Viimeksi julkaistu 5.6.2021 10.29

Pöytäkirjan asiakohta PTK 31/2017 vp Täysistunto Keskiviikko 29.3.2017 klo 16.29—17.48

3.  Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Hallituksen esitysHE 8/2017 vp
Valiokunnan mietintöYmVM 3/2017 vp
Ensimmäinen käsittely
Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
:

Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 3/2017 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. 

Keskustelu
16.30 
Ari Torniainen kesk :

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys ympäristölupamenettelyn sujuvoittamiseksi ja keventämiseksi on kannatettava ja vie eteenpäin sitä asiaa, että nykyinen hallitus haluaa keventää nimenomaan normeja ja byrokratiaa. Tässäkin tietysti on tärkeää se, että hallinnon keventämistoimenpiteet eivät saa vaarantaa ympäristönsuojelun tasoa ja että kansalaisten osallistumisoikeus ympäristöään koskevaan päätöksentekoon turvataan myös jatkossa, ja tämä hallituksen esitys huomioi nämä asiat. 

Itse haluan nostaa esille tässäkin yhteydessä tärkeän osan sujuvoittamisuudistusta, nimenomaan sen, että hanke siirtymisestä sähköiseen ympäristölupaan elikkä e-lupaan on erittäin kannatettava, ja toivottavasti sitä viedään eteenpäin. Sähköinen ympäristölupa yhdessä niin ikään vireillä olevan niin sanotun yhden luukun periaatteen toteuttamiseksi ja sen uudistuksen eteenpäinviemiseksi — toivottavasti nämä hankkeet menevät myöskin eteenpäin. 

 

16.32 
Eero Heinäluoma sd :

Arvoisa puhemies! Hallituksellahan on käynnissä tämä normienpurkutalkoo, ja siinä on paljon hyödyllistä, jota tehdään, vaikkapa nyt tämä parkkipysäköintimittareihin liittyvän säädöksen lieventäminen. 

No, sitten ympäristöpuolella on kuitenkin aihe korostaa sitä, että on tärkeätä, että meillä säilyy asiallinen ja hyvä ympäristönvalvonta. Erityisesti ympäristönsuojeluun liittyvien normien osalta katsoisin, että tässä purkamisessa pitää olla todella tarkkana, ettei käy niin, että semmoisen joustavoittamisen nimissä syntyy käytäntöjä, jotka ryhtyvät heikentämään meidän ympäristönsuojelua. Tämä koskee myös kansalaisten oikeutta valittaa ympäristöasioissa ja hakea oikeuksiansa ja kääntyä viranomaisten puoleen. 

Puheenvuorollani haluan peräänkuuluttaa sitä, että me emme ympäristönormien osalta lähde rakentamaan sellaista maata, jonka lopputuloksena on huonompi ympäristö tuleville polville. 

16.33 
Riitta Myller sd :

Arvoisa puhemies! Tässä itse laissa ei ole kovin paljon sellaisia ongelmia, joita on tarpeen nostaa tässä esille. Mutta aivan samoin kuin edustaja Heinäluoma tuossa jo toi esille, nyt tarvitaan ehkä tämmöistä puolivälin krouvin tarkastelua, kun niin paljon puhutaan normien purkamisesta ja sujuvoittamisesta. 

Valiokuntakuulemisessa jo eräät asiantuntijat nimenomaan peräsivät sitä, että tällaista koordinaatiota ja seurantaa siitä, mitä normeja on purettu ja mitä ne vaikuttavat ympäristönsuojeluun yhdessä, tulee pystyä tarkastelemaan hyvinkin tarkasti. Täytyy muistaa myös, että normithan eivät ole vain ihmisten kiusaksi. Normit ovat myöskin sitä varten, että tämä yhteiskunta järjestetään myöskin niitten mukaisesti. Myös silloin, kun puhutaan yrityksistä, niin toiminnanharjoittajien varmuus paranee silloin, kun meillä on yhteisesti hyväksytyt hyvät pelisäännöt, ja mielestäni meidän täytyy ennen kaikkea kiinnittää huomiota siihen, että meidän normistomme ja myöskin lainsäädäntömme ovat hyvää lainsäädäntöä, jotka nimenomaan toteuttavat myöskin hyvää hallintoa ja sitä kautta antavat ihmisille oikeusturvaa mutta myöskin toiminnanharjoittajille toimintavarmuutta. 

16.35 
Eeva-Maria Maijala kesk :

Arvoisa puhemies! Kuten tiedossa on, tässä normienpurkukokonaisuudessa ympäristöministeriö on ehdottomasti ykkössijalla tällä hetkellä, tällä vaalikaudella, ja me olemme siitä todella tyytyväisiä. Se, mitä tämä normien purku on ja mikä tässäkin jatkuu tämän kyseisen lain myötä, on sitä, että siinä selkeytetään kokonaisuutta. Kyse ei ole todellakaan vain yltiöpäisestä normien purkamisesta vaan toimintojen selkeyttämisestä, ja mitä se on? Se on sitä, että virkamiehet eivät tee päällekkäistä työtä ensin kunnassa ja sitten ely-keskuksessa, vaan esimerkiksi virkamiehet keskittyvät tekemään kunnassa kerralla hyvin työn ja luottamusmiehet voivat luottaa siihen, että meillä ovat virkamiehet tekemässä tätä lopullista ratkaisua, josta sitten on eri tahoilla valitusmahdollisuudet. 

Toinen on sitten se, että kun tehdään tiettyjä valituskokonaisuuksia ja tällä hetkellä monessa eri paikassa monenlaisissa eri kuvioissa käsitellään asioita, niin olisi ihan tavallisen ihmisen oikeusturvaa se, että hän tietää, että kun yhdessä paikassa, yhdessä kohdassa käsitellään tätä asiaa, niin siinä on myöskin tämän asian valituksentekopaikat. Elikkä ehdottomasti koko tämän ympäristöpuolen byrokratian selkeyttäminen on tavallisen kansalaisen oikeusturvan parantamista joka suhteessa. 

Kun nyt nostetaan monessakin asiassa rajaa ympäristöluvalle tai ympäristövaikutusten arvioinnille, niin nämä ovat semmoisia toimenpiteitä, että koska yhteiskunta ja sen toiminnot ovat kehittyneet eteenpäin, on järkevääkin, että voidaan keskittyä tekemään kunnolla ympäristöluvitusta niissä asioissa, missä se on todella tarpeellista. 

