Värderade talman, arvoisa puhemies! Det är helt unikt att så många har engagerat sig för Vasa centralsjukhus ställning. Medborgarinitiativet för omfattande jour vid Vasa centralsjukhus har undertecknats av drygt 67 000 medborgare. Sällan har vi på så kort tid sett ett så stort engagemang hos så många. Varför? Jo, därför att frågan berör. Därför att många ansett att Österbotten och Vasa centralsjukhus blivit orättvist behandlade, och för att man ville visa att det inte är okej. För att få regeringen att lyssna och att ändra sig. 

Det handlar om jämlik behandling av oss medborgare, det handlar om att vi i framtiden ska kunna ge bästa tänkbara möjligheter att utveckla våra landskap. Vi vill inte ha en toppstyrning. Det handlar om att vi är många som månar om att vården också i framtiden ska fungera väl såväl på svenska som på finska. Du ska kunna känna trygghet i vardagen och veta att vården fungerar då du behöver den.  

Därför engagerar det här medborgarinitiativet så många. Och frågan är fortsättningsvis brännhet. Det märkte vi just här också på frågetimmen. Det som däremot är trist, verkligt tråkigt är att minister Rehula valde att inte vara här i salen nu när initiativet diskuteras. Det är en signal, en tydlig signal — tyvärr — och en mycket nonchalant signal. Strax innan kommunalvalet debatterades ett annat medborgarinitiativ här i salen som gällde Malms flygfält. Då var tre centerministrar på plats, med statsministern i spetsen. I dag är som sagt ministerbåset tomt. Det gillar vi inte, det gillar inte svenska riksdagsgruppen och jag är övertygad om att många österbottningar förundrar sig över hur man kan göra så här. 

Värderade talman! Svenska riksdagsgruppen har varit entydig i sin ståndpunkt från första början. Vasa ska ha fulljour. Vi krävde en 12+1-lösning i december då riksdagen efter segsliten debatt slog fast vilka sjukhus i landet som ska få fulljour. Hela oppositionen stödde 12+1, som var den enda rationella lösningen. Det har funnits många sakargument som talat för fulljour i Vasa: Landskapet Österbotten är ett av landets mest framgångsrika, har en god sysselsättning, ett starkt näringsliv, en stor export och en stark tvåspråkighet. Landskapet Österbotten är också det landskap i landet där de språkliga rättigheterna tryggas bäst. Och det gäller också Vasa centralsjukhus. 

Arvoisa puhemies! Viime joulukuussa eduskunnalla oli hyvä tilaisuus tehdä hyvä ja kaikkia tyydyttävä päätös, joka antaisi sekä Vaasan että Seinäjoen keskussairaaloille täyden ympärivuorokautisen päivystyksen. Kuitenkin hallitus oli itsepäinen, jos en sanoisi lyhytnäköinen, kun Vaasassa hyvin toimivaa kaksikielistä keskussairaalaa ei nostettu täyspäivystyssairaaloiden joukkoon. Asiantuntijatahot, kuten Sitra ja THL, taas katsoivat, että Vaasassa pitäisi olla laajan päivystyksen sairaala. Meillä on lukematon määrä asia-argumentteja, jotka edelleen puhuvat tämän asian puolesta. 

Voidaan sanoa, että hallituksen piittaamattomuus on johtanut nyt siihen, että edelleen keskustellaan tästä. Nyt, siis viisi kuukautta myöhemmin, eduskunta saa ottaa kantaa asiaan uudelleen ja tällä kertaa kansalaisaloitteen ja samansisältöisen lakialoitteen muodossa. Mutta toki on niin, että myös sote-uudistuksen yhteydessä eduskunta joutuu käsittelemään asian kertaalleen, koska laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 11 §:ssä lyödään lukkoon, mitkä maakunnat tulevaisuudessa vastaavat laajan ympärivuorokautisen päivystyksen palveluista. Siis yksinkertaisinta olisi tehdä lisäys tähän niin, että Pohjanmaan maakunta myös kuuluisi niihin. Tällä tavalla asia olisi ratkaistu, ja se voitaisiin tehdä nyt, kun asia on täällä eduskunnassa vireillä. 

Toivon siis, että vihdoinkin järki voittaisi. Mutta mikä on hallituksen valmius muuttaa päätöstä? Se on kysymys, mihinkä me haluamme vastauksen. Äsken kuulimme, että mikään ei tule muuttumaan Vaasassa. Äsken kuulimme kyselytunnilla, kun ministeri Rehula vastasi, että tässähän kuitenkin kaikki säilyy. Hyvä, jos näin on. Silloin voi vain kysyä, minkä takia ei sitten voida nostaa Vaasan keskussairaalaa niitten joukkoon, joissa on laaja päivystys. Se on se kysymys. Jos se ei maksa mitään, jos tälle ei ole muita perusteluita, minkä takia se on mahdoton tehtävä? Siihen me haluaisimme vastauksen. 

Kysymys on siitä, onko hallitus niin välinpitämätön kuin miltä nyt näyttää. Eikö kansalaisaloite, jonka takana on 67 422 huolestunutta kansalaista, ole sen arvoinen, että ministerikin olisi itse paikalla? Tyhjä ministeriaitio kertoo jostain. Vaikkakin hallituksen ja peruspalveluministerin oma kanta tässä asiassa on selvä, niin on silti surullista, että ministerit eivät ole paikalla puolustamassa omaa linjaansa.  

