessa esimerkiksi median käyttö on sillä tavoin monipuolista kuin se on ollut aiempinakin vuosikymmeninä, että kodeissa pidetään arvossa sitä, että lehdet luetaan, tiedotusvälineitä monipuolisesti seurataan ja että se tapa siirtyy myös sukupolvelta toiselle. Tässä mielessä juuri tämä paikallislehtien merkitys tässä ajassa on valtavan tärkeä, koska esimerkiksi ne maakuntalehdet ja niistä saatavat digisisällöt ovat ikään kuin siellä kännykkä- ja pädimaailmassa enemmän, mutta se paperilla kotiin tuleva paikallislehti on usein se, mistä esimerkiksi nuori oppii ensimmäisenä uutisia lukemaan. Niissä lehdissä kirjoitetaan ja kerrotaan asioista, jotka ovat siinä nuoren ihmisen omassa arjessa, lähiympäristössä relevantteja. Tämänkaltainen medialukutaidon oppiminen on aivan välttämätöntä sen kannalta, että myös sitten aikuisena niitä erilaisia digimedioita, jotka valtaavat alaa, osataan seurata ja medialukutaitoa hyödyntää. 

Tässä mielessä siis, arvoisa puhemies, pidän todella tärkeänä tätä, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee lain mediatuesta, jolla pyritään turvaamaan paikallislehtien asema merkittävinä tiedonvälittäjinä. Tämä on todella tärkeä lausuma, ja on vaikea käsittää, miksi perussuomalaiset haluavat esittää tämän hylkäämistä. Myös tämä toinen lausuma — eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa tarkoin postinjakelun kulkunopeutta, jotta postinjakelulla ei olennaisesti hidasteta viranomaisten lähettämien oikeusturvan kannalta merkityksellisten postilähetysten kulkua tai perille saapumista, ja ryhtyy tarvittaessa sekä käytännön että lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin — on totta kai tärkeä. On tärkeää, että postinkulku toimii hyvin ja oikein. Tässä mielessä tämä nyt hyväksyttävä laki on todella tärkeä, että Posti pystyy järjestelemään omaa työtään mahdollisimman hyvin, vastaamaan niihin ajan haasteisiin, jotka eittämättä tulevat siitä, että kirjepostin määrä on vähentynyt valtavasti, ja todennäköisesti tämä trendi tulee jatkumaan tulevaisuudessakin, että kirjepostin määrä vähenee. Näin on tarkoituksenmukaista siirtyä vuoropäiväjakeluun, jotta postinjakajille sitten pystytään järjestämään — myös heille, jotka täysipäiväistä työtä toivovat pääsevänsä tekemään — tällainen mahdollisuus, että täysipäiväistä työtä myös on tehtäväksi. Tässä mielessä siis tähän lakiinhan itseensä jo sisältyy tämä jakelutuki sitten näille kolme kertaa viikossa tai useammin julkaistaville sanomalehdille, elikkä se asia tulee kuntoon. Edellä halusin, arvoisa puhemies, nämä lausumat todeta, ne ovat erittäin tärkeitä. 

Tosiaan ehkä vielä totean siitä, että kun siirrytään tähän vuoropäiväjakeluun, niin vaikka voisi ajatella hyvin yksioikoisesti niin, että kun esimerkiksi paikallislehti ilmestyy vain kerran viikossa, onko sillä nyt niin väliä, kolahtaako posti keskiviikkona vai torstaina, mutta sillä on aivan valtava merkitys sille toimitukselliselle työlle ja sille, miten esimerkiksi paikalliset mainostajat — sanotaan vaikka joku paikallinen ruokakauppias — voivat siellä mainostaa ja niin edelleen. Tässä mielessä näillä paikallislehdillä on erittäin suuri merkitys ihmisten arjen kannalta, myös tällaisten kaupallisten ilmoitusten toimittamiseksi perille relevantilla tavalla. Eivät nämä valtavat amerikkalaiset somejätit pysty sillä tavoin kohdentamaan mainontaansa, että se olisi vaikka minun kaltaiseni paikallisen perheenisän kannalta relevanttia, että mitä viikonloppuna kotona syödään, niin että kauppias pystyy laittamaan tarjoukset näkyville — eivät näiden somejättien mainosväylät ole siinä relevantteja. 

Elikkä tässä mielessä median murros on valtava, ja eduskunta nyt pyrkii näitten liikennevaliokunnan lausumien pohjalta tähän parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan. Ja kiitos myös Postille hyvästä vuorovaikutuksesta tämän lainsäädäntöprosessin aikana. Uskon, että tällä lailla tässä ajassa saamme nyt suomalaisille mahdollisimman hyvän postinkulun turvattua. 

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että paikallislehtien asema tiedonvälittäjinä turvataan. Tämän hallituksen esityksen mukaan jakelutuen ulkopuolelle jäisivät lehdet, jotka ilmestyvät harvemmin kuin kolme kertaa viikossa, ja ehdoton valtaosa paikallislehdistähän ilmestyy kaksi tai yksi kertaa viikossa. 

Tämä jakelutuki on välttämätöntä. Tämä ongelmahan ei koske niitä alueita, joilla on kaupallisin ehdoin toteutettu sanomalehtien varhaisjakelu, mutta se koskee erittäin laajoja alueita, ja on tärkeää, että valiokunta on muotoillut tämän esityksen, jonka mukaan valtioneuvosto valmistelee lain mediatuesta, jolla pyritään turvaamaan paikallislehtien asema merkittävinä tiedonvälittäjinä. Tähän tarvitaan myös hallituksen lakiesitys, joka eduskunnalle on annettava tähän liittyen. 

Valiokunta on tehnyt erittäin hyvää työtä, ja totta kai vähän ihmettelen, miksi perussuomalaiset olisivat halunneet hylätä tämän paikallislehtien asemaa turvaavan lausuman. 

Arvoisa herra puhemies! Tämä yleispalveluvelvoite, joka Postilla on olemassa, säilyy edelleen, ja nyt sitä vain tällä vuorojakeluperiaatteella pyritään järjestämään sillä tavalla, että tämä häiriötön toiminta jatkuu. On totta, että paperimuotoisten kirjeiden jakelu on vähentynyt radikaalisti. Suurimmalle osalle meistäkin esimerkiksi laskut tulevat digitaalisessa muodossa suoraan pankin järjestelmän kautta, jolloin kirjekuorten tuleminen jää pois. Ja aivan oikein valiokunta on paneutunut todella huolella tähän, miten tämän asian kanssa eletään eteenpäin. 

Viranomaisten toiminnan kannalta on välttämätöntä, että erilaiset viranomaiskirjeet tulevat ajoissa asiakkaan postilaatikkoon, niin että tämä saa riittävän ajoissa tiedon esimerkiksi vaikka jostakin viranomaisen luona asioinnista taikka sitten parhaimmillaan jopa sellaisessa tilanteessa, että hän on saanut vaikka jostakin keskussairaalasta leikkausajan ja hänen pitää mennä hoitoa saamaan jonain päivänä ja hän ei jostain syystä puhelimella ole tavoitettavissa ja hän saa kirjeitse sen tiedon. On aivan välttämätöntä, että tätä asiaa valvotaan, niin että kyseinen henkilö saa sen tiedon riittävän ajoissa. Sama koskee tietenkin laskuja. Vaikka ne laskut tuntuvat joskus hieman hankalilta maksaa, niin sekin, että lasku kerkiää tulla muutamaa päivää ennen laskun eräpäivää ja että pystyy sen asianmukaisesti suorittamaan, on tärkeää. 