16.37 
Olavi Ala-Nissilä kesk :

Arvoisa puhemies! Edustaja Maijala käytti tästä hyvin selkeyttävän puheenvuoron, johon voi yhtyä. Todellakin viime eduskuntavaalien alla ihmiset tulivat toreilla ja turuilla sanomaan — tavalliset ihmiset, yrittäjät, viljelijät — että tehkää jotakin tälle byrokratialle. Siitä on puhuttu pitkään, mutta ei ole saatu tuloksia aikaan sen paremmin Suomessa kuin EU:ssakaan. 

Nyt kun on tehty merkittäviä sääntöjen sujuvoittamisesityksiä, lupamenettelyn sujuvoittamisesityksiä ja toivottavasti myöskin valitusmenettelyjen järkevöittämistä, niin se on hyvä asia ja menee niiden kansalaisten toiveiden suuntaan. On myöskin niin, että digitalisaatio osaltaan mahdollistaa säätelyn sujuvoittamista. Yhteiskunta kulkee tähän suuntaan. 

Edustaja Heinäluomalle sanoisin, että tähän ylisäätelyyn ei kannata rakastua. Se on kuitenkin kansalaisten kannalta monta kertaa huono asia ja myöskin työllisyyden kannalta huono asia, kun investoinnit makaavat sen takana. Niin kuin tässäkin ympäristöministeriön esityksessä nähdään, ympäristöä mitenkään heikentämättä näitä säännöksiä voidaan sujuvoittaa. 

16.38 
Eero Heinäluoma sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Halusin omalla puheenvuorollani varoittaa siitä riskistä, että jos tässä sääntelynpurkuajatuksessa mennään ohitse sen, että ruvetaan tekemään päätöksiä, jotka mahdollistavat huonomman ympäristön jatkossa tai rajaavat olennaisesti kansalaisten valitusmahdollisuuksia, niin ollaan huonolla tiellä. Minusta on rehellistä niidenkin, jotka puhuvat tästä normien vähentämisestä, tunnustaa tämä vaara. 

Kiinnitän huomiota siihen, mitä Nobel-palkittu Bengt Holmström puhui hetki sitten. Hän nimenomaan muistutti tästä asiasta, että sääntöjä tarvitaan. Se on hyvän, tehokkaan pohjoismaisen yhteiskunnan tunnusmerkki, että meillä on olemassa hyväksytyt normit, jotka koskevat kaikkia. Ympäristönormit ovat erityisen tärkeitä myös yrittäjien kannalta niin, että pitää voida luottaa siihen, että naapuriyritys ei saa kilpailuetua sillä, että se laiminlöisi jotakin ympäristön kannalta olennaista, perusteltua asiaa. 

Kun sanon tämän varoituksen, totean myös, että tähän mennessä en ole vielä nähnyt hallituksen toiminnassa tältä osin todella huolestuttavia piirteitä. Asennepuolesta olen enemmän huolissani. 

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
:

Myönnän nyt debatin tässä vaiheessa vielä vastauspuheenvuorot edustajille Maijala, Torniainen, Huovinen, Kiuru ja sitten edustaja Ala-Nissilä, ja enempää en myönnä tässä vaiheessa. — Edustaja Viitasella on seuraava varsinainen puheenvuoro. Jätän siitä syystä hänet väliin. 

16.39 
Eeva-Maria Maijala kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Heinäluomalle tästä havainnosta, että tähän mennessä ei ole tullut vielä yhtään semmoista ongelmallista norminpurkuasiaa ympäristöpuolella. Me olemme tiedostaneet sen, että näitten kanssa pitää olla todella tarkkana. 

Tarkkana pitää olla, ja sen takia me emme olekaan heti hallituskauden alussa nakanneet pois valtavaa määrää normeja, vaan näitä on tehty useammassa erässä. Joka ikinen on harkittu, ja on mietitty todella tarkasti, mitä vaikutuksia näillä on, miten näitten kanssa toimitaan. Meillä on vielä useita muitakin norminpurkuasioita edessä, työn alla tällä hetkellä, ja me niitä mietimme todella paljon. Me juristit ja muut toimijat mietimme, miten varmasti onnistumme, ettemme tee typeryyksiä näissä asioissa, sillä meidän kaikkien etu on varmasti se, että järjellä päästään tässä eteenpäin ja jokainen voi keskittyä siihen työhön, minkä parhaiten osaa. 

16.40 
Ari Torniainen kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Heinäluoman puheenvuorosta johtuen haluan sanoa sen, että ei kukaan halua lähteä sellaisia normeja purkamaan, jotka ovat välttämättömiä toiminnan kannalta. Mutta on ihan tosiasia kuitenkin, että meillä on Suomessa sellaisia päällekkäisyyksiä, sellaisia asioita, joita ei kannata tehdä useampaan kertaan ja jotka sääntelevät liiaksi sellaista toimintaa, joka voidaan tehdä kevyemmin myöskin. Ei tarvitse kaiken olla lupamenettelyn kautta, vaan voidaan hoitaa ilmoitusmenettelyn kautta. 

Tästäkin asiasta, mikä nyt on tämä hallituksen esitys, täytyy sanoa, että tämä on myöskin opposition hyväksymä hallituksen esitys ja tämä on myöskin valiokunnasta tullut yksimielisenä. Tässä hallituksen esityksessä on otettu ympäristövaikutusten arviointi huomioon. Tässä otetaan ympäristöasiat erittäin hyvin huomioon, ja toivon, että tämä asia voi myöskin mennä eteenpäin tällaisenaan. 

16.41 
Susanna Huovinen sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Minäkin haluan yhtyä tähän edustaja Heinäluoman täällä esille nostamaan huoleen. Kyllä tässä norminpurkuvilskeessä uhkaa olla se vaara, että lapsi menee pian pesuveden mukana, ja se ei ole kyllä suomalaisen yhteiskunnan eikä myöskään yritysten kannalta järkevää toimintaa. 