Eduskunnan joulukuun päätös tarkoittaa, että Seinäjoen keskussairaalalla on oltava valmiudet ottaa vastaan ja antaa hoitoa pohjanmaalaisille potilaille myös ruotsiksi. Haluan muistuttaa siitä, että tasavallan presidentti, kun hän vahvisti päivystyslain, poikkeuksellisen selkein kirjauksin edellytti, että mikään toiminto ei siirry Vaasasta Seinäjoelle ennen kuin palvelut käytännössä voidaan taata myös ruotsiksi. Mitä tälle asialle nyt tällä hetkellä kuuluu? Myös siihen meidän pitäisi saada vastaus, ja vastauksen antajana pitäisi olla ministerin, joka nyt on valitettavasti muualla. 

Värderade talman! Det finns ett förslag till ny jourförordning, och det ska klart sägas ut att den förordningstexten som nu har gått på utlåtanderunda är bättre än vad vi vågade tro att den skulle vara. För det ska vi ge regeringen en eloge. Men det är också så att man fortsättningsvis håller fast vid det att det ska finnas 12 fulljoursjukhus, och det här är svårt att förstå varför. Många funktioner föreslås alltså fortsätta som förr vid Vasa centralsjukhus, och det är just därför som det är så svårt att förstå varför man inte kan ta steget ut och godkänna 12+1-modellen som också tryggar sjukhuset utveckling och framtid på sikt. 

Låt mig avsluta med att säga det, att hela den här vårdreformen borde leda till att vi skulle få landskap som på riktigt själva kan påverka sin utveckling. Vi behöver inte en toppstyrning, vi vill ha verklig självstyrelse. En toppstyrd mellanhand till statsmakten som landskapen nu ser ut att bli, det behöver vi inte. Låt regionerna utvecklas utgående från sina egna förutsättningar, och ta förnuftet till fånga och ge Vasa centralsjukhus fulljour! 

Och jag säger det igen: slå inte sönder vårdstrukturer som fungerar. Man borde inte heller missa de passningar som ges när det handlar om att skapa fungerande tvåspråkiga lösningar. Man borde inte slå sönder sådant som man vet att fungerar. Vård på eget språk är en central del av patientsäkerheten, och det borde man i alla sammanhang beakta. 

Värderade talman! Som ledamot Henriksson säger här så är det här en fråga som har engagerat väldigt många. Socialdemokraterna har i samtliga skeden av behandlingen av den här frågan stött 12+1-modellen, såväl i utskottsarbete som här i plenum. För oss är det här inte en regionalpolitisk fråga utan det är en fråga om grundläggande rättigheter. Vi vill stöda en modell där alla finländares grundläggande språkliga rättigheter tryggas. 

Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraatit ovat tukeneet tätä 12+1-mallia siitä syystä, että me haluamme turvata sellaisen yhteiskunnan, jossa kaikkien suomalaisten perusoikeudet, myös kielelliset oikeudet, turvataan. Sen takia on tärkeää, että eduskunta tätä asiaa nyt uudelleen pohtiessaan myös ottaa tämän huomioon. 

Arvoisa puhemies! Tässä asiassa on syytä ottaa huomioon myös se, että Vaasa on kaikkein kauimpana kaikista yliopistosairaaloista — jo se on yksi peruste siihen, miksi sillä kulmalla tarvitaan sellainen sairaanhoito, sellainen sairaala, jossa on päivystystä ympärivuorokautisesti. Vaasa on myöskin kasvava kaupunki, se on vientikaupunki. Mutta se, jos ei siellä taata sitä, että siellä saa hoitoa ympärivuorokautisesti, tulee olemaan este Vaasan tulevalle kasvulle ja koko Suomen viennille. Puhumattakaan sitten siitä, että nyt vaaditaan, että Seinäjoella turvataan kielelliset oikeudet. Se on ihan hyvä, että vaaditaan, ja niin pitää ollakin, mutta se ei tule koskaan vastaamaan sitä, että äidinkielenään ruotsia puhuvat suomalaiset saisivat omalla äidinkielellään palveluita. Kouluruotsilla niiden takaaminen suomenruotsalaisille ei anna sellaista turvaa ja pohjaa kuin antaa se, että siellä on oikeasti kaksikieliset hoitajat ja lääkärit, niin kuin meillä Vaasassa tällä hetkellä on. 

Ärade talman! Regeringen hade alla möjligheter senaste höst att inse fakta bakom frågan om fulljour för Vasa centralsjukhus och bevilja det sjukhuset denna status. Men i stället valde man att göra det här till en prestigefråga och att stånga pannan blodig mot den österbottniska furan helt i onödan.  

Presidentti Niinistö on lausumassaan todennut, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ole tarkoin kuvannut, miten kielellisten oikeuksien toteutuminen käytännössä järjestetään. Laki taas sisältää aivan ehdottoman velvollisuuden turvata kielelliset oikeudet, ja presidentin mukaan päivystyspalveluja voidaan siirtää Vaasasta Seinäjoelle vain, jos siirrettäessä vallitsee varmuus siitä, että potilaat saavat palvelut valintansa mukaan suomen tai ruotsin kielellä. Miten hallitus... — Nyt aitio on tyhjä, niin että tämä on vähän tämmöinen retorinen ulvahdus maailmankaikkeuteen, mutta kysyn kuitenkin: miten hallitus aikoo varmistaa tämän, vai olisiko kuitenkin parempi nyt hyväksyä faktat ja suostua tähän 12+1-malliin? 