Perustuslakivaliokunta on aivan oikein lausunut, että tätä tilannetta pitää seurata nimenomaan varsinkin paikallislehtien osalta, ja yleensä muutenkin tämä yleisjakeluvelvoitteen toteutuminen on perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan otettava vakavasti. Paljon kiitoksia valiokunnalle ja valiokunnan puheenjohtajalle siitä, että olette tämän huomioineet. 

Tämä paikallislehtien toimintaa tukeva lausuma on hyvä. Siinä velvoitetaan eduskuntaa tuomaan tähän asiaan lakiesityksensä. Se on aivan välttämätöntä. Ihmettelen suuresti, jos perussuomalaiset ovat tätä vastustaneet. En jaksa ymmärtää, minkä takia tällainen on tullut. Mutta ihan oikeasti, arvoisat edustajakollegat, paikallislehti on se lehti, jonka kaikki kuntalaiset lukevat 99 prosentin varmuudella. Voi siellä olla joku, joka unohtaa sen lukea, mutta 99-prosenttisesti se on luettu lehti. Ja jokainen tietää, että näissä paikallislehdissä on ne paikalliset tärkeät ilmoitukset, kunnan toiminnasta kuuluvat viralliset ilmoitukset. Sama koskee erilaisia seurakuntien tapahtumia, erilaisten viranomaisten tapahtumia, ja tietenkin on ne tapahtumailmoitukset ja paikallisten ihmisten kuulemiset. Tämän paikallislehtien vahvan tukemisen pitää olla suomalaisen järjestelmän tärkeä asia. Kiitoksia valiokunnalle siitä, että olette tämän erinomaisesti huomioineet. Sanonpahan vaan, että jos paikallislehdet tästä maasta häviävät, silloin tästä maasta häviää todella paljon. Pitäköön eduskunta myös seuraavalla kaudella tämän asian tarkkana mielessään. 

Arvoisa puhemies! Siis ymmärrän hyvin postilain uudistuksen tarpeen. Maailma on muuttunut, ja monin tavoin tietysti muutos on välttämätön. Postin kohdalla kirjepostin määrä vähenee jatkuvasti, taitaa olla, noin kymmenellä prosentilla per vuosi. 

Puhemies! Kannan todella suurta iloa edustajien puheenvuoroista — muun muassa edustajien Hoskonen, Kiviranta ja Torniainen, valiokunnan puheenjohtajan puhetta en kuullut, mutta varmaan hänenkin, ja edustaja Eskelisen — paikallislehtien arvon puolesta. Paikallislehdet tekevät valtavan tärkeää kotiseututyötä, jolla on valtavan suuri merkitys paikallisnäkökulman pohjalta. Täällä ovat edustajat käyttäneet erittäin painokkaita ja tyylikkäitä puheenvuoroja paikallislehtien merkityksestä, ja samalla tietysti merkityksellisyyteen on hyvä liittää myöskin maakuntalehtien näkökulma. Kiitän kyllä valiokuntaa syvästi siitä, että lausumaehdotuksissa jykevin sanoin, siis kehottavin sanoin, mainitaan, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee lain mediatuesta, jolla turvataan paikallislehtien asema merkittävänä tiedonvälittäjänä. Haluan siis valiokuntaa kiittää siitä, että tämä paikallislehtien huoli, todella aito huoli, otettiin huomioon. 

Nyt kun edustaja Mäenpää tulikin tänne saliin, niin itsekin kyllä hämmästelen, pidän suorastaan outona sitä, että perussuomalaiset eivät halua varmistaa tukea paikallislehdille. Mikä tässä, edustaja Mäenpää, nyt perussuomalaisten osalta mättää? Edustaja Mäenpää asuu Ilmajoella, jossa ilmestyy Ilmajoki-lehti, ja uskon, että myös edustaja Mäenpää tunnistaa Ilmajoki-lehden merkittävän aseman paikallislehtenä. Erikoiselta tuntuu, että perussuomalaisille tämä mediatuki ei käy. 

Keskustan lähtökohtana on se, että postin ja lehtien jakelun suhteen kaikkien suomalaisten kaikkialla Suomessa on oltava samalla viivalla, ja paikallislehdet ja maakuntalehdet kuuluvat juuri tähän koriin. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Oli tuossa hengästyttävää tämä iso lakipaketti kaikkine muutoksineen esitellä, ja yksi tärkeä asia siitä heti joutui jäämään ulkopuolelle, ja se oli kiitokset valiokunnalle tästä ansiokkaasta ja napakasta, asiaan paneutuvasta työstä, kiitokset varapuheenjohtaja Torniaiselle tärkeästä roolista tämän lain valmistelussa. Tämä tosiaan tuli meille jo keväällä käsittelyyn, ja nyt olemme saaneet tämän vihdoin valmiiksi. Tämä kävi perustuslakivaliokunnassa kierroksella, joten aikaa on kulunut ja paljon on työtunteja tämän eteen tehty. 

Tärkeää on, että tämän lain yhteydessä huolehditaan siitä, että yleispalvelujakelukirjeiden kulkunopeuteen ei saa tulla muutosta ja viivästymää, ja sen vuoksi tämä jakelutuki on tähän lakiin sisällytetty, jotta pystytään varmistamaan se, että posti kulkee riittävän nopeasti. Ja näen erittäin tärkeäksi sen, että valiokunta esittää velvoittavaa lausumaa eduskunnan hyväksyttäväksi juuri turvatakseen... Tai näen oikeusturvan kannalta tärkeäksi sen, että seurataan, ettei tuo kulkunopeus ole hidastunut, ja jos näin tapahtuisi, että näyttäisi siltä, että yleispalvelukirjeet eivät tulekaan sen säädetyn seitsemän vuorokauden perillesaantiodotuksen mukaisesti, niin sitten ryhdytään toimeen. Tästä on velvoittava lausuma tähän kirjoitettu. 

No, jakelutuki tulee kolmena päivänä ja enemmän ilmestyville lehdille, mutta kun tosiaan tämä esitys muuttui siltä osin, ettei tule kiinteitä jakelupäiviä — tämä oli tärkeää erityisesti Postin työntekijöiden osalta, jotta saadaan täysiä työpäiviä työntekijöille — niin silloin näiden yksi ja kaksi kertaa viikossa ilmestyvien lehtien osalta tuli tämä ongelma eteen, että he eivät pysty takaamaan, minä päivänä lehti on perillä. Sen takia valiokunta, perussuomalaisia lukuun ottamatta, näki ehdottoman tärkeänä, että säädetään mediatuki, jolla nämä paikallislehdet voivat varmistua siitä, mitä voivat ilmoittaa asiakkailleen, minä päivänä tuo lehti tulee ilmestymään. Ja tosiaan yllätyksenä tuli itsellenikin se, että tähän ei löytynyt yksimielisyyttä. Perussuomalaiset eivät halunneet velvoittavaa lausumaa siitä, että tämä mediatuki on pakko toteuttaa. He halusivat vain selvittää tätä asiaa, olisiko se mahdollista, mutta me näemme tärkeäksi paikallislehtien tulevaisuudenkin kannalta, että pystytään takaamaan tämä asia jo nyt heti tässä. 

