Arvoisa puhemies! Asia kuuluu perhe- ja peruspalveluministerin salkkuun ja on hänen johdollaan valmisteltu, mutta ministeri Kiurun ollessa estynyt ja ennen uuden ministerin nimitystä esittelen hallituksen esityksen nyt eduskunnalle. Olen iloinen, että saan nyt esitellä teille tämän käsillä olevan sosiaalihuoltolain ja vanhuspalvelulain muuttamista koskevan esityksen:
Iäkkäiden henkilöiden palvelujen uudistuksen ensimmäinen vaihe tuli voimaan toissa syksynä. Lakimuutokset koskivat iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismitoitusta, eli niin sanottua hoitajamitoitusta, sekä yhtenäistä iäkkään henkilön toimintakyvyn arvioinnin RAI-arviointijärjestelmää. Nyt tällä esityksellä täydentyvät kokonaisuudeksi pääministeri Marinin hallituksen ohjelman merkittävät tavoitteet iäkkäiden henkilöiden palveluiden laadun ja riittävyyden vahvistamisesta sekä väestön ikääntymiseen varautumisesta. Tämä esitys toteuttaa hallitusohjelman kirjauksia, joiden mukaan kotihoidon resursseja ja laatua vahvistetaan, asumisen välimuotoisia ratkaisuja ja palvelujärjestelmää kehitetään, omavalvontaa ja vanhuspalveluiden johtamista tehostetaan sekä otetaan käyttöön teknologisia ratkaisuja iäkkäiden henkilöiden kotiin annettavissa palveluissa. Myös omaishoidon tukea saavien palvelut ja sitä kautta myös omaishoitajien asema vahvistuvat osaltaan.
Väestön ikääntymiseen varaudutaan lainsäädännön uudistamisen lisäksi toiminnallisella kehittämistyöllä, kuten poikkihallinnollisella ikäohjelmalla ja sen lukuisilla hankkeilla sekä lisäksi kaikilla hyvinvointialueilla käynnistyvillä iäkkäiden kotona asumista tukevien palveluiden kehittämishankkeilla.
Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on turvata iäkkäiden henkilöiden palvelujen laatu ja riittävyys sekä varmistaa, että jokaiselle iäkkäälle henkilölle järjestetään palvelukokonaisuus, joka vastaa hänen yksilöllisesti arvioitua ja palvelusuunnitelmaan kirjattua palvelutarvettaan. Tavoitteena on myös selkeyttää ja täsmentää säännöksiä, jotka koskevat hoitoa ja huolenpitoa turvaavien sosiaalipalveluiden sisältöä ja saantiedellytyksiä. Kotihoidon riittävyyttä ja laatua parannettaisiin myös uudistamalla kotiin annettavia palveluita koskevien sosiaalihuoltolain säännösten rakenne.
Esityksen tavoitteena on parantaa edellytyksiä siihen, että iäkkäille henkilöille on tarjolla monimuotoisia, joustavia, yhteisöllisiä ja toimintakykyä tukevia asumis- ja palveluratkaisuja. Asumisen palvelurakenteen muutoksella tavoitellaan myös henkilöstön optimaalisempaa käyttöä ja helpotusta osaltaan henkilöstön saatavuusongelmiin.
Lainsäädännön on myös turvattava se, että iäkäs henkilö saa jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa, jos hän sitä toimintakykynsä heikentymisen vuoksi tarvitsee. Liian usein kuulemme ja näemme esimerkkejä siitä, että iäkäs henkilö toimintakyvyn jo monin tavoin heikennyttyä jää ilman riittäviä palveluja ja turvaa ja että pääsy ympärivuorokautisten palvelujen piiriin on liian tiukassa. Toisaalta moni iäkäs haluaa vielä tuolloinkin jatkaa asumista omassa kodissa ja tutussa asuinympäristössä.
Näihin tilanteisiin, kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon väliin ja lisääntyvään iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeeseen vastaamiseen, esitykset palveluiden uudistamisesta tuovat lisää vaihtoehtoja.
Esityksen tavoitteet edellyttävät muutoksia sosiaalihuoltolaissa säädettyyn palvelujärjestelmän kokonaisuuteen. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito ehdotetaan yhdistettävän kotihoidoksi, ja lakiin lisättäisiin säännökset tukipalveluista ja turva-auttamispalvelusta. Kotipalvelun käsite säilyisi lapsiperheiden palveluissa, ja lapsiperheen oikeudesta kotipalveluun olisi jatkossa laissa oma pykälänsä. Tällä vahvistettaisiin palvelun alkuperäisiä tavoitteita perheen omien voimavarojen vahvistamisessa.
Ehdotuksilla on vaikutusta myös omaishoidon tuen saajien palveluihin ja sitä kautta myös omaishoitajien työn tukemiseen. Sosiaalihuoltolain säännösten täsmentämisen tavoitteena on myös edistää palveluiden yhdenvertaista toteuttamista koko maassa. Minkään ryhmän palveluita ei heikennetä.
