Pöytäkirjan asiakohta
PTK
39
2015 vp
Täysistunto
Torstai 24.9.2015 klo 16.00—18.48
3.2
Suullinen kysymys taakanjaosta pakolaistilanteessa (Carl Haglund r)
Suullinen kysymys
Suullinen kyselytunti
Puhemies Maria Lohela
Seuraava kysymys, edustaja Haglund. 
Keskustelu
16.29
Carl
Haglund
r
Arvoisa puhemies! Herra pääministeri, Suomen EU-linja puhuttaa sekä täällä kotimaassa että itse asiassa myös Euroopassa. Suomi pidättäytyi äänestämästä tällä viikolla, kun jaettiin näitä turvapaikanhakijoita maiden kesken. Suomi siinä asemoitui muun muassa Tšekin, Unkarin ja Romanian kanssa samaan porukkaan. Kysymys kuuluu, onko tämä viisas toimintatapa. Te, herra pääministeri, myöhemmin sanoitte ainakin julkisuudessa, että se on täysin toisarvoista, miten Suomi äänestää. Pidän tätä hieman ihmeellisenä lausuntona. Onko tosiaan teidän mielestänne toisarvoista, miten Suomi äänestää EU-pöydissä? 
16.30
Pääministeri
Juha
Sipilä
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Suomen pitkäaikainen linja on ollut se, että tämmöisissä taakanjakokysymyksissä lähdetään vapaaehtoisuuden pohjalta eikä lähdetä siitä, että komissio määrää jäsenvaltioita, että te otatte tällaisen ja te otatte tällaisen. Tämä on ollut Suomen pitkäaikainen linja. Se oli myöskin tuon Eurooppa-neuvoston päätös huhtikuussa, ja sieltä huhtikuun päätelmistä suoraan kirjattiin hallitusohjelmaan päätös siitä, miten näitä turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja tehdään. Olemme johdonmukaisesti noudattaneet tätä linjaa. Minulla ei ollut pienintäkään ongelmaa eilisessä päämieskokouksessa Suomen kannan kanssa, ei pienintäkään ongelmaa. Tein myöskin pohjustustyötä, soitin puolellekymmenelle kollegalle, ja he sanoivat, että he ymmärtävät täysin tämän Suomen linjan ja on erinomaista, että Suomi on kantamassa oman vastuunsa tässä taakanjaossa. Ei mitään ongelmaa ollut tämän äänestyspäätöksen kanssa päämieskokouksessa. 
16.31
Carl
Haglund
r
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Herra pääministeri, minun kysymykseni oli lähinnä se, onko tosiaan toisarvoista, miten Suomi äänestää, koska se lausunto oli hieman ihmeellinen. En myöskään täysin yhdy pääministerin arvioon siitä, miten oli järkevää toimia, mutta perustelitte ainakin sen hyvin. 
Siitä puheen ollen, miten Suomi toimii, meidän ulkoministerimme on osaltaan puhunut meidän naapurimaamme toiminnasta juuri tässä pakolaiskysymyksessä ja totesi, että Ruotsi antaa ihmissalakuljettajille ja terrorismia rahoittaville ketjuille mahdollisuuden toimia ja edistää heidän bisnestään. Tähän suuntaan meidän ulkoministeri puhui toissa päivänä. Voisitteko, herra pääministeri, nyt selventää, onko tämä koko hallituksen käsitys siitä, miten naapurimaamme Ruotsi toimii, ja onko teidän mielestänne asiallista, että meidän ulkoministeri lausuu tämmöisiä meidän naapurimaastamme? 
16.32
Pääministeri
Juha
Sipilä
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tuolla huippukokouksessa keskusteltiin paljon siitä, että meidän Schengen-systeemi ei toimi tällä hetkellä ja kaikki maat tekevät tässä väärin, näitten sopimusten vastaisesti. Täällä on paljon rekisteröimättömiä ihmisiä liikkeellä, ja me olemme sitten vastaanottamassa täällä pussin perällä tämän liikkeen. Tämä ei toimi nyt niin kuin pitäisi. Sen kaikki päämiehet myönsivät. 
