Pöytäkirjan asiakohta
PTK
163
2018 vp
Täysistunto
Torstai 21.2.2019 klo 16.01—22.46
10
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 2 c luvun 5 §:n muuttamisesta
Hallituksen esitys
Valiokunnan mietintö
Ensimmäinen käsittely
Puhemies Paula Risikko
Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 20/2018 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. 
Keskustelu
21.28
Kauko
Juhantalo
kesk
Arvoisa rouva puhemies! Yhteiskunta kokonaisuudessaan arvioi rikosnimikettä säädettäessä siitä johtuvan rangaistuksen suuruuden, ja tämä rangaistuksen suuruus on hyvin herkästi ihmisten, kansalaisten, mielessä silloin kun tapahtuu useasti samanlaatuisia rikoksia, törkeysasteeltaan samanlaisia tai tekotavaltaan samanlaisia. Useimmiten tällainen niin sanottu yksioikoinen päätelmä on, että rangaistusta pitää koventaa silloin, jos niitä on useampi peräkkäin. Viime ajoiltakin tunnemme hyvin tämän mekanismin.  
Yleinen oikeusfilosofia kylläkään ei hyväksy tällaista ajattelutapaa, että pelkästään rangaistuksia koventamalla kyettäisiin rikollisuutta supistamaan, saati kokonaan poistamaan, vaan käytetään yhteiskunnan erilaisia keinoja. Kuitenkin on poikkeuksena se, että joissakin tapauksissa on niin selvä, räikeä epäkohta rangaistuksen suuruudessa tai seurantajärjestelmässä yleensä, että on aivan välttämätöntä siihen puuttua. Tässä laissa on kysymys siitä, että kun vankien asteittaisen vapauttamisen tavoitteena on luoda vapautuvalle vangille niin sanottu vapautumispolku, jota seuraten hän voi jatkossa elää rikoksetonta elämää, niin jos on ollut vankilassa ja jos on sitten jonkin aikaa tekemättä rikoksia, pääsee seuraavalla kerralla eri tavalla, nopeammin, ehdolliseen vapauteen. Järjestelmää tarkasteltaessa tulee kuitenkin arvioida, onko voimassa olevaa kolmen vuoden aikaa edellisen vapautumisen ja uuden ehdottomaan vankeuteen johtavan rikoksen välissä pidettävä oikeudenmukaisena ja oikeasuhtaisena. Asiakirjoista ilmenee, että kolmen vuoden aikaa on tämän esityksen mukaan pidetty lyhyenä esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa henkilö syyllistyy vakavaan rikokseen ja vapautuu suoritettuaan rangaistuksestaan puolet. Eli tässä selvästi tällaisesta jatkuvasta rikoksenteosta johtuvaa rangaistusta kovennetaan, ja se on varmasti oikein näissä tapauksissa.  
Meillä on monta sellaista tapausta julkisuudessakin ollut, joita aivan aiheellisesti ihmiset paheksuvat, että vakavaan rikokseen syyllistynyt pääsee vapauteen ja syyllistyykin sitten kolmen vuoden aikana uuteen vakavaan rikokseen ja saa siitä kuitenkin sitten vapautuksen nopeammin. Sen vuoksi tuo määräaika lisätään viiteen vuoteen, niin että voidaan pidemmällä aikataululla katsoa, onko hän todella kelpo tähän yhteiskuntaan, rikoksia tekemättömänä. 
Yleiskeskustelu päättyi. 
Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 175/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen lakialoitteisiin LA 16/2016 vp, 25/2017 vp sisältyvien lakiehdotusten hylkäämisestä. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi. 
Viimeksi julkaistu 27.3.2019 15:27