Sitten haluaisin kiinnittää tässä debatissa huomiota myös siihen, että vähän annetaan välillä minusta liiankin negatiivinen kuva siitä, millä tavalla nämä eri prosessit voivat mennä. Meillä varapuhemies Pekkarisen kanssa on erinomainen esimerkki omasta maakunnastamme: Äänekosken biotuotetehdas, jossa ympäristövaikutusten arviointiprosessi vietiin läpi mitä sujuvimmin kaikkien osapuolten kannalta. Eli monesti [Olavi Ala-Nissilän välihuuto] on kyllä kyse — anteeksi nyt, edustaja — monesti on kyllä kyse myös siitä, millä tavalla näitä olemassa olevia normeja sovelletaan käytännössä. Sen takia minusta tämä hokema siitä, että kaikki normitus on huonoa ja pitää purkaa, [Puhemies koputtaa] ei pidä paikkaansa. 

16.43 
Pauli Kiuru kok 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Normeilla on tarkoituksensa, ja ne ovat syntyneet tietyssä tilanteessa. Kun tilanteet muuttuvat, niin normejakin on syytä tarkistaa. Kaikki normit eivät ole sellaisia, että niitä pitäisi välttämättä poistaa. Ympäristöasioissa on paljon tehty ja on edelleen paljon tekemistä, esimerkiksi jätelaki ja ympäristönsuojelulaki ovat sellaisia, jotka sivuavat tätä. Vakavien ympäristörikosten osalta on kirjauksia muun muassa rikoslaissa, ja sen suhteen esimerkiksi sisäministeriö ja ympäristöministeriö ovat tehneet yhteistyötä, että saadaan vakavampia rikoksia selville. Ympäristörikoksiin liittyy harmaa talous olennaisena osana. Nyt tuosta katsoin, että esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilla on erinomaiset ohjeet, miten kannattaa yksityisen kansalaisen menetellä, jos havaitsee jotain epäilyttävää. Pelkkä epäilyskin antaa aiheen ilmoitukselle, että se voidaan tutkia. 

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
:

Vielä viimeisenä edustaja Ala-Nissilä, vastauspuheenvuoro. 

16.44 
Olavi Ala-Nissilä kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! En tiedä, olemmeko me tässä eri mieltä oikeastaan edustaja Heinäluoman kanssa. Mutta mitä tulee näihin riskeihin ja normien purkuun, niin kyllä tähän saakka suurin riski on ollut se, että ei tapahdu mitään, että vain puhutaan, että pitäisi tarpeetonta byrokratiaa purkaa, mutta ei saada mitään aikaan. Esimerkiksi EU:ssa, minullakin on kokemuksia, puhuttiin, että pitäisi yksinkertaistaa, pitäisi yksinkertaistaa. Sitten lopulta levitellään käsiä ja sanotaan, että simplification is so complicated, eikä tapahdu mitään. Nyttenkin EU:ssa tapahtuu aivan liian vähän. Me tiedämme, että se hallinnollinen taakka ja byrokratia on monta kertaa liian raskas ja ihmiset eivät ymmärrä näitä säännöksiä. Riski on siinä, että me emme saa aikaan. Onneksi meillä on nyt Sipilän hallitus, joka saa aikaan tässäkin asiassa. 

16.45 
Pia Viitanen sd :

Arvoisa puhemies! Kyllä normeja silloin voi purkaa, kun se joustavoittaa ja järkevöittää toimintaa, ja ikään kuin sellaista päällekkäistä tai muuta sääntelyä, mitä ei tarvita, ihan hyvin, totta kai, voidaan heittää roskakoriin. 

Mutta pidän hyvin tärkeänä, puhemies, että tässä avautui tämä debatti ja keskustelu yleisellä tasolla tästä normien purusta, että ei tietenkään normien purun innosta saa missään nimessä mennä siihen suuntaan, että esimerkiksi ympäristön tila heikkenee. Se on meidän kaikkien etu, että pidämme huolta luonnostamme ja säästämme sitä myös lapsillemme ja lastenlapsillemme, eli tästä on myös kysymys. Minusta oli hyvin aiheellista se, että edustaja Heinäluoma kiinnitti huomiota siihen, että normienpurkutalkoon nimissä ei tietenkään saa tuottaa huonompaa ympäristöä. Ei tässä kukaan ylisäätelyyn ole rakastunut. Tässä ihan asiallisesti herätämme keskustelun tärkeästä asiasta. 

Mutta, puhemies, haluan vielä sen sanoa, että kyllähän tätä normienpurkutalkoota on tehty jo viime kaudella. Esimerkiksi tämä rakentamismääräyskokoelma ympäristöministeriössä on ollut jo silloin tarkasteltavana. Tätä työtä tehdään koko ajan. Ideana on juuri se, että tarpeelliset säästetään, pidetään huolta vaikkapa rakentamisen laadusta, siitä emme tingi, ei saa syntyä sutta ja sekundaa mutta sitten sellaiset päällekkäiset ja turhat pois. 

Puhemies! Mitä tulee tähän normienpurkutalkooseen ja tämän hallituksen henkeen, kannan kyllä huolta, että siellä vähän uutisia on kuulunut muun muassa eläinsuojelulainsäädännön uudistamisesta, että nyt sitten ei voidakaan tehdä eettisesti viisaita uusia uudistuksia, koska tulee liikaa normitusta tai kustannuksia. Näin se ei saa olla. Pitää voida huolehtia ympäristöstä, huolehtia meidän asianmukaisesta eläinsuojelustamme, näistä asioista. 

Vielä, puhemies, mitä tulee EU:hun, minkä edellinen puhuja mainitsi, olisikin niin, että siellä EU:ssa haluttaisiin purkaa normeja, [Puhemies koputtaa] mutta ongelma on, puhemies, että tämän hallituksen kaudella esimerkiksi autotallit pistettiin energiatodistuksen piiriin [Puhemies koputtaa] eli lisättiin kallista normitusta, enkä minä tällaista oikein ymmärrä. Autotallit energiatodistuksen piiriin... 

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
:

Nyt jos edustaja haluaa jatkaa, niin minä pyydän tänne pönttöön. — Seuraavana edustaja Laukkanen. 