Mitä tulee tähän ulkoministerin lausuntoon koskien Ruotsia, niin ehkä tässä otsikot ovat olleet vähän raflaavampia kuin itse lausunto ja haastattelun sisältö. Keskustelin tästä lyhyesti ruotsalaisen kollegani kanssa. Hän läimäytti olkapäälle ja sanoi, että älä huolehdi, jos olisi joku ongelma, niin olisin soittanut. 
16.33
Pekka
Haavisto
vihr
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Te, herra pääministeri, olette kuitenkin sanonut, että saattaa olla niin, että Suomi voi tarvita tulevaisuudessa tätä taakanjakoa juuri sen takia, että me olemme pussin perällä ja tänne tulee suurempi määrä väkeä kuin on odotettu ja eurooppalainen taakanjako voisi hyödyttää meitä. Tietenkin voisi ajatella muitakin kriisejä, jotka sattuvat lähialueillamme, joissa näin kävisi. Oliko viisasta tässä tapauksessa äänestää tyhjää? 
Kun viittasitte tähän Schengen-järjestelmään ja siihen, että se ei toimi tällä hetkellä, Euroopan unionilla on tulossa muuttoliikkeen huippukokous Vallettassa ja Vallettan kokouksen valmistelijakin kävi Suomessa. Onko hallituksella nyt esityksiä, uusia esityksiä, uusia ajatuksia, miten Euroopassa tätä kriisiä tulisi tässä tilanteessa hoitaa, kun marraskuussa kokoonnutaan tänne Vallettan huippukokoukseen? 
16.34
Pääministeri
Juha
Sipilä
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tämä on totta, että jos tällä hetkellä tehtäisiin taakanjakoa tämän vuoden arvioiden perusteella, niin Suomenkin taakkaa silloin jaettaisiin, koska meidän lukumme voi olla jopa 50 000, joka suhteutettuna Saksan lukuihin tarkoittaa jotakin 800 000:n paikkeilla. Tästä myöskin keskusteltiin tuolla. Kyllä meidän täytyy saada nyt ulkorajamme kuntoon ja Schengenin periaatteet käyttöön ja sitä kautta tämä asia järjestykseen. Näitä toimia päätettiin tuolla eilisessä huippukokouksessa. Ne ovat täysin Suomen linjan mukaisia toimia. 
Mitä tulee tähän marraskuun kokoukseen, oikeastaan tässä linjattiin jo aika paljon niitä toimia. Parannetaan olosuhteita pakolaisleireillä, parannetaan näitten hot spotien käytännön toimintaa ja osallistutaan ruokaohjelmaan sillä tavalla, (Puhemies koputtaa) että näillä leireillä pystytään asiallinen ruokahuolto järjestämään ja takaamaan. 
16.35
Valtiovarainministeri
Alexander
Stubb
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Uskallan väittää, että turvapaikkakriisi on ehkä yksi Euroopan unionin historian kohtalon hetkistä, ja uskon, että tähän ei löydy mitään muuta kuin eurooppalaista ratkaisua. Se hoidetaan kolmella tasolla: ensin yhteisesti EU:n tasolla, sen jälkeen turvapaikkahakemusten nopea käsittely ja sen jälkeen kotouttaminen. Kukaan meistä ei pysty pakenemaan vastuuta tässä kysymyksessä. 
Kun kansainvälinen media tai kollega esittää kysymyksen, mitä te aiotte tehdä, panostatteko ihmisiin vai instituutioihin, niin silloin me toteamme, että panostamme ihmisiin. Suomi oli ensimmäinen maa, joka heti ilmoitti ottavansa vastuunsa tästä komission ehdottamasta kiintiöstä, 2 prosenttia, 2 400 ihmistä. Jos valinta on se, olemmeko mukana tekemässä päätöstä tai ottamassa niitä ihmisiä, minä panostaisin tässäkin kysymyksessä ihmisiin ja ihmisen hätään. 
