Pöytäkirjan asiakohta
PTK
38
2020 vp
Täysistunto
Perjantai 27.3.2020 klo 16.00—18.11
6
Valtioneuvoston asetus valmiuslain 118 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käyttöönotosta
Muu asia
Lähetekeskustelu
Puhemies Matti Vanhanen
Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. Eli nyt lähetekeskustelu tästä muutetusta asetuksesta.  
Keskustelu
17.47
Iiris
Suomela
vihr
Arvoisa puhemies! Tässä keskellä poikkeusoloja haetaan koko ajan niitä parhaita tapoja, parhaita käytäntöjä, joilla saamme suojattua Suomea tältä uudelta vaaralta ja tehtyä sen niin, että siinä samalla turvaamme mahdollisimman tehokkaasti ja laajasti ihmisten perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia. Nythän on kyse poikkeuksellisen voimakkaasta rajoittamisesta, ihmisten liikkumisen vapauden rajoittamisesta. Sen tähden on ollut syytä olla aivan erityisen tarkka tämän käyttöönottoasetuksen punninnassa ja harkinnassa, ja jo tässä vaiheessa on nähdäkseni syytä kiittää niin valtioneuvostoa kuin perustuslakivaliokuntaa ja kaikkia valiokunnan työhön myötävaikuttaneita asiantuntijoita vahvasta ja hyvästä yhteistyöstä parhaiden ratkaisujen löytämiseksi. 
Todella on niin, että epidemia ei etene koko maassa tasaisesti, ja parhaamme mukaan meidän on pyrittävä estämään epidemian leviäminen. Jos on olemassa joku kylä tai paikkakunta, missä vielä koronaa ei ole, niin meidän pyrkimyksemme on yrittää pitää se paikka sellaisena, ja sen tähden nyt näihin rajuihin toimiin ryhdytään. Samalla on toki niin, että kun ihmisten on edelleen syytä pitää huolta ihmissuhteista, läheisistä, töistä ja luottamustoimista, niin kaiken tämän on tietysti sujuttava edelleen niin hyvin kuin vain mahdollista, ja sen tähden nyt onkin kiinnitetty huomiota niin valtioneuvoston muistiossa kuin taustakeskusteluissa, eilisessä täysistuntokeskustelussakin siihen, että mahdollisimman laajasti tällaisten oikeuksien on toteuduttava. Mutta niissä tilanteissa, missä ei ole täysin välttämätöntä liikkua pois Uudeltamaalta tai tulla Uudellemaalle, on todellakin parempi olla liikkumatta. Tämä on säädetty voimaan nyt kolmen viikon ajaksi. Se on samalla lyhyt ja pitkä aika: Se on niin lyhyt aika kuin vain voidaan ajatella, jotta saadaan mahdollisimman tehokkaasti estettyä koronan etenemistä. Toisaalta se voi ymmärrettävästi olla monille pitkä aika, ja sen tähden onkin nyt tärkeää painottaa sitä, miten tuetaan ihmisten jaksamista, miten tuetaan etenkin niitä ihmisiä, joiden omaiset sijaitsevat kaukana heidän kotoaan siellä rajan toisella puolen. Siksi onkin nyt tärkeää, että tässä koko ajan, kun pohditaan keinoja suojata ihmisten elämää myös näillä rajoittamistoimilla, samalla kehitetään myös auttavia puhelinpalveluja, panostetaan sosiaalityöhön ja mietitään kaikkia muitakin luovia ratkaisuja, joilla saadaan mahdollistettua se, että me yhdessä kestämme läpi tämän kriisin ja läpi näiden rajoitusten. 
Koko ajan on syytä muistaa, että vaikka näitä rajoituksia tulee, niin edelleen on meistä jokaisesta kiinni, että samalla kun, totta kai, noudatamme näitä tarkkoja, tiukkoja rajoituksia, huolehdimme myös suositusten ja velvoitteiden noudattamisesta. Nyt on noussut huoli siitä, ryhtyvätkö ihmiset sitten liikkumaan Uudellamaalla entistä enemmän ja kohtaamaan toisiaan entistä useammin. Näin ei toki pitäisi olla, ja ainakin tähän asti on vaikuttanut siltä, että suomalaiset ovat kyllä pitäneet kiinni siitä, että mahdollisimman tiiviisti pysytään kotona ja poistutaan sieltä vain silloin, kun se on välttämätöntä — ja tietysti toiveena on, että tämä linja jatkuu ja kantaa ihan sinne loppuun asti, kun olemme saaneet tämän pandemian selätettyä. Siinä voi mennä hetki, se on pakko tunnustaa. Se on myös pakko tunnustaa, että tämä aika on varmasti monelle vaikeaa, ja sen tähden onkin näitä aiemmin kuvaamiani tukitoimia tässä rinnalla koko ajan kehitettävä, koska vain toisistamme välittämällä, vain yhteiskunnan turvaverkkoja tiivistämällä me selviämme tästä kriisistä. 