16.47 
Antero Laukkanen kd :

Arvoisa herra puhemies! Tässä on nyt puhuttu hyvin tärkeistä asioista, ja olisin itse asiassa toivonut, että tämä mietintö olisi ollut vielä pikkasen syvällisempi ja pureutunut näihin asioihin. Tässä sivulla 2, "Ympäristölupamenettelyn kehittämisestä", todetaan kyllä hyvin: "Valiokunta pitää ympäristölupamenettelyn sujuvoittamista ja keventämistä edistäviä toimia yleisesti kannatettavina, kun samalla huolehditaan tietyistä reunaehdoista. Lähtökohtaisesti on tärkeää, että hallinnon keventämistoimet eivät vaaranna ympäristönsuojelun tasoa ja että kansalaisten osallistumisoikeus ympäristöään koskevaan päätöksentekoon turvataan." Sitten täällä on mainittu nämä sujuvoittamis- ja keventämistoimille olevat rajoitukset EU:n puitteissa ja todetaan näin: "Tämä tarkoittaa toiminnasta mahdollisesti aiheutuvaa eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten melua tai pölyä." 

Olisin kysynyt, jos täällä on valiokunnan jäseniä paikalla, kuinka paljon käsiteltiin tätä, kun erityisesti isoissa kaupungeissa sattuu näin ikään kuin vähän vahingossa, että murskaamoja ja muita tällaisia käsittelylaitoksia tulee hyvin lähelle taajamia, niin kuin hiljattain Espoossa tapahtui, ja sitten koko hanke jouduttiin romuttamaan, kun todettiin, että se ei vastaakaan vaatimuksia. Oliko tästä valiokunnassa syvällisempää keskustelua? Tästä olisin tiedustellut. 

16.49 
Päivi Räsänen kd :

Arvoisa herra puhemies! Tämä professori, nobelisti Bengt Holmströmin luento sopi kyllä erittäin hyvin johdannoksi tälle keskustelulle, kun hän totesi, että byrokratia ei ole ongelma vaan ratkaisu ja suorastaan julkisen sektorin tehtävä. Mutta toisaaltahan hän muistutti myös siitä, että on kuitenkin elettävä ajassa ja myös sitä byrokratiaakin kevennettävä silloin, kun se on tarpeen ympäristön muutoksen takia. 

En kuulu tähän mainittuun valiokuntaan, mutta olen tähän mietintöön paneutunut, ja mielestäni tämä on kyllä hyvin kannatettava. Täällähän todetaan, että hallituksen esityksessä tarkoitetut toiminnot eivät yleisellä tasolla arvioituna aiheuta sanottavia ympäristövaikutuksia. 

Tästä keskustelusta huolimatta ymmärrän, että täällä kaikki ovat sitä mieltä, että tämä esitys on tarpeellinen ja ylipäänsä ympäristöhallinnossa meillä on tarvetta edelleenkin tarkoituksenmukaiseen normien purkamiseen. 

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
:

Oliko edustaja Myllerin ylösnousu merkkinä siitä, että haluatte käyttää vastauspuheenvuoron? (Riitta Myller: Voin käyttää myöskin varsinaisen puheenvuoron!) — Asia selvä. — Edustaja Huovinen. 

16.50 
Susanna Huovinen sd :

Arvoisa puhemies! Itsekin haluaisin vielä korostaa tuota äsken kuultua nobelisti Holmströmin puheenvuoroa siitä, että todellakin, aivan niin kuin edustaja Räsänen tässä edellä totesi, byrokratiakin on tarpeen. Jotenkin ajattelen itse, että hyvällä hallinnollakin on arvonsa. Monesti me ajattelemme, että se hyvä hallinto on ikään kuin aina olemassa, mutta huomaamme ongelmia vasta sitten, kun se puuttuu, ja senkin takia tähän asiaan kannattaa kyllä hetkeksi pysähtyä. 

Puhemies! Haluan vielä kiinnittää huomiota myös siihen, että kun tässä keskustelussa aiemmin annettiin ehkä sillä tavalla mielikuva, että hallitus ei olisi tehnyt päätöksiä, jotka vaarantavat ympäristöasioiden hyvän huomioimisen, niin itse olen kyllä tästä väitteestä eri mieltä. Viittaan siihen keskusteluun, jota olemme käyneet tässä salissa koskien maankäyttö- ja rakennuslain muutosta, jossa ely-keskusten valitusoikeus viedään pois. Tämähän tulee tarkoittamaan sitä, että tämäntyyppinen laillisuusvalvonta, jota ely-keskukset ovat hyvin harkiten käyttäneet ympäristöön liittyvissä asioissa ja johon liittyvistä valituksista on mennyt suurin osa läpi vielä — ne ely-keskuksen valitukset ovat olleet aiheellisia myöskin oikeuskäytännön näkökulmasta — aiotaan nyt jättää meille tavallisille kansalaisille ja kansalaisjärjestöille. En pidä tätä ollenkaan sen mukaisena kuin mitä me olemme tottuneet meidän ympäristönsuojelussa ja myöskin eri viranomaisten yhteistyössä tekemään. 

Kuten, puhemies, aiemmassa puheenvuorossani totesin, kyllä näissä norminpurkutalkoissa ja [Puhemies koputtaa] lupa-asioiden sujuvoittamisessa käytetään nyt myös keinoja, jotka ovat kyseenalaisia. 

16.52 
Antero Laukkanen kd :

Arvoisa herra puhemies! Totean tästä sen, että tämä valiokunnan mietintö on itse asiassa kaikessa lyhykäisyydessään aika painava. Tässä todetaan, että samalla kun kevennetään tätä lupamenettelyä, tämä jälkivalvonnan merkitys korostuu. Mietin, kuinka järkevää on sellainen toiminta, että ensin annetaan jonkun hieman kyseenalaisen toiminnan ikään kuin ilmoitusmenettelyllä käynnistyä ja sitten kun vahinko on syntynyt, jälkivalvonta toteaa, että vahinko on syntynyt. En ole ihan varma, onko tämä sitten kuitenkaan paras tapa näissä ympäristökysymyksissä edetä, samalla kun kaikki toivomme, että asiat sujuvoituvat ja etenevät paremmin: ympäristökysymykset ovat vähän sellaisia, että jos siellä sattuu iso vahinko, niin sitten se korjaaminen voi kestää satakin vuotta. 