16.36
Pirkko
Mattila
ps
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Sisäministeri ei ole nyt paikalla, mutta esitän nyt kuitenkin kysymyksen pääministerille: Toisaalta te tuotte esille, että Schengenin sopimus täytyy saada voimaan ja toimimaan, mutta toisaalta myös Euroopassa kuuluu hyvin kriittisiä äänenpainoja siitä, että Schengenin sopimus on jo historiaa. Mutta ongelmaksi varmasti myös Euroopan unionin alueella muodostuvat erilaiset maahanmuuttopolitiikat ja turvapaikan hakemisen ja myöntämisen perusteet. Mutta, arvoisa pääministeri, mikä teidän näkemyksenne on, kuinka pian Euroopan unioni voi saada samalle viivalle, samalle tasalle nämä erilaiset maahanmuuttopolitiikat, jotta ylipäätään tätä taakanjakoa voidaan sitten toteuttaa ja niitä ongelmia kiertää, mitä tähän liittyy? 
16.37
Pääministeri
Juha
Sipilä
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Näistä toimista keskusteltiin, näistä lyhyen tähtäimen toimista, jotka nyt ovat lähinnä tähän taakanjakoon liittyviä, ja sitten sovittiin, että marraskuun loppuun mennessä saadaan nämä hot spotit kuntoon ja nämä rajatarkastukset sille tasolle kuin kuuluu. Sen jälkeen me voimme sitten palauttaa Schengenin toimimaan niin kuin se on tähänkin saakka toiminut, niin kuin sen on tarkoitettu toimivan. En tiedä ihan tarkkaan, mihin kysymyksiin edustaja viittasi näillä erilaisilla maahanmuuttopolitiikoilla, mutta aika yhtenäinen tämä keskustelun sävy eilisessä kokouksessa oli ainakin näistä toimista, mitä tehdään, ja erityisesti niistä toimista, mitä tehdään nyt siellä kriisialueella ja kriisien lähellä, pakolaisleireillä olosuhteitten saamiseksi siellä kuntoon, ruokahuollon saamiseksi kuntoon, veden riittämiseksi tuolla alueella ja niin edespäin. 
16.38
Susanna
Huovinen
sd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! On erittäin hyvä kuulla, että pääministeri arvostaa hyviä naapuruussuhteita, ja ehkä olisi ollut paikallaan, että myös ulkoministeri olisi ensin soittanut kollegalleen ennen kuin lähti kertomaan julkisuuden kautta omia mielipiteitään. 
Mutta, arvoisa pääministeri, tässä hallituksen linjassa on ollut näitä kansainvälisiä epävarmuuksia, mutta on hämmentävää myös ollut kuunnella suomalaista keskustelua, jossa pakolaisten hätään on suhtauduttu hyvin kylmästi. Meillä Keski-Suomessa SPR:n vapaaehtoisia ovat meidän omat suomalaiset kuvanneet, hiippailleet hämärissä näiden vapaaehtoisten perässä, uhkauksia on laitettu eteenpäin ja niin poispäin. Tämä on kertakaikkisen häpeällistä ja tuomittavaa toimintaa. Valitettavasti myös hallituspuolueitten riveistä on kuulunut varsin erikoisia kannanottoja muun muassa siitä eleestä, jonka te, arvoisa pääministeri, ja vaimonne teitte luovuttaessanne kakkosasuntonne pakolaisten käyttöön. (Puhemies koputtaa) Eräs edustaja nimittäin totesi, että tämä pelaa rikollisjärjestöjen pussiin, tällainen "houkuttelu". Haluaisin kysyä: miten saatte oman hallituksenne (Puhemies koputtaa) ymmärtämään, että tätä kriisiä ei ratkaista vihalla ja pelottelulla? 
16.39
Pääministeri
Juha
Sipilä
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Minusta meidän pitää kaikin puolin välttää nyt tässä, myöskin meidän poliittisten toimijoiden, vastakkainasettelua, ja minusta meidän pitää myöskin rauhallisesti ymmärtää niitä pelkoja ja huolia, mitä ihmisillä on siellä omassa arjessaan koskien tätä suurta muutosta, mikä täällä on tapahtunut. Tänne on yli kymmenkertainen määrä, ehkä viisitoistakertainen määrä normaaliin tilanteeseen verrattuna tullut turvapaikanhakijoita, ja ihmisiä huolettaa, osin pelottaakin, mitä kaikkea tämä tilanne tarkoittaa. Meidän pitäisi pystyä asialliseen, rauhalliseen keskusteluun myöskin siitä, ilman että me leimaamme rasisteiksi näitä ihmisiä, jotka ottavat esille näitä omia huoliaan. Minusta niitäkin pitää kuulla. (Välihuutoja) Samalla tavalla meidän pitää huolehtia niistä ihmisistä, että heidät, jotka tulevat tänne sotaa pakoon ja ovat hädänalaisia, me toivotamme tervetulleeksi ja he saavat tuntea olonsa täällä turvalliseksi. Meidän kaikkien, (Puhemies koputtaa) koko tämän salin pitäisi huolehtia nyt siitä, että tämä keskustelu säilyy asiallisena.  