Arvoisa herra puhemies! Kansalais-aloite on kerännyt yli 67 000 nimeä, ja on hyvä, että ihmiset ovat tärkeissä asioissa aktiivisia. En aivan ymmärrä sitä, että tässä nyt kyseenalaistetaan sitä, että ministeri ei ole täällä paikalla, sillä kansalaisaloite on nyt vasta lähetekeskustelussa. [Stefan Wallinin välihuuto] Tämä lähetekeskusteluhan etenee tästä sitten valiokuntakäsittelyyn, minkä pitää olla perusteellinen, ja eduskunta tulee tämän kansalaisaloitteen käsittelemään huolella, varmasti tarkastelemaan tätä 12+1-mallia ja muita malleja, niin että varmistetaan hyvä hoito kaikille ympäri Suomen, ja sen jälkeen eduskunta tekee kansalaisaloitteesta päätöksen. En itse koe tätä millään tavalla aiemman keskustelun jatkoksi. 

Meillä on ollut paljon hyviä kansalaisaloitteita käsittelyssä, ja niillä on muutettu lainsäädäntöä. On hyvä, että tästäkin on nyt vielä yksi perusteellinen läpikäynti valiokunnassa ja sen jälkeen eduskunta tekee oman ratkaisunsa. 

Arvoisa puhemies! Tuen täysin varauksetta ajatusta siitä, että Vaasan keskussairaalalla olisi laajan päivystyksen status.  

Kuitenkin tämä tapahtumien kulku, jota on nyt seurattu miltei vuosi, on saanut tilanteen mukaan aina mitä erikoisimpia käänteitä. Päivää ennen kuin hallitus antoi esityksensä terveydenhuoltolain uudistuksesta, edustaja Strand sanoi, että lobbaus Vaasan hyväksi tuottaa tulosta, ja tänään kansalaisaloitteella vaaditaan tähän lisäpykälään muutosta. Tällä viikolla myöskin Pohjalaisen pääkirjoitus toteaa, että STM julkaisi työryhmien raportit erikoissairaanhoidon työnjaosta ja mitään merkittäviä muutoksia Vaasan keskussairaalan toimintaan ei ole tiedossa tai tulossa. Tätä myöskin puoltavat asiantuntijat. Sen sijaan terveydenhuoltolain 43 § velvoittaa sairaanhoitopiiriä sopimaan asioista, kuten työnjaosta, järjestämissopimuksin erva-alueilla. Sen sijaan siitä, mitä Seinäjoen kanssa sovitaan, tulisi yhteisymmärryksessä sopia myöskin Pirkanmaan erva-alueen kanssa. Ja näin ollen [Puhemies koputtaa] on mahdollisuus sopia niin, sairaanhoitopiirien niin halutessa. Kyse on siis siitä, että Vaasan sairaanhoitopiirillä on mahdollisuus sopia [Puhemies koputtaa] päivystyksestä juuri sellaisessa laajuudessa kuin se itse haluaa. 

Arvoisa puhemies! Kyllä minä ihmettelen tätä, kun puhutaan siitä, että mikään ei muutu ja kaikki pysyy ennallaan. Sekö on Suomen tavoite, että mikään ei muutu, ei ainakaan Vaasan seudulla, missä 2 prosenttia väestöstä tuo lähes 40 prosenttia koko maan energiateknologian viennistä? Mikään ei muutu — ei se ole tavoite. Meidän pitää mennä eteenpäin, meidän pitää kehittää. Emme me voi kieltää seutua omalla rahallaan kehittämästä erikoissairaanhoitoa, joka kuuluu siihen ekosysteemiin, joka kilpailee globaalisti, joka myös rahoittaa muitten seutujen sairaaloita. Minä en ymmärrä tätä, että "mikään ei muutu". Sekö on kokoomuksen tavoite? Ei arvioida vaikutuksia yrityksiin, ei vientiin, ja toivotaan, että mikään ei muutu. Nyt vähän positiivisuutta ja rohkeutta, kiitos. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä erikoissairaanhoidon työnjaossa ja päivystysuudistuksessa on kyse juurikin siitä, että koko Suomen terveydenhuoltoa muutetaan ja perustason terveydenhuoltoon satsataan ja niin, että erikoissairaanhoidon kustannuksia saadaan kehitettyä ja tasapainoa oikeanmukaisemmaksi, mikä hyödyttää koko kansakuntaa.  

Myöskään en olisi huolissani Vaasan talousalueesta, sillä vaikka Vaasa on muuttotappiopaikkakunta, valtio tukee erittäin suurin panoksin koko Pohjanmaata — sitä lisäarvoa, jonka alueen talous tuottaa — erilaisin panostuksin kansainvälisiin ja maiden välisiin hankkeisiin, uusiin innovaatioratkaisuihin ynnä muihin miljoonien eurojen edestä. Pari esimerkkiä mainittakoon: Midway Alignment, Wasa Station. Ja muun muassa tämä maakuntien rahoituslaki turvasi sen, että nettovaikutukset rahoitukseen Pohjanmaalle ovat neutraalit. 

