Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Esityksen mukaan nykyisestä Postin yleispalveluun kuuluvasta viisipäiväisestä keräilystä ja jakelusta siirryttäisiin kolmepäiväiseen keräilyyn ja jakeluun EU:n postidirektiivissä säädetyn poikkeamismahdollisuuden mukaisesti. Yleispalvelun tarjoaja olisi velvollinen tiedottamaan kotitalouksille keräily- ja jakelupäivänsä sekä niissä tapahtuvat muutokset ja ylläpitämään tietoa keräily- ja jakelupäivistä verkkosivuillaan. Samalla laista poistettaisiin yleispalvelun tarjoajalle säädetty hankintamenettely. Lisäksi esitettäisiin otettavaksi käyttöön määräaikainen sanomalehtijakelua koskeva valtionavustus niillä alueilla, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakelua eikä saatavilla täysin kattavaa viisipäiväistä varhaisjakelua. Valtionavustuksen piiriin kuuluvilla alueilla jakelupäivät olisivat kiinteät.
Esityksen mukaisesti säädettäisiin myös yleispalvelutuotteiden hinnoittelussa sallitusta kohtuullisesta katteesta sekä postilaatikoiden sijaintitietoja koskevan sääntelyn uudistamisesta. Lisäksi yleispalvelun tarjoajan hoitamat perustuslain mukaiset julkiset hallintotehtävät määriteltäisiin, tiedoksiantomenettelyä koskevaa sääntelyä tarkennettaisiin sekä tehtäisiin myös teknisiä ja merkitykseltään vähäisiä muutoksia ilmoitusmenettelyä, toimitusehtoja, jakelua, Liikenne- ja viestintäviraston määräyksenantovaltuutusta sekä pakkokeinoja koskevaan sääntelyyn.
Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja sen tavoitteita pääosin kannatettavina, koska perinteisemmän paperisen postin volyymit vähenevät merkittävästi. Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, paperista postia ei saadun selvityksen mukaan enää riitä jaettavaksi postinjakeluun kannattavasti jokaisena arkipäivänä. Nyt ehdotettua niin sanottua vuoropäiväjakelua pidetään toimivana ja välttämättömänä sopeutumiskeinona tähän. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että nyt ehdotetuilla muutoksilla ei muuteta yleispalvelun jakelukirjeiden kulkunopeutta.
Vuoropäiväjakelu on kannatettava etenkin kahdesta syystä. Ensinnäkin sen avulla voidaan järjestää päiväjakelua kustannustehokkaasti nykyisin niillä kaupunkialueilla, joissa toimii päällekkäinen sanomalehtien seitsemän päivän varhaisjakeluverkko. Toisekseen henkilöstön kannalta on olennaista se, että vuoropäiväjakelu mahdollistaa kokopäivätyön postinjakelussa. Valiokunta pitää tärkeänä, että selvityksen mukaan yleispalvelulähetykset jaetaan ja keräillään vuoropäiväjakelussakin postilain mukaisesti.
Valiokunta on mietinnössään kiinnittänyt huomiota erityisesti tiedoksiantomenettelyyn, niin kutsuttuun ehdotuksella säädettävään sanomalehtien jakelutukeen, sijainti- ja osoitetietojen luovuttamiseen sekä saaristojakeluun. Tiedoksiannon osalta valiokunnan huomiota kiinnitettiin asiantuntijakuulemisessa hallintolaissa säädettyyn niin sanottuun tiedoksianto-olettamaan, jonka mukaan vastaanottajan katsotaan saaneen tiedon kirjeitse tavallisena tiedoksiantona lähetetystä asiakirjasta seitsemäntenä päivänä asiakirjan lähettämisestä, jollei vastaanottaja näytä tiedoksisaannin tapahtuneen tätä myöhemmin. Kysymys on ennen kaikkea perustuslain 21 §:ssä turvatusta oikeusturvasta sekä hyvän hallinnon takeista, joihin perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota jo edellisen postilain päivityksen aikaan ja totesi olevan tärkeää, ettei lakiehdotuksella olennaisesti hidasteta viranomaisten lähettämien oikeusturvan kannalta merkityksellisten postilähetysten kulkua. Tämä sama seikka on edelleen ajankohtainen.
Oikeusturvan lisäksi kysymys tiedoksiantokirjeiden kulkunopeuden muuttumisesta yleispalveluun ehdotettavien muutosten vuoksi kiinnittyy saadun selvityksen mukaan vahvasti myös perustuslain 124 §:ään ja sen asettamiin edellytyksiin. Jotta muu kuin viranomainen voi hoitaa julkista hallintotehtävää eli tiedoksiantomenettelyä, eivät oikeusturva ja hyvä hallinto saa vaarantua. Saadun selvityksen mukaan tällä esityksellä ei kuitenkaan näiltä osin muuteta nykytilaa, sillä jo nykyinen säännös pitää sisällään virkavastuun koko tiedoksiantotehtävän osalta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuoropäivämalli ei aiheuta viiveitä postinjakeluun vaan ainoastaan jakelun rytmitys tuotantoprosessissa muuttuu. Valiokunnan kuulemat tiedoksiantokirjeiden kannalta keskeiset toimijat eivät myöskään ole nähneet mainittavia ongelmia kulkunopeudessa.
Nyt saadun selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että nyt ehdotettu muutos ei lähtökohtaisesti vaaranna postin kulkunopeutta siten, että hallintolain tiedoksisaantia koskevaa olettamaa olisi tarve muuttaa. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että postinjakelun kulkunopeutta seurataan, jotta ei olennaisesti hidasteta viranomaisten lähettämien oikeusturvan kannalta merkityksellisten postilähetysten kulkua, kuten tiedoksisaantikirjeitä. Tämän vuoksi valiokunta esittää eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan ”eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa tarkoin postinjakelun kulkunopeutta, jotta postinjakelulla ei olennaisesti hidasteta viranomaisten lähettämien oikeusturvan kannalta merkityksellisten postilähetysten kulkua tai perille saapumista, ja ryhtyy tarvittaessa sekä käytännön että lainsäädännöllisiin toimiin”.