Arvoisa herra puhemies! Keskustalle on erittäin tärkeää, että postin ja lehtien jakelun suhteen kaikkien suomalaisten kaikkialla Suomessa on oltava samalla viivalla, ja on erittäin hyvä, että me nyt tässä postilain muutoksessa, uudistuksessa, keskustellaan myöskin sanomalehtien ja paikallislehtien tilanteesta ja tulevaisuudesta. Tiedonvälitys kaikkialla Suomessa myöskin paperisena sanomalehtenä tai paikallislehtenä on erittäin tärkeää, ja monelle kansalaiselle Suomessa se maakuntalehti on ehkä kohtuuttomankin kallis, sen vuositilaus. Siksi monet kansalaiset eri puolilla Suomea haluavat lukea paikallislehteä. Siellä on myöskin niitä paikallisuutisia, se on tärkeä asia. 

Tässä postilain uudistuksessa tärkein muutos on, että nykyisestä postilain 17 §:n mukaisesta yleispalvelun viisipäiväisestä keräilystä ja jakelusta siirrytään kolmipäiväiseen keräilyyn ja jakeluun, mutta tuon jakelutuen kautta sanomalehtien saaminen kansalaisille säilyy vähintään viisipäiväisenä, eli edelleen yli kolme kertaa viikossa ilmestyvät sanomalehdet tuon määräaikaisen jakelutuen kautta jaetaan vähintään viitenä päivänä viikossa. Mutta kun ne ovat sanomalehtiä elikkä yli kolme kertaa viikossa ilmestyviä lehtiä, niin sen alle ilmestyvät — elikkä yksi tai kaksi kertaa viikossa ilmestyvät — paikallislehdet jäisivät kokonaan ilman tätä jakelutuen tyyppistä tukea, ja siihen nimenomaan haluttiin valiokuntakäsittelyssä kiinnittää huomiota. 

Täällä on useissa puheenvuoroissa tullut esille, miten tärkeää on, että ne paikallislehdetkin pystyvät toimimaan tulevaisuudessa. Siksi on tärkeää, että valtioneuvosto valmistelee ja tuo eduskunnalle pikaisesti myöskin esityksen siten, että paikallislehdet saavat vastaavan kaltaisen mediatuen tai pystyvät saamaan vastaavan kaltaisen mediatuen myöskin tulevaisuudessa. Se on ihmisten tasavertaisuuden kannalta äärettömän tärkeä asia. 

Se, että tuo jakelutuki sanomalehdille on määräaikainen, on tietysti iso haaste tulevaisuuteen, ja toivon, että seuraava eduskunta myöskin jatkaa sitä tukea tulevaisuudessa. Nähdään, tarvitaanko se, mutta itse uskon, että se tarvitaan. Siihen on tälle vuodelle varattu tietty euromäärä, ja toivottavasti se euromäärä riittää myöskin. 

Itse uskon, että tähän uudistukseen myöskin Posti on tyytyväinen. Tätä vuoropuhelua on käyty, ja sieltä ainakin terveiset ovat olleet, [Puhemies koputtaa] että tämä on hyvä esitys. 

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Todellakin tämä mediatuki paikallislehdille, ulotettuna 1—2 kertaa ilmestyville, on äärimmäisen tärkeä. Nyt on ymmärrettävä se, että nimenomaan nämä pienet paikallislehdet ovat olleet todella kovassa kustannuspaineessa. Ensinnäkin Postin omassa hinnoittelussa tuli aika kovat korotukset jo tuossa viime syksyn aikana. Paperin hinta on noussut, energian hinta on noussut, ja todella monet paikallislehdet ovat joutuneet miettimään sitä tulevaisuuttaan. Jopa useamman kerran ilmestyvät ovat miettineet supistamista yhteen kertaan — ja sitten jopa sitä, kuinka kauan tämä lehti pysyy pystyssä ylipäätään. 

Siinä mielessä täällä kollegat ovat hyvin tuoneet esille sitä, mikä merkitys on paikallislehdillä. Jos tänä päivänä selailee meidän suurimpia maakuntalehtiä tai sitten valtakunnan medioita, niin kyllähän niissä on valtavan paljon sitä samaa sisältöä. Siellä otetaan STT:ltä, siellä otetaan muilta tietotoimistoilta. Tietysti se on myöskin niiden kustannusrakenteen kannalta järkevää, että käytetään yhteisiä toimituksia ja muuta, mutta kun me puhumme tästä median monimuotoisuudesta, niin paikallislehdet jos mitkä ovat näitä median monimuotoisuuden takaajia. Siellä on niitä paikallisia uutisia, paikallisia näkökulmia. Ja ajattelen niin, että nimenomaisesti paikallislehdet ovat myöskin niitä luettuja lehtiä. Ne luetaan todella tarkkaan, ja ne ovat myös hyvin kattavia lehtiä. Saattaa olla, että paikallislehden kautta pystyy tavoittamaan jonkun kunnan asukkaista suurin piirtein 90 prosenttia tai vastaavaa. Siinä mielessä tämä puhe paikallislehtien puolesta, mitä tässä salissa on ollut, on todellakin tärkeätä. 

Näen kyllä äärimmäisen tärkeänä, että me velvoitetaan nimenomaisesti, että sieltä tuodaan se tuki, koska jos me mennään nyt pelkästään tällä hallituksen esityksen mallilla, niin silloinhan se tarkoittaisi sitä, että näiden kerran tai kaksi ilmestyvien paikallislehtien tulevaisuus on vaarassa. Ja siinä mielessä tietysti toivon nyt vähän hallituspuolueilta nöyryyttä, että kyllähän tämä laki sisältää sen valuvian, että tässä ollaan paikallislehtien, 1—2 kertaa ilmestyvien paikallislehtien, tulevaisuus vaarantamassa. Eli laissahan itsessään nyt on sisällä tämä ongelma. Se, että nyt tällä hyvällä lausumalla yritetään sitä paikata, on tietysti tärkeää — voisi sanoa, että välttämätöntä — mutta toki kritiikin paikka on siinä, että alun perinkään ei tietenkään olisi pitänyt lähteä siitä, että pelkästään huolehditaan näistä yli kolme kertaa viikossa ilmestyvistä lehdistä. 

Tietysti sitten pitkällä tähtäimellä, kun katsomme tulevaisuutta, totta kai se mietintä on sitten siinä, kuinka paljon meillä siirrytään digitaalisuuteen ja mikä on sitten siinä vaiheessa, kun tämäkin mediatuki tulee loppumaan, lehtien tulevaisuus. No, siinä vaiheessa ollaan taas erilaisessa tilanteessa ja varmaan lukijakunnat uusiutuneet ja digitaalisuus edennyt. 

Kaiken kaikkiaan tämä mediatuki on siis ehdottoman tärkeä, mutta jos tarvittiin näin vahva lausuma, niin se vika on siellä laissa, [Puhemies koputtaa] että sitä ei huomioitu jo siellä. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Kivisaari heitti minulle nyt sellaisen haasteen, että minä en oikein tiedä, mitä tekisin, mutta yritän nyt vastata siihen tuntematta asiaa, koska en ole tähän lainkaan perehtynyt enkä tunne asian sisältöä. Olen joutunut olemaan ehkä vähän isompien tai tärkeämpien asioiden keskuudessa tuolla puolustusvaliokunnan jäsenenä. 

Tästä keskustelusta sain nyt poimittua sen verran, että sanomalehdet jakelutukea ilmeisesti saavat. Edustaja Kivisaari nosti esille tuon oman paikkakuntani lehden, Ilmajoki-lehden, ja jos oikein ymmärsin, niin olisi toivottu jotain mediatukea näille paikallislehdille, jota perussuomalaiset eivät ole lähteneet sitoutuneesti kannattamaan mutta ovat kuitenkin halunneet selvittää. [Pasi Kivisaaren välihuuto] 

Tämä nyt ehkä sillä tavalla, että toivottavasti se selvitetään, mutta kyllä tässä on myös sellainen tilanne, mikä pitää huomioida, eli tämän hallituksen velkataakka, minkä te olette luoneet, ja jostakinhan sitä on ruvettava säästämään. [Pasi Kivisaaren välihuuto] Näkisin niin, että perussuomalaisetkin mieluummin antaisivat tätä mediatukea paikallislehdille kuin antaisivat rahaa Italian pesuhuoneremontteihin tai kehitysapuna tuonne kovin kauas. 