16.53 
Riitta Myller sd :

Arvoisa puhemies! Täällä kysyttiin sitä, miten tätä asiaa käsiteltiin ympäristövaliokunnassa. Niin kuin varmasti tulee esille siitä mietinnöstä, siihen ei jätetty eriäviä mielipiteitä eikä vastalauseita. Ne itse kohdat, joita siinä käsiteltiin, eivät sitä aiheuttaneet, mutta kuten noista esimerkeistä, joita luitte tuosta mietinnöstä, näki, siinä painokkaasti haluttiin tuoda esille se, että tämä norminpurku ei voi olla pelkästään tällainen sujuvoittamiskysymys, vaan kyse on nimenomaan siitä, mihin näitä normeja tarvitaan. Niitä tarvitaan esimerkiksi siihen — mikä siellä on todettu — että toiminnan harjoittajilla on myöskin varmuus toiminnasta: kun tiedetään, miten asioita hoidetaan, niin se on myöskin sitä ennakkovarautumista, jolloin ei sitten tätä jälkivalvontaa enää tarvita. Tässä on itse asiassa monessa kohdassa tuotu esille se huoli, että on syytä tarkastella pikimmiten sitä, mihin suuntaan tässä norminpurussa nyt ollaan menossa. Hyvin herkästi tapahtuu niin, kun pieniä yksittäisiä muutoksia tehdään, että jos niillä kaikilla on sama suunta, niin se vahvistuu huomattavasti. Ja tässä mielessä mielestäni on hyvä, että tätä mietintöä on nyt luettu, vaikka siihen vastalauseita ei liitykään. 

Olen samaa mieltä siitä, mitä edustaja Huovinen sanoi, että meillä on vastikään käsitelty yksi lakiesitys, tämä maa- ja rakennuslakiesitys, jossa olisi pitänyt arvioida sitä myös niitten ympäristövaikutusten kautta, mitä sillä tulee olemaan pidemmällä aikavälillä. Ei voi olla niin, että kuntien maankäytön laillisuusvalvonta jää tavallisille [Puhemies koputtaa] kansalaisille. 

16.55 
Eero Heinäluoma sd :

Arvoisa puhemies! Olipas hyvä, että edustaja Huovinen otti tuon puheenvuoron esille. Taisin antaa hivenen liian varomattomasti hallitukselle puhtaat paperit. [Naurua] Epäilin vain jatkomahdollisuuksia, mutta osoittautui, että nyt on ehkä jo menty sen punaisen viivan ylitse. Kyllä itsekin olen siitä huolissani, jos lainsäädäntö tehdään sellaiseksi, että näistä kyseenalaisista päätöksistä ei voi valittaa, tai jos viranomaisten mahdollisuuksia huolehtia hyvästä ympäristönsuojelusta tai rakentamiseen liittyvän lainsäädännön toteuttamista rajataan, se tie ei ole kovin hyvä. No nythän me tulemme näkemään, mitä tämä päätös tarkoittaa. Aiemmin kuulemastani päättelen, että kyllä tällä maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella on riskipuolensa. Se liittyy siihen, että kunnissa on suuria omistusintressejä, jotka usein vaikuttavat kuntien päätöksentekoon. Ja jos nyt sitten mennään tähän villin lännen kulttuuriin, että kun kunta päättää, niin se on sitten siinä, ja vaikka se olisi ilmeisesti lainvastainen, niin sille ei voi tehdä mitään, ellei joku yksityinen kansalainen sitten ryhdy laittamaan aikaa, vaivaa ja roposia likoon. Joten kiitän edustaja Huovista, ja tämän jälkeen olen viisaampi, että en anna hallitukselle tästä asiasta täysin puhtaita papereita. [Naurua] 

Tulen sitten toiseen asiaan, jossa kyllä yhdyn täällä lausuttuun ihmettelyyn: edustaja Viitanen kiinnitti huomiota tähän omakotitalojen autotallien määräämiseen energiatodistuksen piiriin — sehän koskee näitä isompia autotalleja. Mutta sitten jää tämä iso asia jäljelle, josta meillä oli kansalaisaloitekin olemassa, [Pia Viitanen: Kyllä!] joka koski sitä, että näistä energiatodistuksista voitaisiin luopua. Omakotiasukkaat pitkälti mieltävät sen kiusanteoksi, se lukemahan on täysin teoreettinen, ei kuvaa sitä todellista kulutusta. Jään ihmettelemään, missä viipyy tämän asian hoitaminen. Edustaja Viitanen ollessaan ministerinä lähetti asiaa koskevan aloitteen Euroopan unionin komissiolle, [Puhemies koputtaa] ja siellä pitäisi olla lainsäädäntötarkastelu aiheesta käynnissä. [Puhemies koputtaa] Odotan, että saamme tästä asiasta ministerin — onko se nyt asuntoministeri Tiilikaisen hoidossa — selityksen, [Puhemies koputtaa] mitä tälle normille hallitus tekee vai onko tämä unohtunut kokonaan. 

16.58 
Pauli Kiuru kok 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Tämä pelottelu villin lännen meiningistä tuntuu hieman ylimitoitetulta. Ymmärrän tietysti retoriset keinot, johon oppositiollakin on täysi oikeus. Muistutan nyt kuitenkin, että kunnissa työntekijät, virkamiehet tekevät valmistelua virkavastuulla. Se kokemus, mikä itselläni on neljä vuotta kaupungintalolla työskentelystä — olen seurannut maankäyttöä, kaavoitusta, tämänsuuntaisia asioita, kollegoiden työskentelyä siellä — niin kyllä se lain kunnioitus ja sääntöjen noudattaminen on ollut aina hyvin kirkkaana mielessä. En sitä kiistä, että on kuntakohtaisia eroja, mutta kyllä minä luotan kuntatyöntekijöihin ja virkamiesvastuuseen. Ja edelleenkin on se valitusoikeus siellä olemassa, vaikka sitä ei elyllä olisikaan [Puhemies koputtaa] muuta kuin valtakunnallisesti [Puhemies koputtaa] merkittävissä hankkeissa. 

16.59 
Eero Heinäluoma sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Tässä on se hyvä puoli, arvoisa edustaja Kiuru, että nyt tämä tulee nähtäväksi. Eli kun tämä aikaisempi muutos maankäyttö- ja rakennuslakiin on hyväksytty, me tulemme näkemään, missä määrin tämä vaikuttaa käytännön toimintoihin. Oletankin, että varmaan valiokunta on jo silloin, kun tätä on käsitelty, lähtenyt siitä, että tästä saadusta kokemuksesta toimitetaan eduskunnalle aikanaan sitten tieto, miten nämä maankäyttöratkaisut ovat tämän muutoksen jälkeen edistyneet, kun tätä valitusmahdollisuutta ei ole, ja uskon, että jos osoittautuu, että tässä ympäristönormien kannalta tulee huonoja päätöksiä, niin sitten tähän asiaan voidaan vielä palata. 

