Arvoisa puhemies ja arvoisa eduskunta! Kiitän oppositiota tämän välikysymyksen esittämisestä.
Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Kansallisrunoilijamme kirjoitti Maamme-laulun sanoihin köyhästä maasta. 2000-luvun alussa, kun talous kohisi ja vienti veti, ajatus köyhästä Suomesta oli vieras. Noiden hyvien vuosien mentyä olemme kahdeksassa vuodessa kaksinkertaistaneet velkataakkamme. Olemme jääneet talouskasvussa Kreikan kanssa Euroopassa perää pitelemään. Niukkuus on palannut yhteiskuntamme keskeiseksi elementiksi, vaikka sadan vuoden takaiseen köyhyyteen sitä ei verrata voikaan.
Suomi on silti edelleen monilla mittareilla yksi maailman parhaista maista elää. Tärkein, lähes sadan vuoden aikana kertynyt pääomamme on korviemme välissä. Korkea osaaminen pitää pienen kansakuntamme maailmassa pinnalla.
Jokainen suomalainen tänä päivänä tietää, että Suomen talous ei ole terveellä pohjalla. Nyt asia on havaittu myöskin maamme ulkopuolella. Olemme saaneet luottoluokittajilta ja Euroopan komissiosta viimeisen varoituksen siitä, että välttämättömiä päätöksiä ja uudistuksia ei voi enää perua tai lykätä, vaikka se tuntuisi helpommalta tieltä ja toisi poliittista suosiota. Hallitus on päättänyt kääntää Suomen suunnan, vaikka se herättäisi vastustusta ja vaikka se edellyttäisi todella vaikeita päätöksiä, joista tänäänkin keskustellaan. 4 miljardin euron säästöjä ei tehdä ilkeydestä, ei piittaamattomuudesta eikä kiusalla. Leikkauksia tehdään siksi, koska rahaa on nyt vähemmän, koska talous ei kasva ja koska meillä on liikaa velkaa. Tämä on ainut syy siihen, että olemme säästäneet lähes kaikkialta, myös koulutuksesta.
Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen viesti hallituksen kehysriihessä eilen oli, että mitä enemmän velkaantumisen pysäyttämistä ja talouden sopeuttamista lykätään, sitä enemmän nuoret sukupolvet kärsivät. Nuo nyt kipeältä tuntuvat päätökset, jotka tasapainottavat Suomen talouden ja uudistavat tätä maata, ovat siis erityisesti nuorten etu. Hallitus on eilen kehysriihessään täydentänyt hallitusohjelman säästöjä siltä osin kuin 4 miljardin euron tavoitteesta ollaan jäljessä eli 370 miljoonalla eurolla. Tämä säästötavoitteen vaje johtui kahdesta tekijästä: indeksisäästöt eivät ole toteutuneet alhaisen inflaation vuoksi, ja toiseksi hallitusohjelman kuntiin kohdistamat säästöt eivät ole toteutumassa täysimääräisinä. Nämä uudet säästöt, joita eilen on tehty, eivät kohdistu koulutukseen ja tutkimukseen. Koulutusta ja tutkimusta suojeltiin uusilta leikkauksilta, mikä ei poista vanhoja mutta antaa meille työrauhan keskittyä koulutusjärjestelmämme uudistamiseen.
Arvoisa puhemies! Kun katsomme koulutusjärjestelmäämme, takana on hukattuja vuosia. Edellisen hallituksen aikana oppimistulokset lähtivät Pisa-mittauksissa laskuun. Silti koulutuksen laatua, oppimistuloksia ja tulevaisuuden yleissivistystä vahvistavat uudistukset jätettiin tekemättä tai ne jätettiin vajaiksi. Lukion uudistaminen jäi puolitiehen, korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen harhaili vailla suuntaa, tiedepolitiikkaan ei osoitettu kummoistakaan kiinnostusta. Edellisen hallituksen opetusministerit valmistelivat koulutusleikkauksia enemmän kuin tämä hallitus. Mukana olivat kaikki välikysymyksen allekirjoittaneet puolueet, jotka esiintyvät nyt kuin eivät niitä aikoja muistaisikaan. (Eduskunnasta: Ohhoh!)