Pidän itse tärkeänä, että on paikallislehtiä, ja se on todella hyvä, että niitä on, koska aivan kuten edustaja Essayah sanoi, niin hyvin pitkälti maakuntalehdet ja muut julkaisevat STT:n uutisia ja se asia etääntyy sieltä omasta paikkakunnasta. Sillä tavalla, esimerkiksi kun lasten urheilutuloksia ja muita monet isovanhemmat ja muut haluavat seurata, oikeastansa paikallislehdet ovat ainoita, mistä näitä voi saada selville. Aina eivät maakuntalehdetkään huomioi urheilutuloksia ja muuta, eivät edes kansainvälisiä saavutuksia. 

Täytyy nyt vain todeta, että minä valitettavasti en ole ehtinyt perehtymään tähän asiaan riittävästi. Toivon, että saadaan selvitettyä se asia, mihin perussuomalaisetkin ovat yhtyneet. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän, että edustaja Mäenpää joutui tässä aika vaativan tehtävän eteen, kun ei ole valiokunnassa ollut asiaa käsittelemässä, ja siitä ansiokkaasta vastauksesta erityiskiitos ja ‑huomio täältä. 

Tosiaan edustaja Essayahille voisin vastata siihen kritiikkiin, joka tässä tuli esitetyksi, että jakelutuki on tarkoitettu paikkaamaan sitä, että jakelu muuttuu kolmipäiväiseksi, ja siksi pitää turvata se, että nämä viisi päivää viikossa ilmestyvät lehdet voivat viitenä päivänä edelleenkin tulla, ja kun sitten tämän ulkopuolelle jäävät nämä yksi tai kaksi kertaa viikossa ilmestyvät, niin sen vuoksi on oikeampi väline tätä tukemaan tämä mediatuki, eli katetaan tällä jakelutuella ne kaksi päivää, jotka tämän lakimuutoksen osalta jäisivät muuten toteuttamatta. 

Oikeastaan haluan vielä kertaalleen kiittää tässä edustajia, valiokunnan jäseniä, siitä, että me käytimme tämän pitkän ajan tämän asian käsittelyyn ja että me saimme jumpattua tämän lain tähän pisteeseen, että tänne on myöskin nämä lausumat esitetty. Tätä käsiteltiin hyvässä yhteistyössä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa. Myös perussuomalaiset ovat ansiokkaasti tätä asiaa olleet valiokunnassa hyvässä yhteistyössä käsittelemässä. 

Täällä on käyty hyvä keskustelu, ja se ainakin tuo tukea sille olettamalle, jonka tämän keskustelun pohjalta olen antanut itseni ymmärtää, että eduskunta tulee hyväksymään tämän valiokunnan esittämän mietinnön ja sen myötä myöskin hyväksymään nämä kaksi lausumaa, jotka olemme nähneet erityisen tärkeiksi tämän lain yhteyteen toteuttaa. Ja toivon toki, että perussuomalaisetkin tulevat tämän velvoittavan lausuman pohjalle. Mikäänhän ei kiellä täällä eduskunnassa äänestämästä sitten tämän asian puolesta. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Mäenpää ehti lähteä, mutta välitän silti kiitoksen hänelle vastauksesta. Hän itse omassa puheenvuorossaan hiukan oli epävarma siitä, millä perusteella perussuomalaiset ovat tähän ratkaisuun päätyneet — täällä on onneksi nyt edustaja Laakso, jonka arvelen myöskin arvostavan paikallislehtiä ja maakuntalehtiä — ja sen pohjalta en voi siis olla muuta kuin ihmeissäni. Paikallislehtien arvo valtakunnallisessa Suomessa, kotiseututyössä, yrittäjyydessä, ihmisten tiedonvälittäjänä on äärimmäisen tärkeä, ja jokainen meistä tietää, miten valtavien haasteiden edessä esimerkiksi taloudellisten näkökulmien pohjalta paikallislehdet tällä hetkellä ovat. Perussuomalaiset, fakta on siis se, että te ette halunneet, että sitä mediatukea paikallislehdille osoitetaan, mitä hämmästelen. Te kyllä halusitte selvitellä, mutta se ilmaisee sitä oikeaa tahtotilaa, mitä perussuomalaiset välittävät: kunhan selvitellään ja katsotaan nyt. Minä toivon, että perussuomalaisetkin tunnistaisivat sen tosiasiallisen hätätilanteen, joka suomalaisilla paikallislehdillä tällä hetkellä valtakunnassa on, ja minä toivoisin, että te löytäisitte tähän jonkun perusteen. Edustaja Mäenpää ei oikein löytänyt, ja minä ymmärrän sen hyvin, koska sellaisia perusteita ei ole olemassa. 

Arvoisa puhemies! Minä voin kertoa niitä perusteita. Tässä hallituksen esityksessä käsiteltiin oikeasti aivan eri asiaa kuin mediatukea, ja siitä syystä emme voineet hyväksyä mediatukea ympättäväksi tähän. Hallitus voisi tuoda ihan oman esityksen mediatukeen. Mutta tilanne on se, että tässä tehdään tämä asia vielä jopa niin, että tämä asia siirretään seuraavan hallituksen hoidettavaksi. Ja tämä on se juttu, mitä minä en voi hyväksyä, [Pasi Kivisaaren välihuuto] sitä, että tämä hallitus tekee tällaisen liikkeen, millä se nyt todennäköisesti haluaa tietysti vaalien alla tukea näitä paikallisia lehteä, niin kuin tarkoituksenmukaista tietysti määrätyllä lailla onkin, mutta tämä toiminta on oikeasti niin läpinäkyvää tällä systeemillä. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tilanne on se, että aivan hyvin oltaisiin voitu tuoda erikseen tällainen hallituksen esitys, mihin me oltaisiin voitu tehdä. Nyt käsiteltiin aivan eri asiaa. Me ei käsitelty mitään paikallislehtien tukijärjestelmää, vaan me käsiteltiin sitä, että viisi päivää viikossa tai neljä päivää viikossa ilmestyvät lehdet voivat ilmestyä edelleen — tämä ei kuulu millään tavalla tähän asiaan. Tämä on ihan sama kuin oltaisiin laitettu vaikka saman tien, että opettajille voidaan antaa rahaa tämän takia, koska opettajien on helpompi kirjoittaa näihin lehtiin. Tämä oli vähän kaukaa haettua, mutta minä tarkoitan sillä sitä, että käsittelyssä oli aivan eri asia ja siihen vaan tempaistiin tämä. Melkein voi sanoa, että tämä on niin kuin yhdestä sketsiohjelmasta, kun Pena siinä viime metreillä kekkasi jutun. Tämä lausuma tuli oikeasti ihan silleen niin kuin sormia napsauttamalla tähän hommaan mukaan, ja hämmästelin kyllä sitä. Ajatuksena oli se, että jos se olisi muutettu siihen meidän perussuomalaisten esittämään muotoon, niin se olisi ollut paljon relevantimpi tässä tilanteessa, kun se asia ei kuulu oikeasti tähän tilanteeseen. Ja kun se tosiaankin jätetään nytten muutaman kuukauden päästä perustettavan hallituksen hoidettavaksi, niin miten se rahoitus ynnä muut tulevat siitä?  