Mutta tämänkin jälkeen totean, että missähän mahtaa viipyä se energiatodistuksia koskeva asia, josta täällä oli kansalaisaloite. Muistelen, että silloin oli kyllä ystäviä sillä asialla, kun ministeri Viitanen sen esitteli, ja pidettiin erinomaisen hyvänä tätä ministeri Viitasen linjausta, että lähdemme siitä, että vanhat omakotitalot voitaisiin vapauttaa tästä säännöksestä. Tämän normin purkua itsekin kannatan. 

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
:

Puhujalistaan. 

17.00 
Pia Viitanen sd :

Arvoisa herra puhemies! Juuri näin, että aina silloin, kun puhutaan valittamisesta ja kansalaisten oikeuksista valittaa, pitää olla kovin, kovin varovainen. Asialla on aina monta puolta, ja siksi pidän arvossa edustajien Huovinen, Myller ja Heinäluoma näkemyksiä juuri tästä ongelmatiikasta. Ja on varmasti niin, että eduskunta haluaa saada jatkossa selkoa tästä, miten sitten käytännöt muuttuvat. 

Minä myös palaan osaltani tähän energiatodistusasiaan nyt, kun se on hyvä ottaa esille, kun puhumme normienpurusta. Nimittäin todella, kuten täällä todettiin, viime kaudellahan Omakotiliiton kansalaisaloitteen myötä koko eduskunta sitoutui siihen, että tätä vanhojen omakotitalojen kansallista lainsäädäntöä kehitetään. Myös tämän ministerinä tekemäni aloitteen siitä, että vanhojen omakotitalojen osalta energiatodistus tulisi vapaaehtoiseksi, koko eduskunta hyväksyi ja velvoitti toimiin. Nyt olemme kysyneet muutaman kerran tällä kaudella, että miltä näyttää, mitä sinne kuuluu, ja kovasti ei ole tuntunut kuuluvan. Siksi olen sitä mieltä, että olisi oikein hyvä, että ministeri jossain vaiheessa kertoisi. Nimittäin juuri nyt, parhaillaan Euroopan unionissa juuri tämä direktiivi on arvioitavana ja katseltavana, ja olisi hyvä, että Suomi nyt tässä ahkerasti toimisi tämän kannan puolesta, joka on ollut alun perin Suomen kanta, silloin kun tätä energiatehokkuusdirektiiviä tehtiin siellä Euroopan unionissa. Ihmettelen todellakin sitä, että kun nimenomaan viime kaudella haluttiin tässä suhteessa turhia normeja purkaa, haluttiin ihan oikeutetusti kuulla esimerkiksi omakotiasukkaiden ihan oikeutettua huolta tästä, niin silloin purettiin ja mentiin siihen suuntaan, ja sitten se pettymys oli suuri ja hämmennys suuri, että kun sitä direktiiviä muutenkin arvioidaan, niin miksi ihmeessä Suomi sitten tekee juuri toisinpäin, kääntää kurssin täysin ja laittaa autotallitkin energiatodistuksen piiriin eli lisää normitusta. Tuntui kovin oudolta [Puhemies koputtaa] tämä yhtälö, ja ihmettelen, miten tämä eduskunta sen halusi hyväksyä. 

17.02 
Eeva-Maria Maijala kesk :

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinäluoma vanhempana, kokeneena poliitikkona ja osaajana sanoi aivan niin kuin tämä asia onkin, elikkä että on hyvä, että tätä asiaa on viety tällä tavalla eteenpäin, mutta hän unohti vähäksi aikaa, että hän on oppositiossa. Opposition puolelta tästä on sanottu vain, että asia on nytten menossa väärällä tavalla eteenpäin, mutta kyllä me hallituspuolueissa kuitenkin — ja minäkin jonkun verran alaa opiskelleena — olemme erittäin tyytyväisiä, että tällä tavalla on menty näissä normiasioissa eteenpäin. Minä kyllä olen valmis kantamaan vastuun senkin hallituksen esityksen mukaisesti, minkä me hyväksyimme valiokunnassa tästä maankäyttö- ja rakennuslaista — siinä on minusta tehty todella järkevällä tavalla ympäristöarvot huomioon ottaen näitä asioita. [Riitta Myller: Ympäristöarvoja ei ole yhtään huomioitu!] — Ympäristöarvot on huomioitu siinä todella hyvin, siinä mielessä että kun kerralla asia käsitellään, se käsitellään huolella eikä vain nakata vastuuta toiselle ja että siinä ely-keskuksen ja muitten toimijoitten kanssa voidaan keskustella laajasti ja että annetaan kuntien pitää vastuunsa ja hoitaa tehtävänsä ja että valitusoikeus siellä onneksi kuitenkin on olemassa elikkä mistään päätöksestä ei voi kiertää ilman valitusoikeutta. 

Nyt sitten meillä on ympäristövaliokunnassa paljon mielenkiintoisia keskusteluja ollut kaikista näistä asioista, ja kiitos oppositiolle, että olette tuoneet näitä asioita sillä tavalla esille, että me olemme todella joutuneet vielä tarkemmin miettimään, että varmasti ne ympäristöasiat tulevat huomioiduksi oikealla tavalla — niin kuin nytten tässäkin laissa on tehty yhdessä mietintö, ja siinä huomioitiin myöskin teidän mielipiteitänne ja puheitanne. 

Sitten kyllä täytyy sanoa, että villin lännen meiningistä ei ole tässä tietoakaan ja että kyllä siinä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa nämä asiat tullaan sitten tarkemmin huomioimaan [Puhemies koputtaa] ja sitten tarkastellaan nämä muutokset. 

17.04 
Susanna Huovinen sd :

Arvoisa herra puhemies! Vielä jatkan keskustelua tästä esiin nousseesta jo tehdystä heikennyksestä ja kiitän kyllä edustaja Maijalaa näistä kiitoksista. Siinä on vain semmoinen ongelma, että me ja asiantuntijat tässä MRL-muutoksessa hävisimme tämän väännön, jonka olisi pitänyt mennä toisinpäin. Niin kuin muistatte hyvin, meillä oli asiantuntijoita, muun muassa yhdyskuntasuunnittelun professori, joka totesi, että tämä ely-keskusten valitusoikeuden rajaaminen ja nämä muutokset ovat yritys vastata ongelmaan, jota ei ole edes olemassa. Eli kyllä tällä muutoksella oli aivan muut tarkoitusperät kuin mitä tässä nyt on esitetty. 