Arvoisa herra puhemies! Tämä kansalaisaloite pyrkii kumoamaan päätöksen, joka on ollut varsin erikoinen ja vailla oikeasti hyviä perusteita. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen säilyminen Vaasassa on perusteltua 1) alueen kielellisen erityisyyden pohjalta — 100 000 ihmistä alueella puhuu ruotsia, 2) kielellisten oikeuksien toteutumisen, perustuslaillisen oikeuden vuoksi, 3) potilasturvallisuuden vuoksi. On erittäin kyseenalaista, kun äidinkieleltään täysin ruotsinkieliset lääkärit kirjoittavat potilaskertomuksia ja sitten lähettävät ne toiseen sairaalaan, missä puhutaan vaillinaisesti ruotsia. Mikä on tämän potilaan oikeusturva siinä tilanteessa, kun ei voi olla täysin varma, että edes hänen potilastietonsa ja kertomuksensa tulevat oikealla tavalla ymmärretyiksi? Minä toivon todella, että tämä menestyy ja johtaa sellaiseen tulokseen, että asia korjaantuu. 

Arvoisa puhemies!  Edustaja Feldt-Ranta on ihan oikeassa siinä, että me puhumme nyt kaikkien ihmisten perusoikeuksista ja siitä, että me haluamme kaikille samat oikeudet riippumatta siitä, missä asutaan. Nyt tämä kansalaisaloite koskee nimenomaan Vaasan keskussairaalaa, mutta näitä samoja oikeuksia on meillä kaikilla, ja silloin pitää aina miettiä myös sitä, että jos meillä on systeemi, joka toimii niin ruotsiksi kuin suomeksikin, miksi sitä lähdettäisiin rikkomaan. Se on tässä se kysymys. 

Edustaja Koski, te sanoitte myös, että mikään ei tule muuttumaan. Eihän se niinkään ole, vaan hallitushan tekee nyt niin, että valitsee kaksitoista a-maakuntaa, jotka mainitaan tässä laissa, joille annetaan laaja päivystys, ja sitten meillä on kuusi muuta maakuntaa, joiden mahdollisuudet rajataan. Tässä samassa tuli myös esille viime viikolla, että mitä esimerkiksi tulee lastenpsykiatrian vuodeosastohoitoon Vaasassa, niin se on nyt uhattuna. Kysyisin edustaja Koskelta, millä tavalla siinä turvataan näitten kaksikielisten tai ruotsinkielisten lasten oikeus tulevaisuudessa saada psykiatrista hoitoa. 

Arvoisa puhemies! Olen kiertänyt hyvin aktiivisesti Pohjanmaan maakunnan kunnissa ja konkreettisesti nähnyt sen, miten ihmiset kantavat huolta siitä, onko heillä oikeus saada jatkossakin palveluita omalla äidinkielellään, nimenomaan päivystyspalveluita omalla äidinkielellään, ja sen takia ymmärrän sen, miten laaja tuki tälle kansalaisaloitteelle on Vaasan seudulla ja Pohjanmaan maakunnassa. Ihmettelen hieman sitä, kun täällä ministeriaitiossakin äskeisellä kyselytunnilla todettiin, että mikään ei tule muuttumaan Vaasassa. Kysymys on juuri siitä, mikä status sairaalalla tulee olemaan tulevaisuudessa, ei siitä, että ehkä ne palvelut muuttuvat lähiaikoina tai lähiviikkoina, lähikuukausina tai lähivuosina, vaan siitä, miten sitä sairaalaa tullaan kehittämään pidemmällä aikajänteellä, ja sen takia on olennaista, että Vaasan keskussairaala kuuluu myöskin laajan palvelutason päivystyssairaaloiden joukkoon juuri sen tulevaisuuden palvelutason varustuksen turvaamiseksi.  

Toivon, puhemies, että tämä aloite käsitellään huolellisesti valiokunnassa, ja toivon myös sitä, että hallituspuolueet voisivat vielä arvioida omaa kantaansa, [Puhemies koputtaa] jotta eduskunnassa voisimme äänestää tämän aloitteen puolesta. 

Arvoisa puheenjohtaja! Maakunnat ovat varsin erilaisia, ja kun nyt tässä puhutaan Etelä-Pohjanmaasta, niin siellä on paljon ruotsinkielistä väestöä, ja sen takia meidän pitäisi päätöksiä tehdessä miettiä, miten me voimme tehdä päätöksiä niin, että huomioimme näiden alueiden erityispiirteet. Sen takia vihreätkin ovat kannattaneet tätä 12+1-mallia, niin että Vaasassa säilyisi laaja ympärivuorokautinen päivystys jatkossakin. Me yhdymme siihen huoleen, mitä presidenttikin on todennut, että miten me pystymme turvaamaan kielelliset oikeudet, jos tämä päivystys ei siellä säily. Tähän ei saatu varmuutta, kun itse lakia, minkä tämä kansalaisaloite haluaa nyt kumota, käsiteltiin, ja toisaalta me tiedämme siitä käsittelystä, että tämä ei ole mikään taloudellinen kysymys, ja sen takia pidämme tärkeänä, että tämä 12+1-malli selvitettäisiin ja siihen voitaisiin mennä. 

Arvoisa herra puhemies! On tärkeää, että kaikki kansalaisaloitteet saavat arvokkaan kohtelun, ja olen kyllä edustaja Henrikssonin kanssa samaa mieltä siitä, että olisi ollut hyvä, että asiasta vastaava ministeri olisi tähän keskusteluun osallistunut. On aika tyly vastaus näille 67 000 kansalaiselle, että lyhyesti vain kuitataan, että mikään ei muutu, ennen kuin eduskunta on edes kansalaisaloitteesta käynyt lähetekeskustelua tai käsitellyt sitä valiokunnassa.  

