Kiitos, arvoisa puhemies! Kysymyksessä on siis uusi avoimuusrekisterilaki. Esityksessä ehdotetaan avoimuusrekisterilain säätämistä. Uuden lain tavoitteena on lisätä vaikuttamistoiminnan eli niin sanotun lobbauksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä säätämällä oikeushenkilöille ja yksityisille elinkeinonharjoittajille velvollisuus ilmoittaa avoimuusrekisteriin eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta ja elinkeinotoimintana harjoitettavasta vaikuttamistoiminnan neuvonnasta.
Yksimielisessä mietinnössään lakivaliokunta kannattaa avoimuusrekisterin perustamista ja lain tavoitteita. Valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin muutosehdotuksin.
Soveltamisalan osalta valiokunta toteaa seuraavaa: Vaikutustoiminnan kohteiden osalta lakivaliokunta on päätynyt puoltamaan lain soveltamista hallituksen esityksen mukaisesti eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvaan vaikuttamistoimintaan, mutta koska vaikuttamistoiminta kohdistuu myös hallinnon muille tasoille, valiokunta pitää perusteltuna, että jatkossa arvioidaan avoimuusrekisterin soveltamisalan laajentamista uudesta rekisteristä saatujen kokemusten perusteella. Valiokunta ehdottaakin asiasta lausuman hyväksymistä.
Ehdotetun sääntelyn mukainen ilmoitusvelvollisuus rekisteriin on lähtökohtaisesti laaja, mutta siitä säädetään useita poikkeuksia ja rajoituksia, jotta sääntely on tarkoituksenmukainen ja oikeasuhtainen erilaisten toimijoiden kannalta. Esimerkiksi pienimuotoinen vaikuttamistoiminta, eli enintään viisi vuotuista yhteydenottoa yhteen tai useampaan vaikutustoiminnan kohteeseen, jää avoimuusrekisterin ulkopuolelle, eikä myöskään järjestäytymätöntä kansalaistoimintaa tai yksityishenkilöiden toimintaa rekisteröidä.
Lakivaliokunta pitää sääntelytapaa lähtökohtaisesti perusteltuna, mutta sääntelyn toimivuutta ja vaikutuksia tulee jatkossa arvioida sääntelyä myöhemmin kehitettäessä. Valiokunta ehdottaa sääntelyyn tältä osin myös selkeyttäviä muutoksia koskien muun muassa sääntelyn soveltamista yliopistoihin sekä asianajajiin, luvan saaneisiin oikeudenkäyntiavustajiin ja julkisiin oikeusavustajiin. — Kerron näistä valiokunnan muutosehdotuksista tarkemmin puheenvuoron lopussa.
Mitä tulee ilmoitettaviin tietoihin ja ilmoitusmenettelyyn, lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin erisuuntaisia näkemyksiä liittyen ilmoitettaviin tietoihin ja ilmoitusmenettelyyn. Osa painottaa tiedonsaantiin ja osa taas hallinnolliseen taakkaan liittyviä näkökohtia. Valiokunta ei ehdota lakiehdotukseen tältä osin muutoksia, sillä hallituksen esityksessä on pyritty huomioimaan valiokunnan asiantuntijakuulemisessakin esiin tulleet, osin erisuuntaisetkin näkemykset ja saavuttamaan tasapainoinen ratkaisu. Sääntelyn toimivuutta ja vaikutuksia tulee kuitenkin jatkossa tältäkin osin seurata.
Yhdistysten osalta valiokunta toteaa seuraavaa: Perustuslakivaliokunnan mukaan sääntelyn oikeasuhtaisuuden parantamiseksi lakivaliokunnan tulisi tarkastella erikseen aatteellisten yhdistysten normaalia ei-ammatillista vaikutustoimintaa. Lakivaliokunta toteaa avoimuusrekisterilain ja sen velvoitteiden koskevan vain sellaisia yhdistyksiä, joiden vaikutustoiminta on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista pienimuotoisen vaikuttamistoiminnan jäädessä sääntelyn ulkopuolelle. Lisäksi merkitystä on muilla lain soveltamisalan rajauksilla, kuten sillä, ettei avoimuusrekisteriin rekisteröidä järjestäytymätöntä kansalaistoimintaa tai yksityishenkilöiden toimintaa. Ilmoittautumisvelvollisuus on lähtökohtaisesti laaja, eikä se määräydy toimijan luonteen tai koon mukaan, näin myös yhdistysten osalta. Ilmoitusvelvollisuuteen ja siitä aiheutuvaan hallinnolliseen taakkaan vaikuttaa siten keskeisesti toimijan vaikuttamistoiminnan määrä ja laajuus.