Haluan vielä, puhemies, todeta tähän asiaan liittyen senkin, että kuntien osaamisessa on hyvin isoja eroja. Että en minäkään lähtökohtaisesti epäile, etteikö kunnissa osata tehdä, mutta me tiedämme kaikki, että Suomessa on hyvin monenlaisia tilanteita ja kuntien osaaminen näissä asioissa niin kuin monissa muissakin asioissa kyllä vaihtelee. Sen vuoksi on ollut tarpeen, että ely-keskuksella on ollut mahdollisuus tähän puuttua silloin kun nähdään, että nyt ei mene niin kuin pitäisi mennä. Nyt tämä mahdollisuus viedään pois, ja sitä pidän erittäin huonona ratkaisuna. 

17.06 
Maria Tolppanen sd :

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan ely-keskuksen valvonnasta ja valituksista, niin siinä kysymys on lähinnä aina laillisuusvalvonnasta. Minun täytyy sanoa, että kyllä minä luotan näihin kunnallisiin virkamiehiin mutta luotan kyllä ely-keskuksen virkamiehiinkin. Hekin ovat tämän hommansa ihan oikein osanneet tehdä. Silloin jos valvonta menee pelkästään kansalaisille, saattaa olla, että laillisuusvalvonta jää vähän vähemmälle ja silloin ehkä muut asiat ja arvot nousevat enemmälle, ja voi olla, että se valitusten tulva tuleekin toista kautta silloin isommaksi. 

Mutta jos me puhumme oikeasti näistä norminpuruista täällä rakennuspuolella ylipäätään, niin juurikin nämä energiatodistukset on yksi asia, mikä pitäisi tehdä, ja myöskin toinen se, että tämmöiset kuin esimerkiksi kesämökin muuttaminen talviasuttavaksi tai autotallin tasakaton laittaminen harjakatoksi ovat semmoisia, mitkä pitäisi saada tehdä ilman lupamenettelyä. Nyt jos halutaan autotalliin rakentaa harjakatto, että se olisi nätimmän näköinen omalle silmälle ja naapureiden silmälle, ei riitä, että saadaan rakennuslupa vaan täytyy olla jopa lupa naapureilta, ja tämä on aivan käsittämätöntä. Kyllä nyt johonkin kohtaan näissä lupahakemuksissa täytyy se raja vetää, ja jos normeja halutaan purkaa, tartuttakoon sellaisiin asioihin, missä oikeasti sitten tämä valitusmenettely vähenee ja missä oikeasti asiat sujuvoituvat, kun normeja vähennetään. Meillä on niitä tosi paljon. Me olemme oikein sellainen sääntöjen luvattu maa, oikein kunnon koulutyttöjä, ja me panemme joka paikkaan säännön, ja aina pitää olla lupalappu jostakin. Jopa siihen pitää olla kotoa lupalappu, että voi mennä ulos jumppatunnilla. Nämä ovat semmoisia asioita, missä voidaan purkaa niitä normeja ja tehdä vähän sujuvammaksi tätä koko elämistä. 

17.08 
Päivi Räsänen kd :

Arvoisa herra puhemies! Haluan vain muistuttaa tässä siitä, että tämä ympäristölupamenettelyjen sujuvoittaminen ja keventäminenhän käynnistettiin jo viime vaalikaudella eli edellisen hallituksen toimesta vietiin se ensimmäinen ja toinen vaihe läpi. Kolmaskin vaihe sai alkunsa jo silloin vuoden 2014 lopulla, jolloin ympäristöministeriö asetti arviointiryhmän arvioimaan ympäristöön kohdistuvien lupa- ja arviointimenettelyiden sujuvoittamista, tehostamista ja erilaisia toimintavaihtoehtoja. Sittenhän tämä Tarastin arviointiryhmä ehdotti raportissa kaikkiaan 19 toimenpidettä ympäristömenettelyjen sujuvoittamiseksi. Tämä työ saatiin jo valmiiksi, siis tämä Tarastin työ, ennen tämän Sipilän hallituksen ohjelman laatimista, ja hyvin pitkälti esimerkiksi tässä esityksessä, jota nyt käsitellään, itse asiassa se pohja ja perusta löytyvät sieltä viime vaalikaudelta. Otan esimerkiksi tästä Tarastin arviointityöryhmän työstä vaikka sen, että siinä ehdotettiin lisättäväksi säännökset sähköisestä neuvonnasta ympäristölupahankkeissa, mikä muun muassa sisältyy nyt tähän lakiesitykseen. 

17.09 
Ari Torniainen kesk :

Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu on tietysti laajentunut aika paljon tästä varsinaisesta asiasta, mitä nyt käsitellään, tästä hallituksen esityksestä. Nyt haluan sanoa sen, että kaiken kaikkiaan ympäristölupamenettelyn sujuvoittaminen ja keventäminen, sen eteenpäinvieminen, on hyvä asia, ja niin kuin tässäkin hallituksen esityksessä nimenomaan tehdään: otetaan huomioon myöskin nämä ympäristönsuojeluarvot ja niihin pystytään myöskin vaikuttamaan. 

Liittyen siihen, mitä tässä keskustelussa on tullut esille nimenomaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksesta, joka on ollut täällä salissa meillä keskustelussa, haluan todeta sen, että kaiken kaikkiaan maankäyttö- ja rakennuslakia ollaan uudistettu tavallaan kuin tilkkutäkkiä ja monta kertaa on tullut pieninä osina sitä täydennettyä, ja siihen liittyen se maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ja sen eteenpäinvieminen on tärkeä asia. Myöskin ympäristöministeri on jo käynnistänyt sen eteenpäinviemisen. Toivon, että siinä huomioidaan myöskin tämä kaavajärjestelmä kokonaisuudessaan, se, miten sitä yksinkertaistetaan, jotta saadaan nopeammaksi ne toimenpiteet. 

Sitten mitä tulee vielä tähän meillä käsittelyssä olleeseen maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen, niin täällä tuli esille, että asiantuntijat olisivat olleet kaikki sitä mieltä, että ely-keskuksen rooli tulisi säilyttää sellaisenaan. Se ei ihan pidä paikkaansa, sillä kyllä esimerkiksi Helsingin kaupunki sanoi asiantuntijalausunnossaan, että tämä ely-keskusten valitusoikeuden rajaaminen on hyvä asia, sillä saadaan viranomaisten päällekkäisyyksiä vähennettyä ja sillä nopeutetaan myöskin kaavoitusprosesseja. Se on hyvä asia myöskin huomioida. 