Tämä kansalaisaloite pyrkii Vaasan keskussairaalan osalta ikään kuin kumoamaan viime joulukuussa äänestyspäätöksellä tehdyn päätöksen. Tältä osin eduskuntaryhmämme on samaa mieltä kuin tässä kansalaisaloitteessa esitetään, ja samalla muistutan, että tämä oikeus kyseenalaistettiin toisen kansalaisaloitteen, Aito avioliitto ‑aloitteen, kohdalla. Myöskään sen kohdalla ei ollut vielä tullut voimaan se lakiesitys, [Puhemies koputtaa] jota pyrittiin kumoamaan. 

Arvoisa puhemies! Jos miettii tai suhteuttaa tämän lähes 70 000 ihmistä Helsingin seutuun tai Uudellemaalle, niin se on varmaan sama kuin puoli miljoonaa ihmistä. Uskon, että silloin olisi ollut vähän enemmän ruuhkaa tuolla ministeriaitiossa. 

Jos oikein kuulin tuossa aikaisemmin hallituspuolueen edustajalta, niin he eivät kanna huolta Vaasan talousalueesta. No, me ainakin kannamme, suurin osa meistä, jotka tällä hetkellä olemme täällä salissa. Ja kyllä minua kiinnostaa sekin, onko tässä yhtään katsottu tulevaisuuteen. Esimerkiksi tämä Sitran selvitys, missä on 12 alueen vaihtoehto vuodelle 2025 ennustetun väestön mukaisessa suuruusjärjestyksessä: Helsinki, Tampere, Turku, Oulu — viidennellä sijalla Vaasa — Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Lappeenranta, Pori, Joensuu, Rovaniemi. Onko tätä katsottu? Onko tulevaisuuteen katsottu? Onko väestönkehitystä tsiigattu? Miksei palveluita kehitetä siellä, missä ihmisiä on? Tiedämme kaikki, että Vaasassa väestötiheys on melkein viisinkertainen suhteessa tiettyihin muihin kaupunkeihin, joihin ollaan nyt laaja päivystys myöntämässä. Kyse on statuksesta, niin kuin edustaja Urpilainen hyvin sanoi, ja tulevaisuuteen suuntautuvasta kehittämisestä. 

Arvoisa puhemies! Kun useaan kertaan täällä keskustelussa on viitattu sitaattiin, että mikään ei muutu, niin se liittyy tietysti näiden virkamiesten kommenttiin tästä STM:n selvityksestä. Ilman muuta hallitus haluaa katsoa eteenpäin ja antaa mahdollisimman hyvät olosuhteet sairaanhoitopiireille ja erityisvastuualueille itse kehittää sitä sairaanhoitoaan sillä tavalla kuin ne itse parhaaksi katsovat. 

Vaasa sen sijaan sairaanhoitopiirinä on osoittanut ikävä kyllä passiivisuutta tässä asiassa eikä ole riittävästi toiminut sen suhteen, että yhteistyötä Satakunnan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa olisi jo etukenossa viety eteenpäin. Selvitys Länsi-Suomen yliopistosairaalasta olisi saatava aikaan mahdollisimman pian. Vaikutukset ja panostukset Vaasaan, Pohjanmaalle talousalueelle ovat pelkästään positiivisia, ja niistä on hallituksella näytöt mustaa valkoisella. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Koski viittasi tässä vähän aikaisemmin ja Ministeri Rehula kyselytunnilla sanomalehti Pohjalaisen pääkirjoitukseen. Mikä ihmeen sosiaali- ja terveyspolitiikan peruskallio tämä sanomalehti Pohjalaisen pääkirjoituspalsta yhtäkkiä on? Mikä totuuden todistaja se yhtäkkiä on? On se kyllä erikoista, jos joutuu lukemaan sanomalehti Pohjalaisen pääkirjoituksesta, mitä mieltä hallitus on tietystä asiasta. Hallituksella oli koko syksy aikaa selvittää, mistä on kysymys ja mistä ei ole kysymys, mutta se epäonnistui surkeasti siinä tehtävässä. Nyt saamme kuulla, että mikään ei muutu. No, olisiko sitten syytä antaa tämä 12+1, täyden palvelun status, ihan virallisesti sen sijaan, että kiemurrellaan tässä jatkuvasti ja viitataan pääkirjoituksiin? 

Arvoisa puhemies! Onko hallitus tutkinut sitä myös, miten on kehitetty ja rakennettu nämä kuntien omistamat sairaanhoitopiirit? Vaasan sairaanhoitopiirillä on vähiten velkaa suhteessa omaan pääomaan. Ei olla velkarahalla rakennettu mitään tällaisia himmeleitä. Nyt ollaan antamassa laajan päivystyksen statusta sellaisille sairaaloille, joilla on huomattavasti enemmän velkaa suhteessa omaan pääomaan. Onko se tervettä taloudenpitoa, että edelleen pönkitetään tällaisia velkaisia sairaanhoitopiirejä? 