Samalla toki käydään jatkuvaa punnintaa ja tarkkailua siitä, että toteutuvathan perus- ja ihmisoikeudet parhaalla mahdollisella tavalla. Valmiuslaissa erikseen säädetään, että joka hetki, kun rajoitetaan ihmisten vapauksia, on tehtävä se punninta ja harkinta — eli ei vain silloin, kun näitä asetuksia säädetään, vaan joka kerta, kun pohditaan, ketä päästetään läpi ja ketä ei. Joka kerta, kun velvoitetaan, joka kerta kun tehdään näitä toimia, niin aina siinä hetkessä on se punninta tehtävä, ja siksi tämä perus- ja ihmisoikeuksien valvonta ei olekaan pelkästään tämän hetken asia. Se on koko tämän kriisin läpi jatkuvaa työtä, koska näin pidämme huolen siitä, että demokraattisen ja vapaan yhteiskunnan peruspilarit säilyvät tässä kriisissä. Mutta yhteistyöllä — ja nimenomaan täällä eduskunnassa puoluerajat ylittävällä yhteistyöllä — tästä päästään yli ja löydetään ne parhaat ratkaisut, joilla saamme suojattua elämää tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. 
Puhemies Matti Vanhanen
Harkitsen, että myöntäisin tässä 2 minuutin debattipuheenvuoroja, mikäli saan varsinaisen puheenvuoron pyytäneiltä riittävästi nyökkäyksiä siitä, että voisitte peruuttaa puheenvuoronne. — Siirrytään debattipuheenvuoroihin 2 minuutin jaksoilla. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan P-painiketta. 
17.52
Kimmo
Kiljunen
sd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Minä ehkä luen teidän ajatuksenne oikein, jos totean, että olisi erinomaista, että me tämän varsinaisen keskustelun kävisimme tästä aiheesta, kun perustuslakivaliokunta on antanut mietintönsä. Eli minun toivomukseni olisi se, että me itse asiassa pidättyisimme kaikki juuri nyt puheenvuoroista, ja sen perustuslakivaliokunnan mietinnön jälkeen käyttäisimme nämä arvokkaat puheenvuorot. Edeltävä puheenvuoro äsken oli sen kaltainen. Minä tulen tekemään niin. [Eduskunnasta: Hyvä!] 
17.53
Leena
Meri
ps
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Minulle sopivat lyhyet puheenvuorot, mutta ehkä kuitenkin olisi hyvä, että demokratian vuoksi voimme muutaman sanan tästä sanoa, kun kuitenkin edustajat ovat tuolla keskustelleet vilkkaasti ja kansalaiset kyselevät. 
Henkilökohtaisesti katson, niin kuin varmaan moni muukin, että meidän valmiuslaki tarvitsee jo nyt päivitystä. Ei voi olla niin, että hätätilanteessa joudumme niin sanottujen muotoseikkojen vuoksi tilanteeseen, jossa asiat eivät pääse heti käyntiin ja päätöksentekoon. Tässä on kuitenkin kysymys elämän suojelusta, joka minusta on superperusoikeus, niin kuin olemme varmaan monet täällä todenneet. 
Liikkumisen rajoittaminen on äärettömän tärkeää siten, ettei tämä tauti pääse leviämään, ja tosiaan, niin kuin sanoin, taustalla on elämän suojelu. Siksi toivon, että eduskunnan käytävillä ja kahvioissa keskusteluissa en kuule enää kertaakaan mainintaa, jonka tänään kuulin eräältä toimittajalta: että ihmisiä kuolee muutenkin. Minulla ei ole tapana näitä siteerata, mutta en halua kuulla sen tyyppistä keskustelua täällä enää yhtään. 