Hallituksen tekemistä säästöistä on liikkunut monenlaisia, osin virheellisiäkin lukuja. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kaikki leikkaukset alentavat valtion talousarviossa määrärahan tasoa vuoteen 2019 mennessä noin 6 prosenttia. Leikkausten jälkeenkin käytämme Suomessa julkista rahaa koulutukseen ja tutkimukseen kaikkiaan noin 16 miljardia euroa vuodessa. Kun taloutemme kasvoi, saatoimme kehittää koulutusjärjestelmäämme menoja lisäämällä. Nyt, kun talous ei käytännössä kasva ja menomme ylittävät tulomme, meidän on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota siihen, mitä noilla 16 miljardilla eurolla tehdään ja mitä niillä saadaan aikaan. Suomen on pystyttävä siis yhtä aikaa sekä talouden tasapainottamiseen että koulutusjärjestelmämme kunnianhimoiseen uudistamiseen.
Hallitusohjelmassa esittämämme visio on, että Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Haluamme, että Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Ovatko hallituksen puheet ja teot ristiriidassa? Eivät ole. Koulutuksen laatua ei nimittäin mitata yksin sillä, kuinka paljon käytämme rahaa. Koulutus ja tutkimus ovat aina sijoituksia tulevaisuuteen. Vaikka meillä ei ole käytettävissä yhtä paljon rahaa kuin ennen, käyttämällä nuo rahat entistä viisaammin ja tekemällä asioita uudella tavalla osaamisemme tulee kasvamaan jatkossakin. Maa, joka on selvinnyt lähes satavuotisen historiansa aikana erittäin kovista paikoista, selviää tästäkin.
Arvoisa puhemies! "Jos koulut keksittäisiin nyt, sanoisiko joku, että parhaiten oppii, kun opettaja laitetaan lapsiryhmän kanssa luokkaan tietyksi ajaksi ja vedetään ovi kiinni", kysyi OECD:n koulutusjohtaja Andreas Schleicher äskettäin. Hän on muuten suuri suomalaisen koulutuksen ystävä. Maailman paraskin koulutusjärjestelmä on uudistusten edessä myös siksi, että maailma on muuttunut ja muuttuu edelleen. Miten opetamme lapset ja nuoret hallitsemaan teknologiaa, jota ei ole vielä keksitty, tai miten koulutamme heidät työtehtäviin, joita ei ole vielä olemassa?
Osaamistarpeet ovat muuttuneet, mutta onneksi me tiedämme oppimisesta enemmän kuin koskaan. Hallitus uudistaa koulutusjärjestelmää sen kaikilla askelilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin saakka. Läpileikkaavia teemoja koulutuksen uudistuksissa ovat pedagogiikan vahvistaminen, laadukas opettajankoulutus sekä oppimisympäristöjen kehittäminen ja digitalisointi.
Varhaiskasvatuksessa käynnistämme kehittämisohjelman, ja Opetushallitus laatii ensimmäistä kertaa varhaiskasvatuksen perusteet, jotka onnistuessaan voivat olla hyvin merkittävä varhaiskasvatusta kehittävä laatutekijä. Yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusmääriä lisätään.
Suomalainen peruskoulu on kansainvälinen menestystarina ja monen koulutusjärjestelmäänsä rakentavan maan esikuva. Hallitus käyttää 121 miljoonaa euroa peruskoulun toimintakulttuurin uudistamiseen. Tavoitteena on parantaa oppimistuloksia, lisätä yksilöllistä oppimista ja tehdä oppimisesta innostavaa läpi elämän. Emme keskity uusiin laitteisiin ja välineisiin vaan ennen kaikkea sisältöön ja oppimiseen.
