Arvoisa puhemies! Olemme toki kaikki samaa mieltä siitä, että on tosi tärkeää saavuttaa toisen asteen tutkinto. Kyllä se auttaa siihen työllistymiseen ja myöskin elämässä pärjäämiseen. Mutta tämähän ei vielä varmista sitä, että se tutkinto tulisi suoritettua. Meillä, jotka tätä vastustamme, kysymyshän ei ole siitä, ettemmekö halua koulutusta tukea, vaan yksinkertaisesti siitä, että tässä menevät resurssit väärään paikkaan. Me haluamme nimenomaan sitä, että on aikaisemmassa vaiheessa enemmän opettajia, pienempiä ryhmiä ja nimenomaan sitä lähiopetusta ja nimenomaan sitä moniammatillista tukea näihin ongelmatilanteisiin, mitä meillä nuorilla on.
Taloustieteilijöistähän osa vannoo tämän nimeen, aivan niin kuin hallituspuolueet ovat todenneet, ja siellähän tämä laskelma perustuu siihen, että 1 600 työllistymistä tulisi vuoteen 2029 mennessä ja sitten 15 000 tulisi silloin 2065. Täällä oli aivan oikein todettu, edustaja Gustafsson, että pitkällä juoksulla — kyllä, nimenomaan pitkällä juoksulla, vuonna 65; meitäkään ei enää, edustaja Gustafsson, ole silloin.
Sen sijaan kasvatustieteilijät eivät kannata tätä. Siis me olemme todennäköisesti olleet edustaja Gustafssonin kanssa eri valiokunnassa, [Jukka Gustafsson: Ei olla!] koska kasvatustieteilijät pääsääntöisesti eivät tätä tue [Jukka Gustafsson: Pääsääntöisesti tukevat!] — eivät todellakaan, eivät pääsääntöisesti tue — eivätkä koulutuksen asiantuntijat. Ei ole yhtään ainutta opettajaa minulle käynyt sanomassa niin, ja niitä on ollut kuulkaa paljon, jotka ovat sanoneet, että he eivät pidä tätä järkevänä esityksenä ainakaan tällä aikataululla. Tätä tavoitettahan kaikki kannattavat. Se on oikein hyvä. Erityisesti tätä itse asiaa he eivät kannata, eivätkä ainakaan sitä — sitten jos tämä joka tapauksessa tulee voimaan — että tällä aikataululla. Okei, mutta me olemme nyt loppumetreillä.
Te olette vannoneet, että OAJ kannattaa tätä. Kyllä, mutta ei ilman ehtoja. Siellä oli pitkät ehdot, mutta OAJ:hän ei tule näitä ehtoja saamaan. He saavat vain tämän oppivelvollisuuden.
No niin, mutta haluan kuitenkin kiittää valiokunnan toiminnasta, siitä, että me olemme avoimesti keskustelleet asioista, olemme pystyneet olemaan myöskin avoimesti eri mieltä ja asioita on viety eteenpäin. Kun meidän mietinnössämme on poikkeuksellisen paljon lausumia, 22 lausumaa, niin onhan se todella merkittävä juttu, että siellä haluttiin sitten loppupeleissä vielä korjata tätä lakia. Ainoa ongelmahan on vain se, että siellä ei ole sitten rahoitusta.
Tässä edustaja Vikman esitti sitten myöskin vastalauseessa olevia lausumia, ja niitä kannatan myöskin.
Sitten vielä sanon näistä nuorten syistä opintojen keskeyttämiseen: Siis on todella niin, että 15 prosenttia ikäluokasta on henkilöitä, jotka eivät saavuta sitä toisen asteen tutkintoa, ja sitähän varten tätä erityisesti tehdään. Kuinka paljon lukiosta keskeyttää? Se on 3,2 prosenttia, ja ammatillisesta koulutuksesta 8,7 prosenttia. Ja juuri tulleen tutkimustuloksen mukaan siinä, mitkä ovat nuorten syitä opintojen keskeyttämiseen — te viittaatte täällä nuorisobarometrin tuloksiin, minä viittaan tähän tuoreempaan — on vasta kahdeksantena raha ja toimeentulovaikeudet. Ensimmäisenä on mielenterveys ja jaksamisen haasteet. Toisena on se, että opiskeleminen tuntui liian vaikealta tai raskaalta. Tämä henkilöhän, joka tämän meille lähetti vielä jälkikäteen, oli meillä kuultavanakin. Elikkä tällainen tutkimustulos on tullut. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että taloudelliset syyt eivät saa koskaan jättää opiskelijaa opiskelematta. Meidän pitää nimenomaan tukea heitä, ja meillähän on tämä oppimateriaalimaksu.
Mutta sitten ihan tästä, kun edustaja Gustafsson, pitkäaikainen kansanedustaja ja ministeritaustainen henkilö, totesi, että hän on siellä perustuslakivaliokunnassakin ollut — kyllä — ja viittasitte siihen, että olisin paneutunut terminologiaan. Tiedättekö, näistä kolmesta asiasta, mitkä tässä teille esittelin, terminologia on se pienin ongelma. Terminologia pystytään muuttamaan lakeihin, kyllä, mutta se fundamenttijuttu, mikä tapahtui perustuslakivaliokunnassa, on se, että 16 §:n 1 momentin tulkintaa muutettiin. Se perusta tälle laille muuttui, mutta tätä lakia ei kammattu sen perusteella. Me kysyimme tätä valiokunnan edustajilta siellä kuulemisessa, kun he olivat siellä, ja he nimenomaan sanoivat, kun kysyttiin, pitäisikö sivistysvaliokunnan tehdä se, että kyllä pitäisi. Mutta hallituspuolueet eivät sitä halunneet. [Jukka Gustafsson: Ei tällä aikataululla!] — Se on aivan totta. — Ja esitimme myös sitä, että hallitus tekisi sen, ja sitäkään ei haluttu. Mutta kysyn teiltä käsi sydämellä, edustaja Gustafsson: ymmärsittekö te, että se jäi kampaamatta ja että nimenomaan se fundamentti tulee vastaan nyt nimenomaan lain soveltajilla? Ja lukekaa Pauli Rautiaisen kommentit, lukekaa oikeusministeriön lausunto. Siellä on ristiriita tässä, että sitä ei ole kammattu siihen lakiin. Tämä on erittäin tärkeä huomio, koska tämä liittyy siihen maksuttomuuteen ja tähän lain tarkoitukseen. Kun niitä valituksia nyt sitten syksyllä tulee, niin osaanpa ennustaa, mitä tapahtuu. Ja kysyn teiltä vielä kerran, edustaja Gustafsson: ministeritaustaisena henkilönä ymmärsittekö te, mitä olisi pitänyt tehdä?