17.54
Heikki
Vestman
kok
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Haluan todeta sen, että oikeusvaltiota pitää kunnioittaa myös poikkeusoloissa, ja on todella tärkeää, että siitä huolimatta, että asioilla on ymmärrettävästi kiire, niin ne käsitellään oikein, oikeassa menettelyssä, ja myöskin siellä valtioneuvoston päässä pyritään mahdollisimman hyvään lainvalmisteluun kiireestä huolimatta. 
17.54
Pasi
Kivisaari
kesk
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Käyttöönottoasetus on toki tarkka paikka, mutta asetus on nyt syytä asettaa mahdollisimman pian voimaan. Siksi toivonkin, että hoidamme tämän käsittelyn mahdollisimman nopeasti ja päästämme perustuslakivaliokunnan töihin. Ihmisillä ei ole nyt aikaa odottaa. Meidän on saatava tämä asia tästä myllystä ulos mieluusti tämän illan aikana. 
17.55
Mari
Holopainen
vihr
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Katseet kääntyvät jo seuraaviin toimenpiteisiin. Kuten tiedetään, tämän asetuksen perusteluina on se, että epidemiatilanne on Uudellamaalla huomattavasti suurempi, kun se on väestölukuun suhteutettu, jopa kaksinkertainen. Nyt on tärkeää pohtia, miten saamme tilanteen haltuun Uudellamaalla myöskin. Tästä on aivan välttämätöntä kuulla seuraavia toimenpiteitä: liittyvätkö ne viestintään, kokoontumisten ohjeistukseen vielä tarkemmin, liittyvätkö ne siihen, että meidän olisi aivan välttämätöntä saada ulkomailta ja etenkin epidemia-alueilta palaavien ihmisten karanteeniketjut kuntoon ja ohjeistukset kuntoon ja myöskin ohjattua heidät karanteeniin. Tällä hetkellä meidän on mahdollista ainoastaan vapaaehtoisesti suositella karanteenia, jolloin sen on oltava maksutonta tai hyvin edullista. Tämä on nyt myöskin prioriteettina seuraavaksi. 
17.56
Anna
Kontula
vas
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Pääosa koronarajoituksista tehdään elämän suojelemiseksi. Toisaalta me kuitenkin tiedämme, että merkittävä osa näistä rajoituksista aiheuttaa myös jonkinlaisen riskin elämälle. Tämä on politiikalle vaikea kysymys, koska meillä on erittäin puutteellinen tietoperusta arvioida sitä, kuinka pitkälle esimerkiksi liikkumisrajoitukset pystyvät elämää suojelemaan, ja vielä huomattavasti puutteellisempi tietoperusta siinä, millaiset vaikutukset näillä rajoituksilla ehkä on ihmisten henkeen ja terveyteen. 
No, politiikkaa yleensäkin varjostaa vajaa tieto, pakko tehdä päätöksiä ilman tietoa niiden kaikista vaikutuksista, mutta nyt kysymys on erityisen vakavista asioista, koska me kajoamme syvälle ihmisten oikeuksiin. Tästä syystä toivon PeViltä tiukkaa harkintaa mutta myös sitä, että vaikka meistä kaikista tuntuu, että nyt on kamala kiire, niin näihin asioihin käytetään koko eduskuntakäsittelyn ajan se aika, mitä ne tarvitsevat, ja kunnioitetaan tätä instituutiota. Jos me näistä olemme valmiit luopumaan, niin sitten me teemme kyllä aikamoisen karhunpalveluksen jo sille koronan jälkeiselle ajalle, jossa tämän kansakunnan pitää myös elää eteenpäin. 
17.58
Sari
Tanus
kd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Meillä on vakava epidemia, jonka pysäyttämiseksi, rajoittamiseksi täytyy käyttää kaikki mahdolliset keinot, ja sen takia myös tämä liikkumista rajoittava käyttöönottoasetus on meillä käsittelyssä. Karanteenit, eristykset ovat erittäin voimakkaita keinoja, ne ovat paljon voimakkaampia kuin tämä, ja niitäkin tulee käyttää.  
Mutta tässä vaiheessa sanoisin kiitokset siitä, että tämä istunto pidetään lyhyenä ja perustuslakivaliokunta pääsee sitten käsittelemään tätä asiaa. 
