Arvoisa rouva puhemies! Sitralla on merkittävä rooli tutkimus- ja tulevaisuusorganisaationa, kuten kertomuksessa todetaan, sekä myös lainsäädännön tukena. Sitra on monella tavalla ajan hengessä ja myös muutoksen aallonharjalla sekä meidän kansanedustajien päätöksien tukena, kun olemme tekemässä tulevaisuutta. Asiantuntijoiden lisäksi Sitralla on kokeilutietoa, ja toivon, että Sitra säilyttää ketteryytensä tällaisena monialaisena toimijana.
Muutama sana kärkihankkeista, jotka liittyvät siis teemoihin "Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet", "Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta" ja "Kestävän hyvinvoinnin ja työn toimintamallit". Näistä kiitos, ja erityisesti haluan puhua resurssiviisaasta ja hiilineutraalista yhteiskunnasta ja siihen liittyvästä bio- ja kiertotaloudesta.
Sitran raportissa todetaan — ja luen tämän toistonkin uhalla, koska tämä on mielestäni huikea näköala: "Vaikka ilmastonmuutos ja luonnonvarojen hupeneminen ovat yksi suurimpia globaaleja ongelmia, niiden torjuminen on synnyttänyt yhden maailman nopeimmin kasvavista liiketoiminta-alueista. Globaalin cleantech-markkinan suuruus on arviolta noin 1 600 miljardia euroa ja esimerkiksi kiertotalouden globaali markkina lähes 1 000 miljardia euroa." Tämähän tarkoittaa siis huikeita työmahdollisuuksia ja arvonlisää Suomelle. Vaikka Suomi on pieni maa, niin meillä on korkean osaamisen, korkean koulutuksen avulla mahdollisuus toimia merkittävänä cleantech-toimijana. Nämä luovat siis työn ja vientielinkeinojen näköaloja, ja sitä me varmasti haluamme täällä kansanedustajina edistää.
Sanonpa senkin, että jokainen, joka nimittelee biotaloutta tai kiertotaloutta navettanäpertelyksi, tulkoon todellisuuteen. Sitran useissa hankkeissa biotalous laajasti ymmärrettynä on mukana. Biotalouden tekijät — puhtaat raaka-aineet, ammattitaito, korkea jalostusaste — ovat vahvuuksiamme, kun vain niitä käytämme korkeaa osaamistamme hyödyntäen. Jos luemme maailman megatrendejä, bio, eko, luomu ja lähi yhdistettynä siihen high techiin ovat kovasti tulevaisuuden bisneksiä. Tässä kohtaa Suomen historiaa kannattaa vaihtaa puhe navetanparsista maailman muuttumiseen ja siihen, miten me tartumme siitä kiinni.
Biotalous on myös osa kiertotaloutta. Epäorgaaniset aineet on saatava entistä tehokkaammin kiertoon niin, että ne säilyttävät arvonsa tuossa ketjussa. Erityisesti kertomuksen kiertotaloutta koskeva luku ja sen ajatus pitäisi mielestäni sitoa mahdollisimman tiukkaan kiinni koulujen opetussuunnitelmiin eri tasoilla. Ja kuten kertomus myös viisaasti toteaa, ponnisteluja teollisuuden mukaan saamiseksi tulee jatkaa, mutta sen täytyy tapahtua maailmanlaajuisesti, siis globaalisti. Kun ilmastonmuutos on yhteinen, myös keinojen sen torjumiseksi täytyy olla yhteisiä ja rajat ylittäviä, kaikki mukana.
Olen kertomuksen kanssa samaa mieltä siitä, että kiertotalous on tahdon asia. Sitra on ollut merkittävässä roolissa tekemässä askelmerkkejä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Fossiilisesta taloudesta tulee siirtyä entistä rohkeammin hiilineutraalimpaan talouteen, jossa hajautetuin ratkaisuin voimme nähdä esimerkiksi koko Suomen asuttuna ja elinvoimaisena, myös huoltovarmuuden kannalta.
Sitra on tarttunut haastavaankin aiheeseen eli digitalisaatioon, joka edelleen lienee synonyymi myös terveydenhuollossa sydämen vajaatoiminnan lääkityksessä, mutta nyt varmaankin tarkoitetaan siis tietojärjestelmiin ja sähköiseen tiedonsiirtoon liittyviä prosesseja. Niissä on haasteita, ja on hyvä, että raportti toteaa sen ääneen. Viisauden alku on tosiasioitten tunnustaminen. Sähköisessä asioinnissa kompastuskivenä ovat edelleenkin kalliit ja yhteensopimattomat tietojärjestelmät, minkä me kuntapäättäjinäkin tuskallisesti tiedämme. Tämä on merkittävä haaste tämän hallituksen eteenpäinviemälle sote-uudistuksellekin.