16.41
Antti
Kaikkonen
kesk
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kaikista tärkeintä luonnollisesti on puuttua näihin kriisien syihin ja tilanteeseen varsinkin tuolla Lähi-idässä, jotta ihmisten ei tarvitse lähteä sieltä kotiseuduiltaan. Nuo toimet, mitä EU-tasolla on nyt päätetty, kuulostavat oikeansuuntaisilta, mutta kovasti työtä pitää jatkaa, että siinä päästään eteenpäin. 
Kovin nopeasti kuitenkaan tuloksia tuskin saadaan, valitettavasti, ja varmaan turvapaikanhakijoitten virta Suomeenkin jatkuu. Vastaanottokeskukset ovat täynnä. Olen ymmärtänyt, että yhden yön majoittaminen maksaa tuommoisen 40 euroa yhteiskunnalle noin keskimäärin. Voisiko tätä kotimajoitusta ja perhemajoitusmallia kehittää vielä eteenpäin, että tämmöiset ihan tavalliset perheet, jotka haluavat ottaa turvapaikanhakijan luokseen asumaan, voisivat saada vaikka jonkun pienen, vaikka nimellisenkin, kulukorvauksen siitä, vaikkapa 10 euroa per yö, että otetaan luokse asumaan? Näin saataisiin nopeasti paikkoja, ja uskon, että toisaalta tämä olisi myös kaikista paras tapa kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan niille, (Puhemies koputtaa) jotka turvapaikan Suomesta lopulta saavat. Voisiko tähän kehittää nopeasti jonkun selkeän mallin? 
16.42
Pääministeri
Juha
Sipilä
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tässä on monia vaiheita. Kun ihminen tulee tuolta rajan yli, niin on tärkeää, että saamme hänet järjestelykeskukseen ja rekisteröityä, ja mahdollinen turvapaikkahakemus sitten lähtee liikkeelle, jos sitä on pyydetty. Sitten jossakin vaiheessa ohjatusti, keskitetysti tämä voi olla osa kokonaisratkaisua. Moniin maihin, kuten Libanoniin, jossa vierailin kuukausi sitten, on tullut 4-miljoonaisen kansan keskelle 1,5 miljoonaa pakolaista, ja käytännössähän tämä ja tämä kotouttaminen on tehty juuri niin, että siellä ihmiset ovat ottaneet sitten näitä sotaa pakenevia koteihinsa ja ehkä työllistäneetkin heitä. 
Meillä on nyt menossa hallituksessa tämmöinen paremman kotoutuksen ohjelma, joka on aloitettu. Me lähdemme hakemaan hyviä käytäntöjä muista maista ja varaudumme siihen seuraavaan vaiheeseen (Puhemies koputtaa) eli kotouttamisvaiheeseen huolellisesti. 
16.43
Eva
Biaudet
r
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen siitä, että pääministeri ja valtiovarainministeri täällä ovat esittäneet hyvin humanistisia puheenvuoroja, ja ymmärrän, että eurooppalaiset ystävät varmaan tuntevat myötätuntoa teitä kohtaan siitä, että välttämättä koko hallitus ehkä ei edusta ihan samaa näkökulmaa ja joudutte korjaamaan sitten merkillisiä lausuntoja, jopa vihamielisiä lausuntoja, väärällä tiedolla perusteltuja lausuntoja. (Välihuutoja) Tuntuu siltä, että Dublin-sopimusta ei todellakaan tunneta, ainakaan ulkoministerin lausuntojen perusteella. 