17.58
Anders
Norrback
r
(vastauspuheenvuoro)
Värderade talman! Jag ska inte heller fatta mig långt, men det är viktigt att lagstiftningsarbetet sköts noggrant och med omsorg. Jag ska läsa upp ett exempel som jag fick i ett meddelande i dag: ”Hej! Jag drar i halmstrån nu för jag tycker att som det här sköts nu är under all kritik. Jag har min pojke i militären och hör med förskräckelse på att han ska sitta instängd i brigaden medan de som bor i Nyland får åka hem på ledighet. Hur kan det vara så? De åker ju dit där det finns som mest corona. Ska de då sedan komma tillbaka till brigaden och smitta ner alla andra? Det måste finnas ett annat sätt. Jag är rädd för att de flesta österbottningar kommer att ta civiltjänst.” Och så vidare, och så vidare.  
Här får vi alltså en effekt som vi inte har tänkt på då man gör arbetet för snabbt, och det är därför viktigt att vi tar oss tid att diskutera och noggrant gå igenom och gör en noggrann lagberedning, också fast det är kris. — Tack. 
18.00
Pauli
Kiuru
kok
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Tilanne on erittäin poikkeuksellinen. Tässäkin salissa on eri yhteyksissä puhuttu jopa ihmiskokeista aikaisemmilla vaalikausilla. Tällä hetkellä olemme tekemässä melkoista ihmiskoetta: laboratoriot ovat Suomi ja Ruotsi, jälkeenpäin voimme arvioida sitten, kumpi on puutteellisilla tiedoilla pystynyt tekemään parempia päätöksiä. Tilanne ei ole missään helppo.  
Jotta vähän suhteutetaan tilannetta: Meillä on perustuslaillisia oikeuksia. Monessa maassa mielipiteenvapaus, sanan- ja lehdistönvapaus ovat vain haave. Suomessa joudumme luopumaan joistakin asioita väliaikaisesti. Monissa maissa on luovuttu kaikesta pysyvästi. 
18.01
Pia
Lohikoski
vas
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Ihmisten terveyden ja hengen suojelemiseksi on tehtävä kaikki se, mikä asiantuntijatiedon perusteella on järkevää ja tarpeellista. Elämme poikkeusaikaa, ja poikkeusaikana tehdään poikkeustoimia. Liikkumisvapaus on keskeinen perusoikeus ja ihmisoikeus, jonka rajoittamiseen on suhtauduttava todella vakavasti. Kaikki liikkumisrajoituksen puolesta esitetyt perusteet nyt tässä koronatilanteessa, leviämisen hidastaminen ja myöskin tehohoitokapasiteetin turvaaminen, ovat painavia syitä. Siksi on todella tärkeää, että perustuslakivaliokunta tarkkaan punnitsee nyt liikkumisrajoituksissa muun muassa sitä, miten tehokas keino se on, kun poikkeuksia nyt tässä on säädetty kuitenkin melko paljon. Itseäni huolestuttaa ja olen saanut yhteydenottoja, kun erityisesti pohjoisella Uudellamaalla tapahtuu paljon liikkumista ja myöskin koulunkäyntiä ammatillisessakin opetuksessa rajan yli. Kuinka hoidetaan tilanteet, missä on tarpeen liikkua, ja kuinka rajataan sitä, milloin ei ole välttämätöntä liikkua? 
Puhemies Matti Vanhanen
Puhujalistaan. 
18.02
Sebastian
Tynkkynen
ps
Arvoisa puhemies! Eilen käytiin tästä asiasta uuvuttavan pitkä lähetekeskustelu, ja meillä on tulossa sama keskustelu vielä tämän jälkeen. Perustuslakivaliokunnan jäsenet odottavat, että pääsevät töihin. Olisiko mahdollista, arvoisa puhemies, että nämä keskustelut voitaisiin rajata minuutin mittaisiksi, koska jos ihminen ei pysty sitä minuutissa sanomaan, hän voi aina ottaa uuden puheenvuoron? — Kiitoksia, arvoisa puhemies. 
18.02
Hannu
Hoskonen
kesk
Arvoisa herra puhemies! Omalta osaltani totean vain lyhyesti sen, että koska nyt elämme aivan varmasti kriittistä aikaa, johon ei ole koskaan harjoiteltu eikä tämä eduskunta ole harjoitellut koskaan tällaista tilannetta, ja emme sodan jälkeen tällaisessa tilanteessa oikeastaan ole olleet koskaan, niin nyt pitää olla joustoja meillä kaikilla. Lainvalmistelijat tekevät parhaansa. Eduskunta tekee parhaansa.  