Peruskouluissa otetaan käyttöön uudet opetussuunnitelmat ensi syksynä. Ne korostavat ilmiöpohjaista oppimista, laaja-alaista oppimista ja tiedon soveltamista, luovuutta ja oppimaan oppimisen taitoja. Lapsia ja nuoria opetetaan aktiivisesti ajattelemaan, ei vain passiivisesti omaksumaan. Kulttuurin kärkihankkeilla puolestaan lisäämme lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin erityisesti harrastustoimintana koulujen tiloissa. Jokaisen koululaisen päivään tuodaan tunti liikuntaa laajentamalla Liikkuva koulu ‑ohjelma valtakunnalliseksi.
Lukionkaan kehittäminen ei saa jäädä paikoilleen. Uusi lukio ‑ohjelmassa luodaan edelläkävijöiden kehittämisverkosto, johon lukiot voivat hakea mukaan kokeilemaan uusia oppimisratkaisuja. Lukioita kannustetaan tiivistämään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Valinnaisempaa lukion tuntijakoa kokeillaan asiantuntijoiden viime hallituskaudella esittämän tuntijakomallin pohjalta.
Hallitus on käynnistänyt ammatillisen koulutuksen reformin, ja tällä rakenneuudistuksella vastataan myös 190 miljoonan euron säästöön, joka on hallitusohjelmassa. Uudistamme koko ammatillisen koulutuksen rakenteet, toimintatavat ja tutkinnot. Oppilaitokset saavat enemmän mahdollisuuksia ja ketteryyttä vastata joustavasti työelämän koulutustarpeisiin. Lisäämme työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja. Oppisopimuskoulutuksen järjestämisen kynnystä madalletaan, ja otamme käyttöön uuden koulutussopimuksen joustavaksi ja houkuttelevaksi tavaksi suorittaa tutkintoa tai sen osia tekemällä oppien.
Suomalaisen koulutuksen sydämessä ovat meidän korkeasti koulutetut, osaavat, arvostetut ja motivoituneet opettajat, jotka ovat maailman parhaita. Olen asettanut opettajankoulutusfoorumin uudistamaan opettajien perus- ja täydennyskoulutusta, ja hallitus on varannut 50 miljoonaa euroa opettajien osaamisen vahvistamiseen hallituskauden aikana.
Uuden teknologian hallitseminen on tärkeää, mutta niin ovat perinteiset oppimateriaalitkin eli kirjat, samoin kirjastot. Hallitus päätti eilen osana julkisen talouden suunnitelmaa, että kirjailijoille maksettavia lainauskorvauksia korotetaan. Kirjailijoiden luova työ on erittäin tärkeä osa sivistystämme ja kulttuuriamme ja antaa tärkeän pohjan oppimiselle.
Arvoisa puhemies! Hallitus pitää erittäin tärkeänä yhdenvertaisia mahdollisuuksia kouluttautua. Haluamme, että Suomi on maa, jossa jokainen lapsi ja nuori saa taustastaan riippumatta hyvät lähtökohdat ja parhaat mahdollisuudet kouluttautua ja vaikuttaa oman elämänsä suuntaan. Tärkeimmät asiat koulutuksellisen tasa-arvon turvaamisessa ovat koulutuksen maksuttomuus ja saavutettavuus. Varallisuus, kotipaikka tai perheen tausta eivät saa koskaan muodostua esteeksi eteenpäin ponnistelulle ja opiskelulle. Jokaiselle peruskoulunsa päättävälle taataan toisen asteen koulutuspaikka. Jokaisesta koulutusmuodosta säilyy polku jatko-opintoihin. Koulujen väliset erot oppimistuloksissa ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen pienet, mutta ilmassa on merkkejä, että erot ovat kasvussa. Koulujen eriytymisen ehkäisemiseksi hallitus tukee 20 miljoonalla eurolla opettajien ja koulunkäyntiavustajien palkkaamista haastavien alueiden kouluille.