Kuitenkin näihin rasistisiin mielenilmaisuihin mielestäni on syytä tarttua. Vaikka varmasti on niin, että hyvin monet tuntevat mielenkiintoa ja ehkä pelkoakin, niin kuitenkin meillä on aika huolestuttavia rasistisia mielenilmaisuja, jopa natsimerkkejä heilutellaan, ja siinä mielessä joudun itsekin selittämään nuorelle pojalleni, mitä ihmisiä nämä ovat, jotka heiluttavat natsimerkkejä ulkomaalaisille. (Puhemies koputtaa) Mitä hallitus aikoo tehdä tähän rasismiin puuttumiseksi, ja onko hallitus jollain tavalla osoittamassa (Puhemies koputtaa) ehkä äänekkäämmin, että emme hyväksy näitä mielenilmaisuja? 
16.44
Valtiovarainministeri
Alexander
Stubb
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin pääministeri tuossa äsken totesi, me peräänkuulutamme hallituksen puolelta malttia tähän keskusteluun, ikään kuin kultaista keskitietä. On olemassa vain käytännönläheisiä ratkaisuja tähän vaikeaan turvapaikkatilanteeseen. Myönnän samalla, että tämä koko tilanne haastaa meidät miettimään meidän omia arvojamme, meidän suhdettamme toisiin ihmisiin, suvaitsevaisuutta, meidän vastuutamme ja myös sitä, millaista yhteistyötä me teemme Euroopan unionin tasolla. 
Mutta meidän on vältettävä myös sentyyppistä vastakkainasettelua, jossa ihminen tuomitaan heti, jos hän on eri mieltä. Meidän pitää olla suvaitsevaisia kaikkiin suuntiin. (Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa) Ja se on ilman muuta selvää, että tässä maassa ei kerta kaikkiaan hyväksytä rasismia tai vihapuhetta. Se tuomitaan ja edetään Suomen lain mukana. Mutta minun mielestäni se on ollut hienoa sekä tässä salissa että yleisesti, että (Puhemies koputtaa) Suomessa on tämä keskustelu pysynyt maltillisena, ja sellaisena se pysyköön. 
16.45
Pertti
Salolainen
kok
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Suomeen on tullut aika paljon irakilaisia. Kun heiltä kysytään, minkä vuoksi he ovat tulleet Suomeen, he sanovat, että täällä suhtaudutaan heihin myönteisemmin kuin muissa maissa. Nyt tosiasia on kuitenkin, että Irakissa on myöskin paljon turvallisia alueita. Siellä on tämä eteläinen Irak, sitten on kurdien alue, jotka ovat niin sanottuja turvallisia alueita, ja kuitenkin sieltäkin tulee tänne turvapaikanhakijoita. Nyt olisi äärettömän tärkeätä, että selvitettäisiin täältä turvallisilta alueilta tulevat hakijat, niin että heidät voidaan palauttaa, koska sillä on myöskin psykologinen merkitys: jos sinne palautetaan, niin huomataan, ettei voikaan tulla väärin perustein. Olisi erittäin tärkeää, että tämä saataisiin liikkeelle sen takia juuri, että nämä irakilaiset ovat näköjään selvästi suurin ryhmä tänne tulijoista. Siellä on varmasti näitä, jotka eivät ansaitse turvapaikkaa. 
Mitä sitten tähän EU-kokoukseen tulee, siellä on ihan oikeat nuotit nyt otettu, mutta ne tulivat hieman myöhään, valitettavasti. (Puhemies koputtaa) Mutta voimme vain kysyä, mikä olisi tilanne, jos ei olisi EU:ta tässä tilanteessa. 
16.47
Pääministeri
Juha
Sipilä
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tästä keskustelimme. Kyllä EU on tullut yllätetyksi tässä asiassa, ja olemme olleet tämmöisessä reagointimoodissa eli pikkusen liian myöhään koko ajan. Nyt tämä eilinen keskustelu oli minusta ensimmäistä kertaa keskustelu, jossa katsottiin tulevaisuuteen ja mietittiin, mitkä ovat ne diplomatian keinot ja ratkaisut tuolla Syyriassa, mitä meidän pitää tehdä näitten pakolaisleirien olojen parantamiseksi ruokaohjelmaan, mitä tehdään yhdessä Turkin kanssa ja niin edespäin. Eli nyt puhuttiin mielestäni oikeista asioista, jotka ovat proaktiivisia eli ennakoivia toimia. 