Edustaja Norrbackin kertoma on aika huolestuttava viesti, että varuskunnissa voi olla näin leväperäistä toimintaa. Kyllä se pitää olla, kun kerran tautia torjutaan... Tässähän me autamme lähimmäisiämme siinä, että tauti ei leviä, yritämme hillitä sen taudin leviämistä, jolloin annamme mahdollisuuden toipua niille ihmisille, jotka joskus sairaalaan joutuvat, että heillä on sitten mahdollisesti hoitopaikka, että pidämme asian hallussa. Se olisi syytä muistaa meidän kaikkien.  
18.03
Matias
Marttinen
kok
Herra puhemies! Olen täällä salissa todennut kerran aikaisemminkin, että kun tulin valituksi kansanedustajaksi vuosi sitten keväällä, niin enpä ajatellut missään tapauksessa, että täällä uutena kansanedustajana tällaisten kysymysten parissa tekisin töitä. Tuskin kukaan meistä. 
Tällä hetkellä kaikkein tärkeintä on suojella terveyttä ja ihmishenkiä. Se menee aivan kaiken yli. Sen takia myös näitä rajoitustoimenpiteitä tässä salissa nyt käsitellään. Toivon perustuslakivaliokunnalle hyvää käsittelyä itse asialle ja sitä, että päästään myös jouhevasti asiassa eteenpäin.  
Mutta, herra puhemies, aivan lyhyesti haluan todeta, kun en eilen illalla ollut täällä salissa mukana, että olen aika paljon saanut myös maakunnasta palautetta liittyen nimenomaan Helsinki-Vantaan tilanteeseen. Ihmisiä ihmetyttää laajasti eri puolilla Suomea, että samaan aikaan tässä talossa keskustellaan mahdollisesti yhden kokonaisen maakunnan rajaamisesta liikkumisen osalta ja samaan aikaan meillä käytännössä asiat eivät ole hallinnassa Helsinki-Vantaalla. Se on tämmöinen koronalinko, jonne tulee paluulentoja maailmalta, ja edelleenkin meille on epäselvää, mihin toimiin hallitus on ryhtynyt, jotta tämä asia saadaan kuntoon.  
Herra puhemies! Tämä on varmasti asia, jota meidän täytyy tässä salissa myös edelleen jatkaa, jotta se selvyys sitten lopulta saadaan.  
18.05
Vilhelm
Junnila
ps
Arvoisa herra puhemies! Selvästi valmiuslakikaan ei ole valmis kriiseihin, kun perustuslakiprofessorit oikein kilpailevat siitä, miten vaikeuttaa näitä taudin torjuntatoimia, ja tilanne Helsinki-Vantaalla on, kuten äskeisessä puheenvuorossakin mainittiin. 
Mutta kannatan kolmen K:n, Kiljunen—Kivisaari—Kontula, linjaa, että mahdollisimman nopeasti lähetetään pitemmittä puheitta rajoitustoimenpiteet perustuslakivaliokuntaan ja käymme sitten syvällisen keskustelun seuraavassa täysistunnossa.  
18.05
Mia
Laiho
kok
Arvoisa puhemies! Rajoitukset ovat tarpeen silloin, kun ne tehdään oikea-aikaisesti ja ne ovat riittäviä. Riittämättömät testaukset ja rajoitusten hitaus ovat aiheuttaneet sen, että Uudellamaalla epidemia on päässyt leviämään ja maito on kaatunut. Nyt ollaan sitten tilanteessa, jossa keinona on yrittää estää epidemian laajentumista muualle Suomeen, ja toivottavasti muualla Suomessa ollaan ripeämpiä toiminnoissa. Kannatan tiukkoja rajoituksia, kun ne tehdään oikea-aikaisesti ja niiden avulla on odotettavissa hyötyä. 
Joitakin asioita, mitä on hyvä huomioida Uudenmaan eristämisen suhteen: 
Täällä on jo viitattu Helsinki-Vantaan lentokentän toimintaan ja siihen, että on jatkuvasti tullut kymmeniä koneellisia matkustajia koronan tartuntamääriltä hyvin korkeilta alueilta, erityisesti Espanjasta. On ollut edesvastuutonta, että he ovat sieltä lähteneet julkisella liikenteellä, kukin milläkin, eri puolille Suomea. [Sebastian Tynkkysen välihuuto] Tähän pitää ehdottomasti saada jotain rotia. 
Toinen asia, minkä itse koen kyllä epäoikeudenmukaisena, on tämä varusmiesten kohtelu, ja toivottavasti perustuslakivaliokunta siihen puuttuu. 