Lakiuudistuksen seurannan osalta lakivaliokunta korostaa uuden lain toimeenpanon, seurannan ja jälkikäteisarvioinnin merkitystä. Jatkossa tulee seurata ja arvioida muun muassa ilmoitusvelvollisuuden ja sen rajausten, ilmoitettavien tietojen ja ilmoitusmenettelyn sekä sanktiojärjestelmän toimivuutta ja vaikutuksia. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, ettei avoimuusrekisterilaki vähennä kansalaisyhteiskunnan tai yritysten yhteiskunnallista aktiivisuutta eikä nosta kynnystä olla yhteydessä poliittisiin päättäjiin. Valiokunta ehdottaa myös tältä osin lausuman hyväksymistä.
Valiokunta toteaa muutosehdotuksistaan seuraavaa: Kuten aikaisemmin totesin, valiokunnan ehdottamat muutosehdotukset liittyvät erityisesti lakiehdotuksen soveltamisalaan eli lain 3 ja 4 §:ään, joissa säädetään velvollisuudesta ilmoittautua avoimuusrekisteriin ja sitä koskevista poikkeuksista ja rajauksista. Esityksen valiokuntakäsittelyssä on ilmennyt tulkinnanvaraisuutta siitä, miten ehdotettua pykälää sovelletaan yliopistoihin ja muihin koulutuksen järjestäjiin. Mietinnöstä tarkemmin ilmenevin perusteluin lakivaliokunta toteaa, että yliopistojen laajat lakisääteiset tehtävät, joihin kuuluu muun muassa tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen, rajaavat käytännössä laajasti akateemista toimintaa ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle. Mietinnössä on vastaavia selventäviä perusteluita lakisääteisten tehtävien hoitamisen ilmoittamisvelvollisuudesta muun muassa Sitran, Keskuskauppakamarin, puolueiden ja puolueyhdistysten osalta. Myös asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien ilmoitusvelvollisuutta on täsmennetty siten, että ilmoitusvelvollisuus ei heikentäisi asianajosalaisuuden ydinaluetta.
Lisäksi valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 9 §:n muuttamista siten, että rekisteriviranomainen velvoitetaan antamaan eduskunnalle kertomus rekisterin toiminnasta ja valvonnasta vaalikausittain hallituksen esityksessä ehdotetun vuosiraportin sijaan. Valiokunnan näkemyksen mukaan vuosittainen kertomusmenettely eduskunnan täysistunnossa ja valiokunnassa olisi raskas ja epätarkoituksenmukainen tapa järjestää rekisterin toiminnan ja valvonnan parlamentaarinen seuranta.
Valiokunnan yksimielinen päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen, ja muutosehdotukset näkyvät mietinnöstä tarkemmin. Lisäksi valiokunta esittää, että eduskunta hyväksyisi kaksi lausumaa, jotka kuuluvat seuraavasti:
”Eduskunta edellyttää, että avoimuusrekisterilain soveltamisalaa eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvaan vaikuttamistoimintaan seurataan ja kokemusten perusteella arvioidaan soveltamisalan laajentamista muille hallinnon tasoille kohdistuvaan vaikuttamistoimintaan.”
Lausuma kaksi: ”Eduskunta edellyttää, että avoimuusrekisterilain toimivuutta ja vaikutuksia seurataan ja arvioidaan laaja-alaisesti ja kattavasti kiinnittäen huomiota muun muassa ilmoitusvelvollisuuteen ja sen rajauksiin, ilmoitettaviin tietoihin ja ilmoitusmenettelyyn sekä sanktiojärjestelmään. Myös sääntelyn vaikutuksia kansalaisyhteiskunnan ja yritysten yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen ja vaikuttamistoimintaan tulee seurata.” — Kiitos.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Kiitos, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Meri. — Ja edustaja Hyrkkö.