Arvoisa puhemies! Maamme taloustilanteen heikkouden vuoksi säästöjä joudutaan tekemään myöskin opintotuesta. Tämä on osoitus siitä, kuinka huonosti taloudellamme menee. Hallitus pitää kiinni kehyskauden opintotuen säästöstä. Emme voi enää lykätä vaikeita ratkaisuja eteenpäin, kuten aikaisemmat hallitukset ovat tehneet. Hallitus kuitenkin kohtuullisti selvitysmies Roope Uusitalon esityksiä opintotuen ehtojen kiristämisestä siten, että leikkauksien pitkän aikavälin vaikutukset ovat noin 122 miljoonaa euroa 150 miljoonan euron sijasta.
Opintorahan määrä korkea-asteella yhtenäistetään toisen asteen kanssa 250 euroon kuukaudessa. Tämä on selkeä leikkaus opintorahaan, ja se tulee tunnustaa. Samalla kuitenkin opintolainan valtiontakauksen määrä nostetaan 650 euroon kuukaudessa, jolloin opintotuen kokonaissumma kasvaa 160 eurolla. Tuen enimmäismäärä Suomessa opiskelevilla on 1 100 euroa kuukaudessa. Vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta luovutaan 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta. Etsimme lisäksi keinoja, miten opintolainahyvitystä voidaan parantaa ja muuttaa kannustavammaksi. Opiskelijoiden tulorajat sidotaan ansiotasoindeksiin. Takaisinperinnän korko puolitetaan, ja hallitus valmistelee esityksen opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin.
Arvoisa puhemies! Haluan erikseen todeta, että suomalaisen koulutuksen vahvuus on sen tasa-arvoisuus. Jokaisella lapsella on mahdollisuus opiskella riippumatta perheen varallisuudesta. Koulutuksen tasa-arvoisista mahdollisuuksista tämä hallitus ei ole valmis tinkimään pisaraakaan. Opintotuen uudistamisen mallissa eniten huomiota on herättänyt se, että opintolainan osuus kasvaa, ja siksi pyysin selvitysmiehenä toiminutta koulutuksen taloustieteen professori Roope Uusitaloa tutkimaan erityisen huolellisesti, miten lainan osuuden kasvattaminen vaikuttaisi tasa-arvoisiin opiskelumahdollisuuksiin. Selvityksessä ei löytynyt näyttöä siitä, että opintotukimallin muuttaminen uhkaisi koulutuksen tasa-arvoa. Kansainvälisissä vertailuissa opintolainaan perustuva opintotukijärjestelmä ei ole heikentänyt tasa-arvoa. Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa opintolaina on opintojen tukemisen keskeisin osa. Todisteita ei myöskään löytynyt siitä, että opintolainan käyttöä vähentäisi vanhempien matalampi koulutustaso tai perheen pienemmät tulot. Professori Uusitalo ei löytänyt myöskään suomalaisesta kehityksestä tällaisia merkkejä.
Hallitus teki eilen kehysriihessä päätöksen toteuttaa vuosina 2017—2018 yhteensä noin 105 miljoonan euron sijoituksen korkeakouluopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseen, ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamiseen sekä nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseen. Tulen pitämään huolta siitä, että tällä lisäpanostuksella parannetaan opiskelijoiden opinnoissa etenemistä, nostetaan osaamistasoamme ja edistetään lahjakkaimpien nuorten tutkijoidemme uralla alkuun pääsyä.
Arvoisa puhemies! Korkeakoulumme ovat suomalaisen osaamisen ja sivistyksen kannalta keskeiset instituutiot. Yliopistojen tehtäväksi on lakiin kirjattu "kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa". Se on ylevä ja arvokas tehtävä. Toinen elementti korkeakoulujärjestelmässämme ovat ammattikorkeakoulut, joiden tehtävänä on ammatillisten asiantuntijoiden koulutus. Sivistys, koulutus ja tiede ovat arvoja sinänsä. Korkeakoulujen keskeisin vaikutus yhteiskunnassamme on se, että sieltä valmistuu sivistyneitä kansalaisia, jotka toimivat eri tehtävissä ja antavat näin osaamisensa yhteiskunnan käyttöön eri muodoissa.