Mitä tulee tähän Irakiin, niin tästä olemme keskustelleet hallituksen sisällä. Se on totta, että kaikki hakijat eivät tule sotaa käyviltä alueilta, ja tähän on toimia tulossa. 
16.48
Sari
Tanus
kd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Turvapaikanhakijoiden korvauksista liikkuu mediassa paljon erilaista ja osin väärää tietoa. Yleisradion teettämä vertailu kertoo, että Suomessa maksettavat korvaukset olisivat jopa kymmeniä prosentteja suuremmat kuin esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa. Tämä voi olla yksi ohjaava tekijä, minkä vuoksi monet turvapaikanhakijat suuntaavat matkansa Ruotsin halki Suomeen. Kysyisinkin: voisiko hallitus selvittää eduskunnalle vertailun eri maiden tukien suuruudesta ja kertoa myös, miten Suomi aikoo selvitä kymmenientuhansien uusien turvapaikanhakijoiden kustannuksista? 
16.48
Sosiaali- ja terveysministeri
Hanna
Mäntylä
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tämä työ on jo sosiaali- ja terveysministeriössä omalta osaltaan aloitettu, ja tietysti täytyy muistaa, että turvapaikanhakijoiden osalta tämä vastaanottoraha kuuluu sisäministeriön vastuualueeseen, mutta luonnollisesti teemme siinä kyllä hyvin tiivistä yhteistyötä. Sitten tässä vaiheessa, kun turvapaikanhakijat saavat oleskeluluvan ja siirtyvät sitten meidän koko järjestelmän piiriin, niin siellä on ollut havaittavissa kyllä ihan näitä selkeitä vetovoimatekijöitä, jotka ovat sitten houkutelleet siirtymään tänne, koska on ollut havaittavissa, että kun Tanskassa tehtiin kiristyksiä sosiaaliturvaan ja sen perusteisiin tehtiin tiukennuksia, että millä perusteella sitä myönnetään, niin oli selkeästi nähtävissä, että turvapaikanhakijat lähtivät siirtymään muihin maihin. 
Äsken pyysin myöskin puheenvuoroa tähän edustaja Biaudet’n kysymykseen ja olisin siihen halunnut pikaisesti vielä kommentoida, että itse näen, että kaikista vaarallisinta on se, jos viedään ihmisiltä (Puhemies koputtaa) mahdollisuus osoittaa toisenlaisia näkemyksiä tähän koko asiaan ja heidät leimataan rasisteiksi... 
Puhemies Maria Lohela
Ministeri Mäntylä, nyt on aika täynnä. 
...siksi, että he ovat eri mieltä, ja en pidä sitä hyvänä. 
Puhemies Maria Lohela
Viimeinen kysymys tähän aiheeseen, edustaja Feldt-Ranta. 
16.50
Maarit
Feldt-Ranta
sd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Suomi on saanut kokoaan ja ehkä myös ansioitaan enemmän arvostusta ja asemaa kansainvälisesti pitkälti vakaan ja viisaan ulkopolitiikkamme ansiosta. Nyt muutaman kuukauden aikana ulkoministeri ja hallitus ovat tehneet useita ikäviä ulostuloja, jotka ovat horjuttaneet tätä vakautta. Viittaan nyt taannoiseen epäonnistuneeseen Etyj-kokouksen pakotepäätökseen, tämänviikkoiseen julkiseen nokitteluun naapurillemme Ruotsille tai tämänviikkoiseen EU-päätökseen, jossa ajauduimme kyllä epämääräiseen seuraan. Myös osa diplomaateistamme ja tänään myös Ulkopoliittisen instituutin johtaja ovat käyttäneet kriittisiä puheenvuoroja tästä hallituksen toiminnasta. Pääministeri Sipilä, otattehan nämä huolet tosissanne ettekä anna Suomen hyvän kansainvälisen maineen valua viemäristä? 
16.51
Pääministeri
Juha
Sipilä
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Otan kaikki kansalaisten ja kansanedustajien huolet tosissani. 
Kysymyksen käsittely päättyi. 
Viimeksi julkaistu 30.5.2016 15:44