Valiokunta on myös täsmentänyt tiedoksiantomenettelyä koskevaa 21 §:n 1 momenttia oikeusministeriön edellyttämällä tavalla lisäämällä säännökseen asianmukaisuuden vaatimuksen sekä ulottanut saman vaatimuksen koskemaan myös 2 momentissa tarkoitettua tiedoksiantotehtävää sopimuksella hoitavaa toimijaa. Lisäksi, koska virkavastuuta ei voida rajata vain julkiseen hallintotehtävään sisältyvään julkisen vallan käyttöön, valiokunta on lisännyt virkavastuuvelvoitteen koskemaan myös sellaisen yrityksen, joka yleispalvelun tarjoajan kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla tarjoaa yleispalvelun tarjoajan palveluja asiakkailleen, palveluksessa olevaa henkilöä.
Arvoisa puhemies! Sanomalehtijakelua koskevan valtionavustuksen eli jakelutuen osalta valiokunta toteaa tyytyväisyydellä, että esityksessä on otettu huomioon tuki niille vähintään kolmipäiväisen jakelun sanomalehdille, joihin jakelutiheyden muutos vaikuttaa. Valiokunta kuitenkin toteaa, että hallituksen esityksen jakelutuen ulkopuolelle jäävät lehdet, jotka ilmestyvät harvemmin kuin kolme kertaa viikossa. Ne ovat usein alueellisen tiedonvälityksen kannalta tärkeitä paikallislehtiä. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että paikallislehtien asema tiedonvälittäjinä turvataan. Tämän vuoksi valiokunta pitää välttämättömänä, että valtioneuvosto tuo eduskunnan käsiteltäväksi esityksen, jolla turvataan paikallislehtien asema. Valiokunta esittää eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, että ”eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee lain mediatuesta, jolla pyritään turvaamaan paikallislehtien asema merkittävinä tiedonvälittäjinä”.
Valiokunta on myös tehnyt eräitä osin lakiteknisiä muutoksia sekä täsmennyksiä sanomalehtiä koskevaa valtionavustusta käsitteleviin pykäliin. Valiokunta on muun muassa täsmentänyt sääntelyä siten, että valtionavustus voidaan myöntää yhdelle jakeluyritykselle siten kuin valtionavustuslaissa säädetään, sekä lisännyt myös säädöstasolle hallituksen esityksen perusteluissa mainitun enintään kahden vuoden määräajan yleispalvelun tarjoajalle asetettavaan erilliseen velvoitteeseen julkisen palveluvelvoitteen mukaisen sanomalehtijakelun toteuttamiseen.
Asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty valiokunnan huomiota myös sijainti- ja osoitetietojen luovuttamiseen. Toisaalta on katsottu, että esitetyt muutokset edistäisivät kilpailua, mutta toisaalta on arvioitu, että vaatimus ilmaiseen tietojen luovuttamiseen olisi kilpailuoikeudellisesti syrjivää avoimessa kilpailussa ja markkinaehtoisessa liiketoiminnassa. Toisaalta ehdotetun sääntelyn on katsottu vaativan täsmentämistä. Lisäksi on katsottu, että sen arvioimisen, voisiko esimerkiksi kansallinen turvallisuus tai maanpuolustus vaarantua, tulisi kuulua asianomaisten vastuuviranomaisten eli turvallisuusviranomaisten tehtäväksi. Saadun selvityksen perusteella valiokunta on muuttanut edellä mainittuja säännöksiä tarkemmin yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevällä tavalla.
Saaristojakelun osalta asiantuntijakuulemisessa on kannatettu vaikeakulkuisen saaristoalueen määritelmää koskevaa ehdotusta. On kannatettu lainsäädännön selkeyttämiseen ja ymmärrettävyyden parantamiseen tähtääviä muutoksia, jotka selkeyttäisivät oikeustilaa ja vähentäisivät tulkintaerimielisyyksiä. Asiantuntijakuulemisissa on korostettu, että jakelu vaikeakulkuisilla saaristoalueilla turvataan parhaiten sillä, että valtio ylläpitää saaristossa riittävän tiheän yhteysalus- ja lossiliikenteen, joka mahdollistaa kolmipäiväisen yleispalvelukirjeiden jakelun.
Mainittujen teemojen lisäksi valiokunta on muun muassa saavutettavuuden näkökulmasta tehnyt säädöstasolle kaksi lisäystä, joiden myötä laissa huomioidaan paremmin liikuntaesteisyys ja heikentynyt toimintakyky. Lisäksi valiokunta on tehnyt eräitä muita pienehköjä muutoksia saatujen selvitysten pohjalta.
Saadun selvityksen mukaan lain on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä lokakuuta 2023. On kuitenkin tarkoitus, että sen 2 §:n 11—14 kohta sekä 6 a luku tulevat voimaan mahdollisimman pian, minkä vuoksi valiokunta on poistanut viimeksi mainittujen kohtien kohdalta päivämäärän ”1. päivänä heinäkuuta 2022” ja jättänyt sen tyhjäksi, joten päivämäärästä voidaan päättää lain vahvistamisen yhteydessä.
Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen sekä edellä mainitut kaksi lausumaa.
Arvoisa puhemies! Mietintöön sisältyy vastalause.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Kiitokset esittelystä. — Edustaja Soinikoski.