Kyllä minä arvaan, mikä tässä takana on, mutta... Hyvin se maaliin meni.  

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä mediatukiesitys ihan olennaisesti tähän postilakiin voidaan nähdä liittyväksi. Tämä postilaki muuttui tässä matkan varrella siltä osin, että ei ole kiinteitä jakelupäiviä, jolloin yksi ja kaksi kertaa viikossa ilmestyvät lehdet eivät voi luvata asiakkailleen, minä päivänä lehti on asiakkaan luona, ja sillä on valtava ero, onko se maanantaina vai onko se perjantaina — uutiset vanhenevat nopeasti. Sen vuoksi heidänkin oikeusturvan ja ihmisten tiedonsaannin vuoksi täytyi tämä mediatuki tähän mukaan leipoa. 

Meillä ei ollut paljon muita vaihtoehtoja, kun me halusimme, että tämä on oikeudenmukainen myös paikallislehdille, kuin tehdä lausuma tästä asiasta. Me teemme vastuullista lainsäädäntöä, ja missään ei ole kirjoitettu tai vannottu, että tämä jää seuraavan hallituksen tehtäväksi. Me nimenomaan velvoitamme, että hallitus voi tuoda eri esityksen tämän lausuman mukaan, ja vielä tässä on aikaa hallituksella toimia. 

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Laakson puheenvuoroon liittyen haluan todeta, että valiokunta on omassa mietinnössään lausunut seuraavasti: ”Tilattavien paikallislehtien tilanteeseen nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys vaikuttaa, sillä vuoropäiväjakelun myötä aikaisemmat kiinteät jakelupäivät poistuvat ja Posti voi vaihtaa jakelupäiviä. Paikallislehtien osalta jakelun muutoksen voidaan siten katsoa aiheuttavan mediamurroksen.” Tämän me olemme yhdessä valiokunnassa todenneet ja näin kirjanneet. Ja sitten perussuomalaiset omassa vastalauseessaan toteavat, ettei asia ole relevantti paikallislehtien osalta. Omasta mielestäni se on nimenomaan relevantti paikallislehtien osalta siten, että paikallislehtien tulevaisuus myöskin turvataan nimenomaan tiedonvälittäjinä jatkossakin, kuten sanomalehtienkin, aivan samalla tavalla. 

Arvoisa puhemies! Tämä salikeskustelu tästä postilain uudistuksesta, postilain muutoksesta, on osoittanut sen, että tätä asiaa nimenomaan on tarvinnut viedä eteenpäin. Ja me kaikki tiedetään, millaisessa murroksessa Posti ja postinjakelu ovat viime vuodet olleet ja ovat myöskin tulevaisuudessa. 

Tätä hallituksen esitystä, postilain muutosta, on käytännössä valmisteltu pitkään. Sen valmistelu on käytännössä aloitettu jo edellisellä eduskuntakaudella, silloin kun myöskin perussuomalaiset olivat hallituksessa. Valtiosihteerien työryhmä on jo silloin edellisellä eduskuntakaudella aloittanut sen työnsä ja tätä käsitellyt, ja päälinjat on jo silloin luotu tähän asiaan. Ja kun se on nytten sitten tullut tällä hallituskaudella, tällä eduskuntakaudella, meidän käsittelyyn, niin liikenne- ja viestintävaliokunta on yhteistuumin yhdessä, hyvässä yhteisymmärryksessä, käsitellyt asiaa pitkään ja erittäin asiallisesti ja kuullut erittäin paljon asiantuntijoita. 

Me olimme todella haastavan tilanteen edessä siinä, että Posti ja postinjakelu ovat niin isossa murroksessa siinä, mitkä ovat yleispalveluvelvoitteet Postilla tällä hetkellä. Jaettavien kirjeiden ja korttien määrä laskee jatkuvasti, ja tämä muutos on aivan välttämätön, mikä nyt tehdään. Omasta mielestäni tässä hallituksen esityksessä on saatu tasapaino kaikilta osin, ja sitä tasapainoa auttaa nimenomaan se, että myöskin se jakelutuki nimenomaan sanomalehdille — vaikka se jakelutuki on nyt määräaikainen — on saatu tähän samaan esitykseen. 

Myöskin tuo tilattavien paikallislehtien tuki olisi toki haluttu tähän samaan esitykseen, mutta osoittautui, että sitä ei ole mahdollista saada. Sen takia on tärkeää, että se paikallislehtien, nimenomaan tilattavien paikallislehtien, mediatuki tuodaan nopeasti. Ja arvoisa edustaja Laakso, missään ei ole sanottu, että se jää seuraavalle eduskunnalle. Itse toivon, että meillä valtioneuvosto jo nyt ripeästi käsittelee sen ja on mahdollisimman nopeasti tuotavissa meille tänne saliin tällainen ratkaisu, että myöskin paikallislehtien asema turvataan tulevaisuudessa. Onnistuuko se, se ei ole varmaa, mutta itse toivon ja haluan myöskin edesauttaa sitä, että se olisi mahdollista. Mutta se on tietysti valtioneuvostosta kiinni ja sitten myöskin siitä kiinni, löydetäänkö täällä eduskunnassa yhteisymmärrys siitä, [Puhemies koputtaa] ja myöskin siitä, että perussuomalaiset tulevat tähän turvaamaan paikallislehtien asemaa. 

Arvoisa puhemies! Erityisestihän toimintaympäristön muutos on iskenyt meidän omaan valtionyhtiöömme. Jakelumäärien lasku aiheuttaa haasteita erityisesti tällä hetkellä Postille yleispalvelun tarjoajana. Valtio on joko lain tasoisilla säädöksillä tai valvovan viranomaisen päätöksillä asettanut velvoitteita koskien sellaisia palveluja, joista asiakkaat eivät ole pystyneet maksamaan. Posti Group on aika murroksen kourissa, mutta hirmu hyvin siellä on pystytty selviämään ja toimintaa kehittämään. On kysymys hirmu isosta työnantajasta ja suuresta määrästä työpaikkoja. On tärkeää, että lainsäädännöllä pystytään luomaan markkinoille edellytykset, jotka mahdollistavat Postille ja postiyrityksille kannattavan liiketoiminnan harjoittamisen ja erityisesti niitten uusien palveluiden kehittämisen tässä murroksessa. Pakettiliiketoiminta on yksi hyvä esimerkki. Kun käytiin katsomassa, miten sitä tehdään, niin hienoahan se on, että ne panostukset sitten kumminkin asiakkaan näkökulmasta toiminnan kehittämisenä ovat näkyneet. 

Arvoisa puhemies! Liittyen tähän postilakiin ja tähän jakelutukiasiaan, joka tässä nyt on keskustelua herättänyt, tulen tietysti vähän kesken keskustelun enkä ole myöskään valiokunnassa tällä kaudella näitä asioita käsitellyt, eli puhun ehkä hieman vajavaisella tietopohjalla. Mutta siltä vajavaiselta tietopohjalta tietysti tuntuu käsittämättömältä ajatella, miksei näitä asioita pitäisi selvittää ennen julkisen rahan niihin laittamista. Tässä puhutaan kuitenkin pohjimmiltaan liiketoiminnan tukemisesta. Ne lehdet tekevät liiketoimintaa, ja nyt laitettaisiin veronmaksajien velkarahaa siihen, että ne tekisivät periaatteessa kannattamatonta liiketoimintaa, koska jos se olisi kannattavaa, niin eihän siihen tarvittaisi silloin tukea. Tällä hetkellähän tilanne on se, että se jakelu on niin kallista, että monet lehdet, isommat lehdet, antavat käytännössä hyväntekeväisyytenä niitä lehtiä syrjäseudulle, koska jakelu maksaa enemmän kuin lehden tilaushinta, ja se kompensoidaan käytännössä muusta katteesta. 