Kotihoidon haastavassa henkilöstötilanteessa on kaikin tavoin tärkeää vaikuttaa siihen, että kotihoidon henkilöstön riittävyyttä sekä toiminnan toteuttamista ja johtamista voidaan parantaa niin, että alalle saadaan uusia työntekijöitä ja nykyiset työntekijät haluavat jatkaa työskentelyä alan tehtävissä. Tähän vaikuttamiseksi lakiesitys sisältää säännökset kotikäyntien suunnittelusta ja kotihoidon toteuttamisesta. Myös muun muassa omavalvontaa ja johtamista koskeviin säännöksiin ehdotetaan täsmennyksiä, jotka voivat parantaa suunnittelua ja edistää tietoon perustuvaa johtamista. Säännöksillä pyritään tukemaan työhyvinvointia ja työssäjaksamista, mikä puolestaan vaikuttaa asiakkaiden saaman palvelun laatuun ja asiakkaiden oikeuksien toteutumiseen.
Uudistuksen tavoitteena on myös vahvistaa ja lisätä henkilöstön riittävyyden, palvelujen laadun ja asiakastyytyväisyyden seurantaa, jotta niistä saadaan vertailukelpoista tietoa palvelujen hankinnan ja valvonnan tueksi. Vanhuspalvelulakiin lisättäisiin säännös THL:n velvollisuudesta seurata iäkkäiden palveluiden laatua sekä toteuttaa asiakaskyselyjä. Tavoitteena on saada vertailukelpoista tietoa eri toimintayksikköjen henkilöstöstä ja palveluiden laadusta. Seurantatietoa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi palveluiden hankinnassa ja valvonnassa. Tiedon saatavuus palveluiden laadusta on tärkeää myös asiakkaille ja heidän läheisilleen.
Muut vanhuspalvelulakiin ehdotetut muutokset vahvistavat sosiaalihuoltolakiin tehtäviä muutoksia iäkkäiden asiakkaiden palvelujen laadun ja riittävyyden osalta.
Lisäksi sosiaalihuoltolain muutosten seurauksena tehdään teknisiä muutoksia asiakasmaksulakiin ja yksityisistä sosiaalipalveluista annettuun lakiin.
Arvoisa puhemies! Palveluiden riittävyyden varmistaminen edellyttää, että kotihoidon käytännön toteutus toimii hyvin. Tämän vahvistamiseksi ja kotihoidon riittävyyden ja laadun varmistamiseksi sosiaalihuoltolakiin lisättäisiin säännökset kotikäyntien suunnittelusta ja kotihoidon toteuttamisesta. Säännöksissä korostettaisiin päivittäisten kotikäyntien hyvää suunnittelua ja ohjattaisiin kotikäyntien toteuttamisen sisältöä vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaan tarpeita. Lähtökohtana on asiakkaalle päätöksessä luvattujen palveluiden toteutuminen sekä asiakkaan toiveiden ja tosiasiallisten tarpeiden huomioon ottaminen. Lisäksi työntekijöiden työaikaa halutaan kohdentaa mahdollisimman hyvin asiakkaan kanssa tehtävään työhön.
Kotihoidossa ei ole nähty mahdolliseksi eikä tarkoituksenmukaiseksi edellyttää vastaavanlaista numeerista henkilöstömitoitusta kuin ympärivuorokautisessa hoidossa. Tämä johtuu ennen muuta siitä, että kotihoidossa asiakasmäärät ja asiakkaiden palvelutarpeet vaihtelevat huomattavasti laajemmin ja nopeammin kuin ympärivuorokautisessa hoidossa.
Työajan riittävyyttä, työn kuormittavuutta ja kiirettä helpottaisi myös teknologian hyödyntäminen kotihoidon toteuttamisessa sekä hoiva-avustajien osaamisen hyödyntäminen siihen sopivissa tehtävissä. Kotikäyntien suunnittelussa tulisi huomioida paremmin hoitajien työssäjaksaminen ja mahdollisuudet tehdä työtä eettisesti kestävällä tavalla. Jos kotikäyntejä ei voitaisi toteuttaa laissa edellytetyllä tavalla henkilöstövajauksen vuoksi, vajaukseen pitäisi reagoida välittömästi kaikin käytettävissä olevin toimenpitein. Henkilöstön riittävyyttä olisi seurattava jatkuvasti myös omavalvonnan avulla.
Lakimuutoksella on tarkoitus myös lisätä kotihoidon asiakkaiden turvallisuutta. Jatkossa kotihoitoa olisi järjestettävä henkilön tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta, myös öisin, kuten iso osa kunnista jo järjestääkin. Esitys tukee kotona asumista ja mahdollistaa kotihoidon käyntien tasaisemman jakautumisen vuorokauden aikana sekä niiden asiakaslähtöisemmän suunnittelun.
Uutena sosiaalipalveluna säädettäisiin turva-auttamispalvelusta ja sen yhtenäisistä laatuvaatimuksista. Esityksen mukaan turva-auttamispalvelu olisi kokonaisuus, johon kuuluisivat asiakkaan käytössä oleva turvalaitteisto, laitteiston kautta tulevien hälytysten ympärivuorokautinen vastaanotto ja avuntarpeen arviointi sekä tarvittavan avun antaminen vuorokaudenajasta riippumatta. Asiasta ei nykyisellään ole säädetty laissa.