Liikkumisen rajoittaminen on kova toimi, sillä siinä puututaan ihmisen perusoikeuksiin. Oikeus elämään on myös perusoikeus, joten kun liikkumista rajoitetaan, sille pitää olla hyvät perusteet. Rajoitusten sisällä ihmisten oikeudenmukainen ja yhdenvertainen kohtelu on tärkeää. Uskon, että ihmisillä riittää ymmärrystä rajoituksille, jos niiden kesto on kohtuullinen ja rajoitusten sisällä ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti ja on selvät perusteet niistä poikkeamiselle. Kansalaisten ja eduskunnan säännöllinen ja avoin viestintä ja informaation saanti ovat aivan välttämättömiä tällaisessa poikkeustilanteessa. 
Puhemies Matti Vanhanen
Haluaako pääministeri käyttää puheenvuoron? 
18.07
Pääministeri
Sanna
Marin
Arvoisa puhemies! Todella valtioneuvosto on nyt antanut uuden käyttöönottoasetuksen tästä valmiuslain 118 §:stä, kuten perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että annamme erikseen käyttöönottoasetuksen. Meillä on valmius vielä tänään kokoontua uudestaan ja antaa sitten soveltamisasetus sen jälkeen, kun tämä käyttöönottoasetus on eduskunnassa hyväksytty, eli toimimme niin kuin perustuslakivaliokunta edellyttää. Kyseessä on tekninen asetusten erottaminen, ja näin on ehdottomasti syytä toimia. 
Täällä kysyttiin vielä tästä lentokentän tilanteesta ja sitä kysyttiin myös eilen istuntosalissa. Tietenkään näin operatiivinen kysymys, miten siellä lentokentällä on jaettu ihmisille ohjeistusta, ei ole valtioneuvoston tasoinen kysymys, mutta koska tässä on ollut ongelmaa, valtioneuvosto on tässä toiminut ja paraikaakin tästä minun käsitykseni mukaan tiedotetaan medialle, eli tämä lentokentän tilanne on laitettu kuntoon. Ohjeistuksena on se, että ihmiset eivät kulje julkisella kulkuneuvolla muiden ihmisten kanssa ja lentokentällä pitää olla tietenkin riittävät turvavälit, kun siellä kuljetaan. Pitää olla selkeät ohjeistukset. Ihmiset myös täyttävät lomakkeen, jossa he kertovat, onko heillä asuinpaikka, koti, Suomessa vai ovatko he Suomen kansalaisia, mutta heillä ei täällä ole kotikuntaa, eli tällainenkin lomake on tehty, ja näistä kaikista kerrotaan nyt sitten valtioneuvoston kanslian toimesta. 
Haasteena on ollut se, että itse asiassa tämä kysymys koskettaa montaa hallinnonalaa ja meillä on monella tavalla tämä kokonaisuus siiloutunut. Rajasta vastaa sisäministeriö, lentokentästä Finavia, lentokoneista ja julkisesta liikenteestä liikenne- ja viestintäministeriö, ulkoministeriö taas maahantulijoista ja tietenkin sosiaali- ja terveysministeriö sitten näiden ohjeistusten antamisesta yhdessä THL:n kanssa — ja tässä, mitä edellä luettelin, eivät varmasti edes olleet vielä kaikki vastuut, eli kyseessä on paikka ja tilanne, jossa on monella hallinnonalalla ja monen ministerin alla vastuita. Nyt me olemme tämän peranneet läpi, ja tietenkin haluamme, että siellä kentällä tämä kokonaisuus saadaan kuntoon. Nyt on valtioneuvoston kanslian valmiuspäällikkö yhdessä ministeriöiden valmiuspäälliköiden kanssa työstänyt mallin, siis sellaisen rautalankamallin, miten pitää menetellä niin, että kontakteja ei synny tarpeettomasti ja että ihmiset ohjataan oikeisiin paikkoihin karanteeniin, kun he ovat ulkomailta tulleet. 
Eli tämä kokonaisuus on minun käsitykseni mukaan nyt hallinnassa. On ehdottoman tärkeää, että kun näitä epäkohtia huomataan, niihin myös puututaan. Haluan luottaa siihen, että meidän virkakoneistomme nyt tämän laittaa kuntoon. 
Keskustelu päättyi.  
Asia lähetettiin perustuslakivaliokuntaan. 
Viimeksi julkaistu 4.5.2020 9.45