Arvoisa puhemies! Pidän sitä kyllä hyvin kummallisena, että edustaja Koski täällä nyt viittaa siihen, mitä Vaasan sairaanhoitopiirissä tehdään ja ei tehdä. Nyt on kyse siitä, mitä hallitus tekee, mitä kokoomus haluaa tehdä hallituksessa sen eteen, että Vaasassa olisi tulevaisuudessa myös laaja päivystys. Siitä, edustaja Koski, on kyse. Kyllähän yhteistyötä osataan tehdä, ja varmasti on niin, että siellä tehdäänkin. Se on kyllä hyvin ihmeellistä, että yritätte puolustautua tällä. Vaasalaisena teidän kannattaisi kaikin voimin yrittää vaikuttaa siihen, että hallitus ja ministerit ymmärtäisivät, että nyt vihdoin on se aika katsoa ja ymmärtää se, että ainoa oikea ratkaisu on lähteä  juuri  siihen,  mihin tämä kansalaisaloite myös tähtää,  elikkä  hyväksyä se 12+1 -malli.  

Sitten toiseksi: Jos mikään ei muutu, niin miksi ja miten on mahdollista, että sanotaan, että tällä myös tavoitellaan säästöjä, noin 190 miljoonaa säästöä? Mistä ne säästöt tulevat, jos [Puhemies koputtaa] mikään ei muuttuisi? 

Arvoisa puhemies! Jottei tämä menisi ihan kokonaan pohjanmaalaisten edustajien keskinäiseksi nahisteluksi, niin on syytä kyllä sanoa, että eihän tässä ole kyse mistään aluepoliittisesta asiasta. Tässä on kyse kaikkia suomalaisia koskevasta asiasta: perusoikeuksista, siitä, olemmeko sitä mieltä, että kaikilla suomalaisilla on samat perusoikeudet ja niitä noudatetaan joka puolella Suomea. Siitähän tässä on kyse. Juuri siitä syystä, arvoisa puhemies, myös presidentti puuttui tähän asiaan erittäin poikkeuksellisella tavalla, ja hän ylimpänä laillisuusvalvojana tältä osin teki tärkeän teon, kun hän liitti tähän päätökseen tällaisen passuksen. Aikaisemmin, monilla vuosikymmenillä, on ollut kaikkien eduskuntapuolueiden kunnia-asia, että yhdessä huolehdimme näistä perusoikeuksista, myös kielellisistä oikeuksista, ja toivon, että kaikki eduskuntaryhmät voisivat tästä pitkästä, erittäin tärkeästä vakauttavasta perinteestä myös tämän asian käsittelyn yhteydessä pitää kiinni. 

Tämä on, arvoisa puhemies, ennen kaikkea aluepoliittinen kysymys. Kansalaisaloitteenhan toivat eduskunnan puhemiehelle Vaasan kunnallisvaalien suurimmat voittajat: RKP:n ja SDP:n edustajat. 

Hallituksen tehtävänä on nimenomaan tehdä alueelle mahdolliseksi se, että siellä on sairaanhoitopiirillä itsellään laaja päätäntävalta siitä, millä tavoin se haluaa sairaanhoitopiiriä ja keskussairaalaa ja sen tekemää yhteistyötä kenties muiden erva-alueiden, esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tai sitten koko länsirannikon alueen, kanssa kehittää. Sen takia tietysti, kun tämä keskustelu on Pohjalaisen palstoilla ollut herpaantumatonta koko viimeisen vuoden ajan, ilman muuta Pohjalaista käytetään yhtenä referenssinä, koska se on ollut pääasiallinen foorumi, jolla tätä keskustelua on [Puhemies koputtaa] viimeisen vuoden ajan käyty. 

Värderade herr talman, arvoisa puhemies! Riksdagens beslut att lämna Vasa centralsjukhus utan omfattande jour är problematiskt ur många synvinklar, men framför allt är det problematiskt därför att de grundläggande språkliga rättigheterna på det här sättet uppenbart riskerar att inte förverkligas. Vasa centralsjukhus är ett välfungerande genuint tvåspråkigt sjukhus. Medborgarinitiativet har kommit till genom det stora engagemang som finns i den här frågan, naturligtvis i första hand lokalt i Österbotten, men också på andra håll i landet där man är orolig för hur de språkliga rättigheterna ska förverkligas i framtiden.  

Det här medborgarinitiativet erbjuder nu regeringen och riksdagen en möjlighet att ändra sin linje, att gå in för den modell, den så kallade 12+1-modellen, där också Vasa centralsjukhus skulle vara ett fulljoursjukhus. I motiveringarna till medborgarinitiativet betonas vikten av att sjukhusen med omfattande jour fyller kriterier om tillräckligt befolkningsunderlag, avstånd till universitetssjukhus, språk, ekonomi och kvalitet. Vasa centralsjukhus fyller alla de här fem kriterierna för ett sjukhus med omfattande jour, dessutom med bred marginal. Dessutom anser jag att grundlagsenliga rättigheter och kvalitet naturligtvis bör ges högsta prioritet i den här frågan. 

I undersökningarna framgår det att Vasa centralsjukhus är i topp också jämfört med andra centralsjukhus som beviljats status för omfattande joursjukhus. Det enklaste och billigaste alternativet, och dessutom sett ur de språkliga rättigheternas synvinkel, det enda fungerande alternativet är att ändra hälso- och sjukvårdslagens 50 § 3 moment så att det tillåter en modell med 12+1 sjukhus med omfattande jour, det vill säga att både Vasa sjukvårdsdistrikt och Södra Österbottens sjukvårdsdistrikt skulle beviljas rätt till omfattande jour. Då betyder det också att vi godkänner det medborgarinitiativ som nu behandlas, och också den lagmotion som kommer som följande fråga på dagordningen, som över 40 ledamöter undertecknat och lämnat in och som tar sikte på samma sak. 