Nykyisin kotipalvelun tukipalveluksi säädetyt tukipalvelut olisivat jatkossa hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluva erillinen sosiaalipalvelu. Muutos korostaa tukipalveluiden merkitystä usein ensimmäisinä iäkkäiden tarvitsemina ja heidän toimintakykyään ja kotona asumistaan tukevina palveluina. Voimassa olevan lain mukaisia tukipalveluita ovat ateria‑, vaatehuolto- ja siivouspalvelut sekä sosiaalista kanssakäymistä tukevat palvelut. Näiden lisäksi asiointipalvelu olisi mukana nyt ehdotetussa laissa. Näiden lisäksi tukipalveluihin voisi kuulua muutakin kotona asumista tukevaa palvelua.
Kyseessä ei ole uusi velvoite hyvinvointialueille. Nykyisellään kunnat ovat kuitenkin usein ohjanneet asiakkaita hankkimaan tarvitsemansa tukipalvelut itse, vaikka ne kotipalvelun tukipalveluna jo nykyiselläänkin ovat kunnan järjestämisvastuulle kuuluvia. Kuten muidenkin sosiaalipalveluiden kohdalla, palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään, että tukipalveluiden ja/tai kotihoidon saannin edellytykset täyttyvät. Arvioinnin tulos on kirjattava asiakassuunnitelmaan, ja palvelun myöntämisestä on tehtävä hallintopäätös.
Kotihoidon ja muidenkin sosiaalipalveluiden riittävyyttä ja laatua vahvistettaisiin lisäksi johtamista ja omavalvontaa koskevien sosiaalihuoltolain ja vanhuspalvelulain vastaavien säännösten tarkentamisella. Toimintayksikön johtaja vastaisi toimivaltansa rajoissa siitä, että yksikössä on riittävä henkilöstö. Omavalvontaan sisältyisi henkilöstön riittävyyden jatkuva seuranta.
Vanhuspalvelulaissa täsmennettäisiin iäkkäälle henkilölle sosiaalihuoltolain mukaisesti nimetyn omatyöntekijän tehtäviä. Omatyöntekijän olisi muun muassa neuvottava asiakastaan, seurattava hänen toimintakykynsä muutoksia ja oltava tarvittaessa yhteydessä palveluiden järjestäjään ja tuottajaan palveluiden riittävyyden ja laadun turvaamiseksi.
Lääkehoidon koulutusta edellytettäisiin jatkossa myös iäkkäiden henkilöiden kotihoidossa.
Myös säännöstä palvelusuunnitelmasta täsmennettäisiin: palvelut olisi suunniteltava niin, että ne vastaavat määrältään, sisällöltään ja ajoitukseltaan iäkkään henkilön tarpeita.
Arvoisa puhemies! Sosiaalihuoltolain asumispalveluita koskevien säännösten rakenne ehdotetaan uudistettavaksi. Uudistuvilla asumispalveluilla mahdollistettaisiin erilaiset kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon väliin sijoittuvat asumisen ja palveluiden konseptit, jolloin voidaan vastata monipuolisemmin asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin.
Sisällöllisesti merkittävin muutos tapahtuisi nykyisen palveluasumisen kohdalla, jonka korvaisi yhteisöllinen asuminen. Tehostetun palveluasumisen nimi olisi jatkossa ympärivuorokautinen palveluasuminen. Yhteisöllisessä asumisessa palvelut erotetaan asumisesta. Yhteisöllinen asuminen olisi hyvinvointialueen järjestämää asumista, ja yhteisöllistä asumista järjestettäisiin henkilölle, joka tarvitsee tällaista asumismuotoa alentuneen toimintakykynsä ja lisääntyneen hoidon ja huolenpidon tarpeensa perusteella.
Arvoisa puhemies! Lisäksi totean, että vanhuspalvelulaista poistettaisiin mahdollisuus järjestää iäkkäiden henkilöiden pitkäaikainen laitoshoito sosiaalihuollon laitosyksiköissä viiden vuoden siirtymäajan jälkeen. Tämä toteuttaisi sosiaalipalveluissa jo pitkään ollutta lähtökohtaa asumisesta muualla kuin laitosympäristössä.
Arvoisa puhemies! Joudun vähän lyhentämään puhettani, mutta totean tähän loppuun vielä:
Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2023. Sosiaalihuollon pitkäaikaisen laitoshoidon lopettamiseen liittyviä säännöksiä kuitenkin sovellettaisiin vasta siirtymäajan jälkeen eli 1.1.2028 alkaen.
Säännösehdotukset vuorokaudenajasta riippumattomasta kotihoidosta merkitsevät laajennusta hyvinvointialueiden tehtäviin, ja säännösten taloudelliset vaikutukset aiheutuvat pitkälti henkilöstön lisätarpeesta. Uudistuksen toteuttamiseen on varattu 45 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lähtien. — Kiitos.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Myllykoski poissa. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.