Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen tarkoituksena on lisätä syyteneuvottelujen käyttöä. Esitys liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen nopeuttaa ja sujuvoittaa oikeusprosesseja. Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä hallitusohjelmassa on nimenomaisesti mainittu syyteneuvottelujen käyttöalan laajentaminen.
Nykyinen syyteneuvottelua koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 2015. Ajatuksena on, että rikoksentekijä saa tunnustuksen vastineeksi lievemmän rangaistuksen. Menettelyssä syyttäjä laatii tuomioesityksen, jota käsitellään tavallista oikeudenkäyntiä suppeammassa tunnustamisoikeudenkäynnissä. Syyteneuvottelu koskee rikoksia, joiden enimmäisrangaistus on kuusi vuotta vankeutta. Poikkeuksena tästä ovat eräät väkivalta- ja seksuaalirikokset, jotka on suljettu syyteneuvottelujen ulkopuolelle niiden rangaistustasosta riippumatta. Ei ole haluttu, että näihin rikoksiin voidaan käyttää syyteneuvottelua. Menettelyn käyttö edellyttää rikoksen asianomistajan suostumusta. Tämä on aina hyvä muistaa.
Tavoitteet tälle syyteneuvottelulle ovat tietysti hyvin merkittäviltä osin prosessiekonomiset. Se tarkoittaa sitä, että oikeudenkäynti järjestetään mahdollisimman joutuisasti ja kustannustehokkaasti oikeusturvasta kuitenkaan tinkimättä. Pelkkä tunnustus ei tietysti yleensä ole näyttö siitä, onko joku syyllistynyt rikokseen. Muutakin näyttöä yleensä edellytetään. Kun osa teoista käsitellään normaalia täysimittaista rikosprosessia kevyemmässä menettelyssä, vapautuu viranomaisten resursseja myös niihin erittäin vaativiin, laajoihin rikosasioihin, ja näin tosiaan jää aikaa muidenkin asioiden käsittelyyn enemmän.
On hyvä muistaa, että syyteneuvottelun käynnistäminen on aina syyttäjän päätösvallassa. Se ei ole mikään asia, jonka voi haluta tai tahtoa tai jonka asianosaiset voivat sopia, vaan aina viime kädessä syyttäjä päättää.
Lähtökohtana syyteneuvotteluissa tulisi olla, että tuomioesityksestä ja tunnustamisoikeudenkäynnistä saadaan tuntuvia prosessiekonomisia etuja verrattuna tavanomaiseen käsittelyyn. Tarkoituksena ei siis ole, että menettelyä käytetään yksinkertaisten tai lievien rikosten selvittämiseen, eikä tosiaankaan tunnustus automaattisesti johda syyteneuvottelumenettelyyn.
Syyteneuvottelua koskevien selvitysten mukaan syyteneuvottelua käytetään tällä hetkellä paljon ennakoitua vähemmän. Itse luin tästä Krimon selvityksen, ja se vaihteli alueittain ja syyttäjien osalta. Totta kai olisi toivottavaa, että tätä käytetään niihin asiaryhmiin, joihin se on tarkoitettu, jos se katsotaan järkeväksi.
Nyt käsiteltävän esityksen tavoitteena on lisätä syyteneuvottelun käyttöä laajentamalla järjestelmän soveltamisalaa ja kehittämällä itse menettelyä koskevia säännöksiä. Esityksessä ehdotetaan, että syyteneuvottelun soveltamisalaan kuuluviin rikoksiin lisätään törkeä huumausainerikos, törkeä ryöstö ja törkeä ihmiskauppa. Seuraamusten osalta neuvotella voisi yhteisösakosta ja liiketoimintakiellosta sekä rikoshyödystä tilanteessa, jossa syyttäjän vaatimus rikoshyödyn määrästä ylittää sen, mitä asianomistaja on vahingonkorvausta vaatinut.
Lisäksi esityksessä on useita ehdotuksia, joilla pyritään lisäämään syyteneuvottelumenettelyn käytettävyyttä. Viranomaisille esimerkiksi asetettaisiin selkeämpi velvollisuus arvioida syyteneuvottelun edellytyksiä yksittäistapauksissa, ja tunnustamisoikeudenkäynnin järjestämisen jokseenkin tiukkaa 30 päivän määräaikaa ehdotetaan pidennettäväksi 60 päivään.
Lausuntopalautteessa, jota esitys sai, siihen on suhtauduttu pääosin myönteisesti. Lausuntopalautteen enemmistö ilmaisi kannattavansa soveltamisalan laajennusta koskevia ehdotuksia, vaikka niitä eivät kaikki pitäneet ongelmattomina. Tältä osin voidaan todeta, että törkeä huumausainerikos, törkeä ryöstö ja törkeä ihmiskauppa ovat perusmuotoisina tekomuotoina jo nykyisin syyteneuvottelujen soveltamisalassa. Lainsäätäjän voidaan jo ennestään siten katsoa hyväksyneen sen, että tämäntyyppiset rikokset voivat periaatteessa olla syyteneuvottelujen alaisuudessa. Törkeän huumausainerikoksen ja törkeän ihmiskaupparikoksen ottamista syyteneuvottelun soveltamisalaan on esityksessä perusteltu erityisesti prosessiekonomisilla hyödyillä. Näiden rikosten tutkinta on poliisissa hyvin aikaavievää ja kallista, mistä voidaan ihmiskaupparikosten osalta mainita esimerkiksi niin sanotut marjanpoimijatapaukset. Koska ihmiskaupparikokset ja ryöstörikokset kohdistuvat erityisen herkkinä pidettäviin oikeushyviin, tulisi syyttäjän esityksen mukaan kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota asian laatuun harkitessaan syyteneuvottelun edellytyksiä näiden rikosten osalta.
On syytä korostaa, että syyteneuvottelun mahdollistaminen tietystä rikosnimikkeestä tai seuraamuksesta ei vielä itsessään merkitse, että tällaisista rikoksista tullaan aina syyteneuvottelemaan, kuten tuossa aiemmin jo toin esille. Asian soveltuminen syyteneuvotteluun on aina syyttäjän ja tuomioistuimen harkinnassa. Ei ole siis vastaajan tai tunnustajan harkinnassa, että hän voisi valita tällaisen. Syyttäjän on harkinnassaan kiinnitettävä huomiota asian laatuun ja siihen, onko siitä saavutettavissa säästöjä ja ajansäästöä täysimittaiseen oikeudenkäyntiin verrattuna, kuten jo aiemmin toin esille. Ja tosiaan pelkästään epäillyn halu ei oikeuta saada syyteneuvotteluja käyntiin.
Lausuntopalautteessa kiinnitettiin huomiota lisäksi tunnustuksen vapaaehtoisuuden ja oikeellisuuden arviointiin. Näiden seikkojen varmistamista on korostettu esityksen perusteluissa. Tuomioistuimen tehtävä on kontrolloida, että tunnustus on annettu vapaaehtoisesti ja vastaa tosiasioita. Tuomioistuinkontrollin lisäksi esityksessä korostetaan muiden prosessin toimijoiden, kuten epäillyn avustajan ja muiden rikosprosessiketjun viranomaisten, roolia väärien tunnustusten tulevaksi ehkäisemiseksi.
Esitysluonnos on myös ollut lainsäädännön arviointineuvoston arvioitavana. Arviointineuvosto piti myönteisenä sitä, että esityksessä on hyödynnetty erilaista tutkimus- ja tilastotietoa. Arviointineuvosto katsoi, että esitys täyttää kiitettävästi lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen vaatimukset. — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.