Täytyykin tässä yhteydessä kysyä, mikä oikeastaan on paikallislehti. Eivät paikallislehdet kyllä oman käsitykseni mukaan viittä kertaa viikossa ilmesty. Ne ilmestyvät kerran viikossa tai kaksi kertaa viikossa tai jopa harvemmin. Eli tässä puhutaan kenties jonkinnäköisestä piilotetusta tuesta ketjutetuille lehtiyhtiöille. Esimerkiksi tuolla meilläpäin Suomea käytännössä yksi yhtiö omistaa kaikki lehdet. Tuli juuri selville sellainen asia, että eräskin paikallisesti ilmestyvä ilmaisjakelulehti, jonka oletin olevan itsenäinen lehti, onkin suuren konsernin omistuksessa. Eli tässä tuessa kyllä täytyisi ennen sen käyttöönottoa tietää, mihin se raha todellisuudessa menee ja kuka siinä on se hyötyjä. 

Ihmettelen myös niitä puheita, miten tämä ei muka tulisi seuraavan hallituksen maksettavaksi. Tuoko hallitus tässä pikavauhdilla ennen vaaleja vielä lisätalousarvion, missä tällaista rahaa nyt esitetään sitten myönnettäväksi, vai mikä olisi se mekanismi, jolla tämä ei olisi seuraavan hallituksen ongelma? 

Arvoisa puhemies! Sain heti silloin, kun tämä esitys annettiin, aika pian runsaasti yhteydenottoja. Ilmeisesti minun tuntemani henkilöt ovat niitä, jotka ovat paikallislehden tilaajia — niiden lehtien tilaajia, joitten ilmestymistiheys on yhdestä kahteen kertaa viikossa. Eräs paikallislehden päätoimittaja, joka totesi, ettei se heidän lehteään koske, koska heillä on kaupallisin periaattein toteutettava varhaisjakelu, sanoi, että tämä on suuri ongelma ja tämä pitäisi hoitaa. Otin sitten yhteyttä tietysti ryhmätoveriin, varapuheenjohtaja Torniaiseen, koska en itse ole tämän valiokunnan jäsen. 

Ihmettelen, että tämä esitys on näinkin pahasti mennyt perussuomalaisten täällä esiintyneiden kansanedustajien ohi. Kyllähän tämä paikallislehtiasia on hyvin keskeinen. Ja haluankin kiittää tässä valiokunnan puheenjohtaja Kymäläistä ja varapuheenjohtaja Torniaista ja kaikkia niitä, jotka ovat olleet tämän mediatuen kannalla, tämän valiokunnan lausuman kannalla, hyvästä työstä. 

Missään ei todellakaan ole sanottu, ettei tätä voitaisi toteuttaa jo tällä kaudella. Siinä tarvitaan tietty lainsäädäntö ja tietty budjettitaloudellinen ratkaisu, mutta meillähän on tässä vielä aika runsaastikin tätä eduskuntakautta jäljellä. 

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mäkelälle vastaan, että tähän postilakiin on jo tällaista, mitä te sanotte liiketoiminnan tukemiseksi, sisällytetty, eli esimerkiksi nämä viisi kertaa viikossa ilmestyvät lehdet. Nyt kun postilaki muuttuu niin, ettei postia jaeta kuin kolmena päivänä viikossa, tällä jakelutuella turvataan tai katetaan ne kaksi muuta päivää, jotka jäävät tämän postilain myötä nyt toteutumatta, eli halutaan turvata sanomalehtien mahdollisuus ilmestyä viitenä päivänä viikossa. 

Sitten tämä mediatuki koskettaa niitä 1—2 kertaa viikossa ilmestyviä lehtiä, jotka tarvitsevat tämän mediatuen asiakkailleen takeen ja lupauksen antamista varten siitä, minä päivänä tuo lehti ilmestyy. Asiakkaalle on tärkeää tietää, ilmestyykö lehti maanantaina vai perjantaina tai jonain päivänä siltä väliltä. Sen takia tämä mediatuki on tähän sisällytetty.  

Ja tosiaan Mäkelä tässä vähän niin kuin duubioi eteenpäin, miten hallitus voisi tässä toimia. Yksi vaihtoehto on juuri tämänkaltainen, mitä esille toitte, eli hallitus voi tuoda asetuksen tai esityksen niin, että lisätalousarviossa voitaisiin myöntää tämä raha.  

Koronan aikana mediatuki oli käytössä myös paikallislehdille, se oli noin 15 miljoonaa euroa kustannuksiltaan, ja tämänkaltaisesta mittaluokasta keskustelemme nyt varmasti sitten myös tämän lain osalta.  

Suomi on edelläkävijä monessa asiassa, erityisesti digitalisuuden osalta. Meillä on veroasiat verkossa, Omakanta terveystiedoista, Kela-toiminnat verkossa, monet viranomaispalvelut, Liikenne- ja viestintäviraston palvelut, poliisi, ynnä muuta, ynnä muuta, ja tämä on johtanut siihen, että postiala on murroksessa, koska noita kirjeitä yhä vähemmän ja vähemmän enää paperisena postina kulkee, kun ihmiset tekevät niitä enemmän ja enemmän verkossa. Tämän vuoksi hallitusohjelmaan kirjattiin tämä postilain muutos, ja siihen tässä nyt loppuvaiheessa tätä hallituskautta pystytään vastaamaan, ja yksi osa, miksi tämä on näin loppuvaiheessa, on juuri tämän paketin laajuus ja suuruus ja vaikuttavuus, ja sen vuoksi valiokuntakin on käyttänyt tästä keväästä alkaen tämän kaiken ajan hyödyksi tämän asian edistämiseksi, ja sen vuoksi tässä ovat nämä kaksi tärkeää lausumaa, joille toivon, että myös perussuomalaiset voivat eduskunnan käsittelyssä tukensa antaa.  

Arvoisa puhemies! Tässä oli hyvä esimerkki, miten tämä keskustelu on mennyt. Tässä annetaan ymmärtää, että ihan kuin tässä tuettaisiin pieniä paikallisia lehtiä, mitkä ovat suurin piirtein perheomistuksessa. Totuudessahan tästä menee käytännöllisesti katsoen lähes kaikki kahdelle isolle konsernille, joilla on näitä lehtiä.  

Meillä omassa kotikaupungissani on tällainen lehti, mikä on yksityisen omistuksessa eikä kuulu näihin konserneihin. Käytän itse eniten sen lehden ilmoituksia ynnä muita juuri sen takia, että haluan tukea tätä, mutta tilanne on se, että kuitenkin — vaikka koko Kymenlaakson alueella — kaikki muut lehdet saavat samalla lailla sen tuen. Te ette voi sitä irrottaa vain ja ainoastaan sille yhdelle lehdelle, koska sieltä löytyy niitä muita lehtiä, mitkä ilmestyvät kerran viikossa, mitkä ovat tämän ison konsernin lehtiä. 

Tilanne on se, niin kuin minä sanoin, että me ollaan tehty se lausuma. Me oltaisiin haluttu siihen pieni muutos sen takia, että sitä asiaa olisi selvitetty ja se olisi pitänyt tuoda erillisenä. Nythän tässä ei anneta millään tavalla ohjeistusta, missä tapauksessa sen rahan saa, eli tavallaan vain annetaan se raha.  