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan 63/2016 todennut, että se pitää saamansa päivystysuudistusta koskevan selvityksen perusteella selvänä, että kielellisten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta Vaasan keskussairaala palvelisi ruotsinkielisiä asukkaita paremmin kuin nyt ehdotettu järjestely. Valiokunnan mielestä perustuslain 17 §:n kielelliset perusoikeudet parhaiten toteuttavana ratkaisuna voidaan pitää sitä, että laajan päivystyksen yksikkö sijoitettaisiin sekä Vaasan että Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin. Perustuslakivaliokunnan lausunto oli siten — ainakin minusta — selkeä kannanotto 12+1-ratkaisun puolesta. Valitettavasti hallituspuolueet eivät halunneet tällaista ratkaisua, vaikka se olisi ollut edullinen, käytännöllinen ja samalla myös turvannut ruotsinkielisen väestön perustuslaillisia oikeuksia myös käytännössä. 

Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi harvinaisen lausuman hyväksyessään lain päivystysuudistuksesta. Lausumassa tasavallan presidentti Niinistö kirjoitti, että lain soveltamisesta säädettävien asetusten antaja ja täytäntöönpanijat ovat virkavastuussa siitä, että kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat. Presidentti Niinistö totesi, että hänen käsityksensä mukaan se merkitsee "että päivystyspalveluja voidaan siirtää Vaasasta Seinäjoelle vain, jos siirrettäessä vallitsee varmuus siitä, että potilaat saavat nuo palvelut valintansa mukaan suomen tai ruotsin kielellä". Kaikessa harvinaisuudessaan tämä on tasavallan presidentiltä merkittävä ja myös selkeä kannanotto laissa turvattujen kielellisten oikeuksien puolesta. 

Kysynkin nyt — kysyisin, jos täällä olisi ministereitä läsnä — mitä hallitus on tehnyt varmistaakseen sen, että potilaat saavat palvelut sekä suomeksi että ruotsiksi Seinäjoella, niin kuin presidentti ja myös perustuslakivaliokunta ovat edellyttäneet. Missä vaiheessa tämä selvitys on, miten isoja kustannuksia tämä tulee aiheuttamaan ja millä aikataululla edetään? Miksi tämä siirto, kun paljon halvemmalla päästäisiin paljon parempaan tulokseen, jos Vaasa saa pitää täyden päivystyssairaalan asemansa? Minusta on aivan mahdotonta ymmärtää, miksi 12+1-ratkaisua pidetään näin mahdottomana. 

Värderade herr talman! Riksdagens behandling av jourreformen följde åtminstone enligt min mening inte till alla delar god behandlingssed. Social- och hälsovårdsutskottet skickade inte sitt sista förslag på nytt till grundlagsutskottet. För att det nya förslaget skulle ha kunnat konstateras vara grundlagsenligt borde det enligt min mening ha skickats till grundlagsutskottet för ny behandling. En av landets ledande grundlagsexperter har konstaterat samma sak. Men tyvärr vägrade regeringspartiernas ledamöter här i salen göra på det sättet. Dessutom beaktade social- och hälsovårdsutskottet inte alls överläkaren för Vasa cent-ralsjukhus Auvo Rauhalas utredning. Där framgick det att social- och hälsovårdsministeriets utredning om Vasa centralsjukhus inte till alla delar var helt korrekt.  

Det är viktigt och enligt grundlagen en förutsättning att de språkliga rättigheterna fungerar också i praktiken. Regeringspartierna i riksdagen har medvetet röstat för en linje som innebär att den svenskspråkiga befolkningen riskerar — uppenbart riskerar — att inte ha samma rätt till vård på modersmålet som den finskspråkiga befolkningen. Det beslut som fattats uppfyller enligt mitt förmenande inte de krav som grundlagsutskottet har ställt, och vi har inte heller fått något svar på hur man tänker fylla det uttalande som republikens president gav i samband med stadfästelsen av lagen. Det är fullständigt orealistiskt att tro att Södra Österbottens sjukvårdsdistrikt kommer att producera jourtjänster på båda språken med den goda kvalitet som Vasa sjukvårdsdistrikt gör redan i dag.  

Reformen är, tycker jag, en skam för vår regering och på många sätt ett hån mot de grundläggande språkliga rättigheterna. Reformen förtjänar stark kritik på många punkter, gällande beredningsprocessen och också lagstiftningsprocessen i riksdagen, men framför allt med tanke på slutresultatet. Jag anser alltså att Vasa centralsjukhus ska få omfattande jour, att den frågan ska tas till ny behandling i samband med att vi nu har medborgarinitiativet här i riksdagen, och också en lagmotion som tar sikte på att ändra hälso- och sjukvårdslagens 50 § 3 moment, så att Vasa centralsjukhus får bedriva en omfattande jour dygnet runt. — Tack. 

Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Först vill jag tacka alla de aktivister som ställt upp och samlat namn till medborgarinitiativet för fulljour vid Vasa centralsjukhus. Människor har engagerat sig över partigränserna, oberoende av modersmål och helt oberoende av om de är landsbygdsbor eller stadsbor. Över 67 000 namn på bara dryga en månad är imponerande, och det visar hur viktig frågan är för Österbotten, för Svenskfinland och för hela vårt fosterland. Rätten till god vård på sitt eget språk är en rätt som upplevs som oerhört viktig. 

