Arvoisa puhemies! On varmaan tarpeen käydä läpi, miksi näitä päätöksiä ja säästölakeja, työllisyysuudistuksia, tuodaan. [Välihuutoja vasemmalta] Syy on se, että paitsi että Suomessa on korkea ja jatkuva velkaantuminen, [Vasemmalta: Joka jatkuu!] korkea, Euroopan nopein ikääntyminen, meillä on myös matala syntyvyys ja pienet ikäluokat. [Eveliina Heinäluoma: Ja lapsiperheköyhyys!] Meillä on hiipuva ja matala talouskasvu ja heikko tuottavuuskehitys. Ainoa kestävä tapa tässä tilanteessa varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan huomista on vahvistaa työllisyyttä, [Aino-Kaisa Pekonen: Leikata lapsilta!] ja se on tämän uudistuksen, tämän säästölain, tavoitteena.
22 700 uutta työllistä on vaikutusarvioiden mukaan tämän lain vaikutus. Toki tunnistamme sen, että se riippuu tulevien vuosien kehityksestä, mutta arvio, jonka virkamiehet ovat virkavastuulla laatineet, on 22 700 työllistä. Minä uskallan puolustaa tässä salissa sitä, että työnteko on kestävin tapa vähentää köyhyyttä ja huono-osaisuutta. Se on kestävin tapa vähentää lapsiperheköyhyyttä. Vanhempien työllistymisen tukeminen on kestävin tapa vähentää eriarvoisuutta ja lapsiperheköyhyyttä. [Välihuutoja vasemmalta]
Tässä salissa esitetyissä vaikutusarvioissa, jotka perustuvat tähän hallituksen esitykseen, on tärkeää huomata se, että ne ovat staattisia eivätkä huomioi työllisyysvaikutusta. Työllisyysvaikutus on tällä lailla 22 700, ja ensi vuoden osalta yksistään hallituksen ensi vuonna voimaan tuomilla laeilla on arvioiden mukaan 60 000—65 000 työllisen työllisyysvaikutusarvio. Se on siis merkittävä, ensimmäinen budjetti, ensimmäinen vuosi Orpon hallituksen työllisyyspolitiikkaa ja työn linjaa. [Eveliina Heinäluoma: En halua nähdä toista!] Tämän hallituksen linja perustuu pohjoismaiselle työn linjalle, sille arvovalinnalle ja peruspohja-ajatukselle, [Niina Malm: Rusinat pullasta ‑ajattelulle!] että jokainen työikäinen ja työkykyinen suomalainen osallistuu ja on työelämässä työelämän ja työvoiman käytössä.
Se, mitä tulemme tekemään, on se, että vahvistamme jokaisesta kohdasta työllisyyttä. Edellisessä esityksessä, jonka ministeri Satonen toi, se oli tavoitteena työttömyysturvan uudistamisen kautta. Teemme myös työmarkkinauudistuksia, joilla pyritään tekemään palkkaamisen kynnyksestä matalampi, jotta työpaikkoja syntyisi lisää. Uudistamme siis työelämää. Puramme kannustinloukkuja tekemällä sosiaaliturvaa koskevia muutoksia. Teemme veroratkaisuja, jotka vahvistavat työnteon kannattavuutta. Vahvistamme myöskin kasvun edellytyksiä lukuisilla toimilla.
On kysytty tästä nimenomaisesta esityksestä, tästä indeksijäädytyskokonaisuudesta, miten sen yhteydessä on arvioitu kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa, ja se kysymys onkin mielestäni oikeutettu ja oikea. Tämän indeksijäädytyksen toteutuksen yhteydessä tehtiin ratkaisu jo hallitusneuvotteluissa, että indeksijäädytysten ulkopuolelle jätettiin viimesijainen toimeentulotuki, elatustuki, jota maksetaan yksinhuoltajille, veteraanien rintamalisä, vammaisetuudet ja eläkkeet. Eli toimet on pyritty kohdistamaan ylipäätäänkin hallituksen politiikassa mahdollisimman kohdennetusti niihin ihmisiin, joilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.
Yksi tällainen ryhmä, josta edustaja Pitko kysyi, liittyy opiskelijoihin. Opiskelijoiden kohdalla pienituloisuus on pääosin hyvin lyhytaikaista. Meillä on korkeasti koulutetuilla paitsi maksuton koulutus myöskin hyvä työllistymisnäkymä ja hyvät elinkaaritulot. [Veronika Honkasalon välihuuto] Meillä on tällä hetkellä erittäin korkea työllisyysaste korkeasti koulutetuilla, joten siitä näkökulmasta uskallan puolustaa myöskin tätä ratkaisua. Opiskelijoiden kohdalla on tärkeää huomioida myöskin se, että kun valtiontakausta opintolainassa nostetaan, niin opiskelijoiden käytettävissä olevat tulot jopa kasvavat tämän kokonaisuuden myötä, kun laina huomioidaan. Toki mennään lainapainotteisempaan suuntaan, mutta kun katsotaan sukupolvia, niin tämäkään ei aivan vierasta ole.
Tosiaan Suomessa on korkea, maksuton, laadukas koulutus, ja me olemme hyvä maa opiskelijoille näiden jälkeenkin. Itse asiassa näin yhden vertailun, jonka mukaan Suomi on Pohjoismaista Norjan jälkeen toiseksi paras, mitä tulee opiskelijoiden etuuksiin sekä kun otetaan suorat tuet huomioon. Tämä tarkoittaa sitä, että kun olemme Pohjoismaiden kakkonen, niin varmasti olemme maailman mitassa aivan siellä kärjessä, hyvä maa opiskelijoille tästä eteenkin päin.
Olemme toimittaneet laajat vaikutusarviot näistä esityksistä ja niiden yhteisvaikutuksista, aivan niin kuin eduskunta on toivonut ja myöskin edellyttänyt. Seuraavaksi siirrytäänkin sitten käsittelemään seuraavaa esitystä, joka tähän kokonaisuuteen myös liittyy. — Kiitoksia.