Minä olen käytännössä katsoen melkoisen varma, että todellisuudessa tässä tulee käymään niin, että niistä päivämääristä, milloin se jaetaan, se lehti ilmoittaa, että se jako tapahtuu joko keskiviikkona tai torstaina riippuen postinjaosta. Ne todennäköisesti eivät tule jakamaan sitä lehteä sinä päivänä, kun se posti ei liiku näillä rahoilla, toisin kuin vähän tässä mukamas annetaan ymmärtää. Näin se ei varmastikaan tule toimimaan, etenkään jollei sitä ole siihen ehdottomasti ehdoksi laitettu, eikä sitä tässä tällä hetkellä oikeasti ole, vaan tämä on ylimääräinen tuki, mikä on haluttu vaalien tai jonkun muun takia pistää veronmaksajien maksettavaksi. Ja minulla ei vain moraali anna myöten tässä.  

Minä tiedän tasan tarkkaan, että kun tästä asiasta alun perin ruvettiin keskustelemaan, niin vastakkaiset puolet useammasta puolueesta, tai lähes kaikista puolueista, olivat minun kanssani samaa mieltä siitä asiasta, että eiväthän ne tarvitse sitä tukea, kun ne ilmestyvät sen yhtenä päivänä viikossa. Mutta sitten kun tämä tuli sinne pöydälle ja tämä oli vähän etukäteen sovittu, että näin tullaan toteuttamaan, niin hyvin huomasin, että ne edustajat, jotka olivat minun kanssani viimeksi samaa mieltä, eivät kehdanneet katsoa minua edes silmiin, he katselivat vain seinille ynnä muuta.  

Mutta totuus on se, että minulla ei vain moraali anna myöten tätä hommaa tällä tavalla hoitaa. Mitään minulla ei ole niitä paikallisia pieniä lehtiä vastaan. Itse yritän niissä mainostaa niin paljon kuin raha riittää ja kuinka paljon lehtiin laitan. Mutta tapa, millä tämä hoidetaan, on täysin väärä. — Kiitos.  

Arvoisa herra puhemies! Kun keskustellaan tästä jakelutuesta, joka on tarkoitettu sanomalehdille, siis vähintään kolme kertaa viikossa ilmestyville sanomalehdille, niin iso osa tätä uudistusta on jakelun valtionavustus alueilla, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakelua. Ja ehdotettu sanomalehtijakelua koskeva jakelutuki, elikkä se valtionavustus, kattaisi sanomalehtijakelusta niinä päivinä, kun kolmipäiväisen yleispalvelun mukaista jakelua ei ole, syntyneet nettokustannukset ja kohtuullisen voiton, elikkä valtionavustuksiin oikeuttavia jakelupäiviä olisi siten kaksi viikossa, kuten valiokunnan puheenjohtaja Kymäläinenkin totesi. 

Mutta kun olen kuunnellut nyt puheita, jotka liittyvät tähän paikallislehtien tilanteeseen ja asemaan, tähän mediatukeen, jota nyt valiokunnan enemmistö ehdottomasti kannattaa ja suurin osa tässäkin keskustelussa olevista edustajista on kannattanut — ja itse vilpittömästi toivon, että myöskin paikallislehdet saavat sen mediatuen tulevaisuudessa samalla tavalla määräaikaisena kuten sanomalehdetkin tulevat saamaan — niin ihmettelen perussuomalaisten näkemyksiä. Esimerkiksi edustaja Laakso totesi, että ei halua siirtää näistä paikallislehtien tukemisista tätä mediatukea seuraavalle eduskunnalle — ei halua siirtää seuraavalle eduskunnalle — päätettäväksi. Ja kuitenkin te vastalauseessanne toteatte, että tämä lausuma mediatukeen liittyen ei teidän valiokuntaryhmän mielestä ole ”relevanttia tässä tilanteessa” ja että eduskunta edellyttäisi, että ”valtioneuvosto pyrkii selvittämään tarvetta laille median jakelutuesta, jolla pyritään turvaamaan paikallislehtien asema tiedonvälittäjänä”. Jos sitä ruvetaan selvittämään, niin aivan varmasti se menee seuraavalle eduskunnalle. 

Ja kun te vielä toteatte, että ”pyrkii selvittämään”, niin halutaanko sitä mediatukea vaiko ei? Itse ainakin lähden siitä, että mahdollisimman nopeasti, kuten nyt tässä myöskin sanomalehdille tulee sitä jakelutukea, myöskin paikallislehtien asema turvataan — samassa aikajänteessä kuin sanomalehtien asema. 

Arvoisa puhemies! Kyllähän valiokunnan tavoite oli, että tällä hallituskaudella myös sitten mediatuen osalta mennään, ja eihän tämä minään yllätyksenä taas loppumetreillä tullut. Koko valmistelun ajanhan tästä käytiin keskustelua ja valmistavassa keskustelussakin vielä. Tämä mediatuen osuushan oli rinnan valiokunnassa koko ajan keskustelussa. 

Olennaistahan tässä ei ole minulle ainakaan, kuka kustantaa ja kuka sen lehden julkaisee, olennaista on, että paikallismedia siellä toimii. Niin kuin totesin tuossa ensimmäisessä puheenvuorossa, 85 prosenttia kumminkin on niitten paikallislehtien kattavuus ja luettavuus alueella — siis 85 prosenttia, huomattavasti enemmän kuin maakuntalehtien, puhumattakaan kaupunkilehdistä. Edustaja Mäkelä tarkoituksella varmaan sotki nyt tähän ilmaisjakelulehdet ja muut. Valiokunnan puheenjohtaja minusta hyvin kuvasi, mihin tämä kohdentuu.  

Tästä on tämmöinen juupas—eipäs-keskustelu tullut. Toivottavasti nyt sitten tätä lainsäädäntöä edistetään noitten lausumien pohjalta nopealla aikataululla maaliin. 

Arvoisa herra puhemies! Uskon, että kaikkia nyt tätä lakiesitystä tai valiokunnan mietintöä käsittelevässä keskustelussa yhdistää se, että me haluamme turvata kaikille ihmisille luotettavan tiedoksisaannon niin sanomalehtien kuin Postin osalta, ja tästä ei varmasti ole erimielisyyttä. Me keskustelemme nyt tästä yhdestä lausumasta. 

Edustaja Laakso totesi, että teillä ei ole mitään paikallismediaa vastaan, näette sen tärkeäksi, mutta teidän moraalinne ei kestä tämänkaltaista toimintaa, jonka me muut valiokunnassa näemme tärkeäksi. Itse koen, että oma moraalini ei anna myöten jättää paikallislehtiä näivettymään. Kun me teimme lainsäädännössä sen muutoksen, että me emme säätäneet kiinteistä jakelupäivistä, silloin paikallislehdiltä, jotka ilmestyvät yksi tai kaksi kertaa viikossa, putosi ikään kuin se pohja, millä he pystyvät vannomaan ja vakuuttamaan, lupaamaan asiakkailleen, että meidän lehti ilmestyy joka torstaipäivä, esimerkiksi. Tämä lupaus olisi tuonut ilman tätä mediatukea mittaamattoman ison kustannuserän näille 1—2 kertaa viikossa ilmestyville lehdille, ja sen takia yhtäläisyyden vuoksi, kun me niitä isoja konserneja tai niitä viitenä päivänä viikossa ilmestyviä sanomalehtiä tuemme jakelutuella, mikä on tähän lakiin sisälle leivottu, yhtä lailla halusimme, että on oikeudenmukaista, että me myös turvaamme näille harvemmin ilmestyville lehdille sen mahdollisuuden luvata asiakkailleen, tilaajilleen, että tämä jakelu tapahtuu tiettynä päivänä, ja tässä oma moraalini ei todellakaan sallisi, että me toimisimme muulla tavalla. 