17.11 
Arja Juvonen ps :

Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen esityksen pääasiallisena tavoitteena on keventää ympäristöluvanvaraisuutta. Ympäristövaliokunta on tehnyt hyvän mietinnön, ja tässä on paljon tärkeitä seikkoja nostettu esille. Kun me puhumme ympäristöstä, niin se pitää säilyttää myös tuleville sukupolville, ja aivan kuten täällä valiokunnan perusteluissakin todetaan, pidän myös itse äärettömän tärkeänä sitä, että lähtökohtaisesti on aina tärkeää, että nämä hallinnon erilaiset keventämistoimet eivät vaaranna ympäristönsuojelun tasoa ja että kansalaisten osallistumisoikeus ympäristöään koskevaan päätöksentekoon myös turvataan, eli jätetään myös sitä kaunista ympäristöä ja luontoa sinne meidän tuleville sukupolville. 

Kun täällä on puhuttu tästä normien purkamisesta, luvituksen sujuvoittamisesta ja myös näistä valittamiskierteistä ja valittamisesta, niin johonkinhan se raja olisi vedettävä mielestäni myös näissä valitusmenettelyissä, että ei ole loputtomiin mahdollisuutta sitten aina valittaa. 

Sitten puhuttiin myös näistä talviasuttavan talon muutosasioista — edustaja Tolppanen, nostitte hyvin esille. Meillä on Suomessa kyllä se tapa ja käytäntö, että erilaisia sääntöjä ja lakeja me kyllä osaamme laatia ja tehdä, mutta sitten kun lähdetään purkamaan niitä, niin onko se sitten helppoa vai vaikeaa? Minusta se on aika vaikeaa, mutta me toivottavasti nyt sitten sujuvoitamme asioita ja myös kykenemme purkamaan normeja. 

17.12 
Eeva-Maria Maijala kesk :

Arvoisa puhemies! Tosi on, että meillä valiokunnassa on käynyt hyvin monenlaisia asiantuntijoita. He ovat esittäneet hyvin monenlaisia eri mielipiteitä, mutta eihän meidän kaikkea pidä lakina eikä täydellisenä totuutena pitää, mitä he sanovat. Meidän valiokunnan jäsenten tehtävä on analysoida, miettiä, mikä niistä on se, minkä mukaan mennään eteenpäin, koska jokainen asiantuntija kertoo omasta näkökulmastansa nämä asiat. Sen takia on hyvä, että me kuuntelemme siellä useita eri asiantuntijoita sen lisäksi, että meillä on myöskin omat intressitahot ympärillä, joiden kanssa me keskustelemme näistä asioista. 

Sitten toisekseen kiitoksia edustaja Räsäselle näistä puheenvuoroista. Vaikka me haluamme kaikki kunnian itsellemme näistä normienpurkuasioista, niin pakko minun on tunnustaa viime vaalikaudellakin täällä olleena, ympäristövaliokunnassa toimineena, että kyllähän näistä monesta asiasta puhuttiin jo viime vaalikaudella. Kyllähän esimerkiksi opposition edustajat nytten ovat olleet useita näistä asioista jo viime vaalikaudella valmistelemassa ja puhuneet näiden asioitten puolesta. Toivottavasti oppositio muistaa jatkossa sen, mitä ovat viime vaalikaudella itse puhuneet ja esittäneet näiden asioiden osalta. 

Sitten vielä edustaja Tolppanen toi hyvin esille, mitä muita asioita pitäisi tehdä. Kyllähän meillä ympäristöpuolella on vielä todella paljon normeja, mitä olisi hyvä järkeistää ennen kaikkea tällä rakennuspuolella. Nyt me olemme jo käsitelleet viimeisen kuukauden aikana täällä salissakin sitä, miten ilmoitusmenettelyä on lisätty. Tässäkin on se ilmoitusmenettelyn lisääminen, ettei aina tarvitse olla välttämättä rakennuslupa-asioita. 

Sitten toiseksi on nämä lomamökit. Kaksoiskuntalaisuusasiasta on nyt alettu keskustelemaan, miten sitä asiaa viedään eteenpäin, miten lomamökit saadaan laitettua paremminkin asunnoiksi, ja monia monia muita asioita. Mutta menemme askel kerrallaan eteenpäin. 

17.14 
Riitta Myller sd :

Arvoisa puhemies! Täällä sanottiin, että kuulemme kaikenlaisia asiantuntijoita valiokunnassa. Mielestäni kaikki asiantuntijat, joita kuunnellaan, ovat ihan hyviä asiantuntijoita ja tarpeellisia asiantuntijoita. Esimerkiksi nyt se kritiikki, mikä maankäyttö‑ ja rakennuslain yhteydessä tuli muun muassa tätä ely-keskusten valitusoikeuden purkamista kohtaan, tuli muun muassa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Se kritiikki tuli nimenomaan siinä, että tämä pykälä, jolla tämä valitusoikeus poistetaan, on niin epäselvä, että se tulee aiheuttamaan enemmän valituksia. 

Sitten toisaalta, kun täällä puhuttiin siitä, että sitten jää jäljelle se tärkein eli se, että ely-keskuksen asiantuntijat neuvovat kuntia näissä kaavoitusasioissa, näinhän ei tule tapahtumaan, koska ely-keskukset lakkautetaan ja tätä työtä ei olla sitten siirtämässä maakuntahallinnolle. 

On kyllä nyt sitten todellakin väärän puun haukkumista, että ely-keskukset ovat joutuneet tähän tai se työ, jota ely-keskukset tekevät, tulevaisuudessahan ely-keskukset eivät ole todellakaan näitä. Mutta se työ, jota viranomainen on tehnyt tässä valvonnan suhteen, jää kokonaan pois, kun nykyisten ely-keskusten valitukset ovat olleet noin 4 prosenttia kaikista valituksista. Näillä valituksilla ei sitä valitussumaa pureta. Sillä varmistettiin ainoastaan se, että nämä päätökset kunnissa ovat täyttäneet lain vaatimukset. 

Yleiskeskustelu päättyi. 

Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 8/2017 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.