Tällä hallituskaudella korkeakoulujen ja tieteen määrärahojen taso opetus- ja kulttuuriministeriön kehyksessä laskee 3,2 miljardista eurosta 3,1 miljardiin euroon. Se on noin 3 prosentin vähennys. Ymmärrän vähentyvien määrärahojen aiheuttaman huolen korkeakoulu- ja tiedeyhteisössämme. Määrärahojen leikkaus ei kuitenkaan ole merkki arvostuksen vähentymisestä. Ainoa syy näihin säästöihin on se, että rahat eivät riitä. (Vasemmalta: Ennen vaaleja oli merkki!)
Kun resurssit ovat niukemmat, meidän on tehtävä asiat paremmin. Tämä pätee myös korkeakouluissa. Eli on uudistettava toimintatapoja, keskityttävä olennaiseen. Hallitus edellyttää korkeakouluilta osaamisen kokoamista ja päällekkäisten koulutusvastuiden tarkastelua. Korkeakoulujen on profiloiduttava, tiivistettävä yhteistyötä ja selkeytettävä työnjakoa. Monin paikoin kehitys voimien yhdistämiseksi kulkee jo eteenpäin. Tampereella kaksi yliopistoa on yhdistymässä ja ammattikorkeakoulu on tulossa samaan kokonaisuuteen yhdeksi konserniksi. Lappeenrannassa suunnitelmat ovat hyvässä vauhdissa. Lappiin nimitin juuri selvityshenkilön. Aalto-yliopisto keskittää toimintonsa yhdelle kampukselle.
Toinen korkeakoulujen vaikuttavuuden muoto on uusien ideoiden, tuotteiden ja innovaatioiden synnyttäminen. On tärkeää muistaa, että yhden kaupallistettavan innovaation taustalla on usein kymmenien vuosien puurtaminen perustutkimuksen parissa. Erityisesti haluan mainita tiedepolitiikan osalta nuorten tutkijoiden tukemisen, johon on varattu eilen päätetyn lisäpanostuksen lisäksi jo aiemmin Suomen Akatemian kautta 30 miljoonaa euroa kärkihankerahoitusta. Ensimmäinen hakuaika nuorille tutkijoille on parhaillaan käynnissä.
Arvoisa puhemies! Koulutuksen rahoja ei ole leikattu siksi, että hallitus ei arvostaisi sitä korvaamattoman arvokasta työtä, jota tehdään kaikissa suomalaisissa oppilaitoksissa kaikilla tasoilla. Koulutuksesta on jouduttu säästämään, koska rahaa on vähemmän. Leikkaukset koulutusjärjestelmäämme voisivat olla uhka, jos tavoitteena olisi säilyttää vanhaa. Sen sijaan jos uskallamme tehdä asioita toisella tavalla — paremmalla ja vaikuttavammalla tavalla — voimme olla tulevina vuosina vahvempia kuin ennen.
Jos koulutuksen sektorilla käyttäisimme tylsää juustohöylää, saattaisimme hyvinkin tehdä vahinkoa suomalaiselle osaamiselle. Mutta näin me emme tule toimimaan. Kaikki hallituksen koulutustoimet on suunniteltu siten, että niissä mennään aina rakenteiden ja uudistusten kautta, sisällöt ja pedagogiikka edellä, kaikin voimin sivistyksen ja osaamisen ytimestä kiinni pitäen. Tämä hallitus on valinnut koulutuspolitiikassaankin uudistusten tien. Näin voimme turvata kaikkein tärkeimmän eli koulutuksen laadun ja suomalaisten korkean osaamistason myöskin tulevaisuudessa.
Vaikka olemme vaikeassa yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa tilanteessa, vaikka resurssimme ovat niukemmat ja vaikka oppositio vaatii todennäköisesti tänäänkin päätöksistä lipsumista, tämä hallitus ja minä opetusministerinä teemme joka päivä parhaamme, että suomalainen koulutusjärjestelmä kehittyy ja uudistuu.