Nyt sitten, kun tässä on nostettu esiin, että hallitus olisi voinut tuoda tämän toisen esityksen, niin kyllä, hallituksen täytyy tämän mukaisesti tuoda toinen esitys, jossa määritellään ne ehdot. Emme me tietenkään valiokunnassa postilakimietinnön yhteydessä ja lausumaa tehdessä käy pistämään sen sisälle ehtoja, minkälaisia niitten tulee olla. Hallitus valmistelee ne ja tuo ne ehdot. Niitä ei peräänkuuluteta tässä laissa. 

Arvoisa puhemies! Tuossa kun edustaja Eskelinen epäili, että otin tarkoituksella esille ilmaisjakelulehdet, niin se pitää paikkansa — otin ne tarkoituksella esille, ihan siitä lähtökohdasta, että nythän tässä ollaan antamassa tukea sellaiselle lehdistölle, joka perii tilausmaksuja. Eli he tekevät liiketoimintaa, ja siitä huolimatta näitä kyseisiä tahoja tuetaan, vaikka he perivät maksua näistä toimittamistaan lehdistä. [Suna Kymäläisen välihuuto] Nyt sitten ilmaisjakelulehdet toimittavat niitä lehtiään perimättä maksua, hoitavat jakelunsa itse, ja näitä kyseisiä lehtiä nyt ilmeisesti ei tueta, vaikka nekin tekevät merkittävää journalismia Suomessa ja tarjoavat mediakentälle moniäänisyyttä näiden isojen konsernien omistamien paikallislehtien sivussa ja ohessa. Eli jos paikallislehti ei julkaise jotain mielipidekirjoitusta tai maakuntalehti ei julkaise jotain mielipidekirjoitusta, olisi aina olemassa ilmaisjakelulehti, jolle tarjota sitä mielipidekirjoitusta. Mutta nyt näitä ilmaisjakelulehtiä ei aina välttämättä ole olemassakaan, vaan ne ovat loppuneet monin paikoin koronan seurauksena ja siihen liittyen. Nyt sitten on tämä monopolimedia, jota tuetaan valtion ja hallituksen toimesta, ja kyllä siinä herää tietynlaisia kysymyksiä tämän median jääviydestä ja riippuvuudesta myöskin vallanpitäjien suhteen, jos he ovat jakelun suhteen riippuvaisia mediatuesta, jota valtio antaa. Yleensä Ylen rahoittamista veronmaksajien rahoista perustellaan sillä, että meillä olisi riippumaton media, joka voi vallanpitäjistä riippumatta palomuurin suojassa tehdä journalismiaan. Nyt juuri luodaan sellaista mediaa, joka on riippuvaista vallanpitäjien hyvästä tahdosta, lisätalousarvioista, joilla heidän jakeluaan maksetaan. Mielestäni tätä kannattaa pohtia vähän laajemminkin. 

Arvoisa puhemies! Tässähän tosiaan on niin, että jos se meidän ehdottama lausuma olisi ollut, niin sehän olisi hoitunut sillä. Nythän tähän tehtiin vain se velvoittava juttu siinä, että se mediatuki on tehtävä. [Suna Kymäläinen: Kyllä!] Voi olla sitten, että minä olen vain liian vähän aikaa tässä talossa ollut, mutta minä en ymmärrä, että me joudutaan tekemään sellainen velvoittava siihen, että me voitaisiin sitten siellä päättää, miten se asia tulee. Jos olisi tuotu erimuotoisena esiin se, että me halutaan sellainen uusi järjestelmä käsittelyyn tänne, niin silloin minä olisin sen ymmärtänyt, mutta nythän siinä tavallansa velvoitetaan — minä luen sen asian nyt niin — me velvoitetaan, että jonkunnäköinen tuki pitää tulla tähän näin. Nyt on kuitenkin niin, että ei tässä missään kohtaa minullakaan ole mitään tietoa esimerkiksi, kuinka paljon näitä lehtiä ensinnäkin on ja kuinka paljon niistä oikeasti on näitten kahden ison konsernin ulkopuolella. En vain näe tätä tapaa. Niin kuin sanoin ihan suoraan, siitähän tässä on kysymys, millä tavalla tämä asia menee. Tietysti kieltämättä täytyy sanoa, että sekin, miten tämä asia valiokunnassa sitten muuttui ja meni siinä eteenpäin, jäi vähän ihmetyttämään, mutta eipä se nyt ihan ensimmäinen juttu ollut, mikä meikäläistä välillä ihmetyttää. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Omasta mielestäni valiokunnassa kyllä tämä postilain muutos ja uudistus meni aivan asiallisesti ja todella hyvin, ja siihen käytettiin paljon aikaa. Kiitos edustaja Laaksollekin siitä aktiivisuudesta, mitä osoititte, ja perussuomalaiset olivat yhteisesti mukana tässä. Tämähän on pääosin yksimielinen, ainoastaan tästä yhdestä lausumasta on sitten erilainen näkemys perussuomalaisilla kuin muulla valiokunnan jäsenistöllä. Kiitos siitä yhteistyöstä. 

Kaikkein tärkeintähän tässä on, että me saadaan nytten turvattua postitoiminta ja postinjakelu myöskin tulevaisuudessa, ja mielestäni myöskin se, että sanomalehdille saadaan turvattua se vähintään viisipäiväinen jakelu tämän jakelutuen kautta. 

Mutta omasta mielestäni on tärkeää myöskin se, että tässä tulee nytten huomioitua tämän lausuman kautta myöskin paikallislehtien tulevaisuus ja paikallislehtien asema ja että sille erittäin suurelle joukolle suomalaisia, joka haluaa tilata vielä sen paikallislehden ja saada sieltä paikallisia uutisia ja kuntien ilmoituksia sitä kautta, myöskin turvataan tiedonvälitys ennen kaikkea. En lähde siihen, että mikä on sitten kunkin lehden omistuspohja. Se on aivan toinen asia, eikä sen perusteella voi lähteä jollekin antamaan tukea tai ei antamaan tukea. Omasta mielestäni kaikkia pitää kohdella tasavertaisesti tässäkin asiassa. 

Kaikkein tärkeintä on se, että nyt tämän lausuman kautta saadaan myöskin velvoittavaksi valtioneuvostolle, että valtioneuvosto tuo sen esityksen mediatuesta, eikä lähdetä pyrkimään selvittämään, kuten perussuomalaiset ovat esittäneet, että pyritään selvittämään. Omasta mielestäni asioita yleensä selvitetään liiaksikin, ja se on hyvä tietysti esitysten pohjaksi, että tuodaan hyvät esitykset. Se on ennen kaikkea tärkeä asia. Mutta jos tätä pyritään selvittämään, niin itse otaksun, että se menee sitten pitkälle tulevaisuuteen, ja siinä vaiheessa meillä olisi jo paljon vähemmän niitä tilattavia paikallislehtiä. Nyt on tärkeää, että aivan kuten sanomalehtien jakelun turvaaminen myöskin kansalaisille niin samalla tavalla myöskin paikallislehtien jakelun turvaaminen ja toimittaminen saadaan nopeasti turvattua tällä hallituksen esityksellä ja tämän mietinnön kautta ja nämä lausumat myöskin otetaan todesta. Ja toivon, että tämä menisi ilman äänestyksiä täällä eduskunnassa.