Skulle regeringen ha agerat rationellt och förnuftigt skulle detta medborgarinitiativ inte behövas. Nu lät regeringen Sipilä partipolitisk egennytta och halsstarrigt prestigetänkande styra sitt beslutsfattande. Detta trots att det redan innan senaste årsskifte stod klart för de allra flesta vad som egentligen behövs: omfattande jour även till Vasa centralsjukhus. Därför att Vasaregionen har den mest dynamiska exportindustrin i hela landet och behöver samhällelig service. Därför att den grundlagsenliga rättigheten till service på sitt eget språk ska förverkligas, och för att det landskap som har den bäst fungerande tvåspråkigheten i hela landet, både för finskspråkiga och svenskspråkiga, också ska kunna ha det i fortsättningen.  

Värderade talman! Då jourförordningen behandlades i riksdagen förra året gav riksdagens grundlagsutskott ett enhälligt utlåtande som ställer 12+1-modellen främst och ställer de språkliga rättigheterna också bakom grundlagströskel. Tog regeringspartiernas ledamöter i social- och hälsovårdsutskottet detta i beaktande? Enligt min uppfattning inte. Behandlingen i riksdagen visade att lagpropositionen innehöll felaktigheter. Chefsläkare Auvo Rauhalas utredning visade att både vårdresultatet var bättre och kostnaderna lägre vid Vasa centralsjukhus än vad social- och hälsovårdsministeriets siffror gav vid handen. Och ändå beslöt man att gå vidare. 

Då lagen stadfästes tog till och med republikens president i ett sällsynt uttalande ställning till att de språkliga rättigheterna ska tryggas, men förhöll sig tveksam till hur detta i praktiken ska ske. Enligt presidenten kan fulljour flyttas från Vasa till Seinäjoki enbart om det råder säkerhet om att patienterna får service på sitt modersmål. Varför lyssnade inte regeringen på de experter som säger att fulljour vid Vasa centralsjukhus vore det bästa alternativet för att trygga de språkliga rättigheterna? Varför? 

Arvoisa puhemies! Oikeutta saada terveyspalveluja omalla äidinkielellään ei voida tarpeeksi korostaa. Sairaalassa kieli vaikuttaa potilaan hoitokokemukseen. Ruotsinkieliset ovat kielibarometrin mukaan tyytymättömämpiä sairaanhoitopiirien kuin kuntien kielellisiin palveluihin. Vaikka sairaanhoitopiirien välillä on selkeä ero, tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että suomenkieliset ovat tyytyväisempiä kielellisiin palveluihin kuin ruotsinkieliset. Sen sijaan että heikentäisimme kielellisten palveluiden saatavuutta entisestään, meidän tulisi luoda lainsäädäntö, joka ottaa sen todellisuuden, jossa elämme, huomioon — esimerkiksi antamalla Vaasan keskussairaalalle laajan ympärivuorokautisen päivystyksen. 

Värderade talman! Vi lever i ett Finland där språkutvecklingen tyvärr går mot det sämre, och där regeringen Sipiläs reformer försämrar det svenska språkets ställning i Finland ännu mera. I stället för att skapa gemenskap så skapar regeringen splittring.  

Vi har en helt svenskspråkig del av Finland som också påverkas i allra högsta grad av den språkutveckling som sker här. I gårdagens intervju i Hufvudstadsbladet, Vasabladet och Österbottens Tidning uttryckte åländska lantrådet Katrin Sjögren sin oro för hur den åländska självstyrelsen allt sämre passar in i Finland just på grund av den negativa språkutvecklingen. Även om Åland inte alls påverkas av jourförordningen, så blir det i takt med språkutvecklingen i Finland allt svårare att fungera på svenska, något som är hörnstenen i den åländska självstyrelsen. Det har konsekvenser — och långtgående sådana — när grundlagsenliga rättigheter både ifrågasätts och förminskas. 

Värderade talman! Grundläggande medborgerliga rättigheter ska tas på största allvar. Även om jourförordningen kännetecknades av, enligt mig, bristfällig grundlagsprövning då den behandlades förra året, så har riksdagen nu tack vare både medborgarinitiativet och lagmotionen om Vasa centralsjukhus fått en ypperlig andra chans att rätta till tidigare misstag. Jag uppmanar riksdagen att ta denna andra chans på största allvar och se till att en grundlig och seriös behandling ges både medborgarinitiativet och lagmotionen.  

Bästa kolleger! Lägg prestigen åt sidan och gör det som är ekonomiskt klokt. Gör det som är respektfullt mot de grundlagsenliga rättigheterna. Sätt partipolitisk hänsyn i baksätet och människornas bästa i framsätet. Bifall medborgarinitiativet och godkänn lagmotionen. Ge fulljour till Vasa! 

Sallikaa nyt Vaasan keskussairaalalle laaja ympärivuorokautinen päivystys. — Kiitos. 

Värderade talman! Vasa centralsjukhus fråntogs ställningen som fulljoursjukhus i samband med att jourreformen godkändes i december i fjol. Detta trots att flera utredningar övertygade att det inte blir dyrare att ha fulljour både i Vasa och i Seinäjoki. Många sakkunniga trodde inte heller på att Seinäjoki centralsjukhus har tillräckliga resurser att klara av att ge service och vård på svenska.  

Arvoisa puhemies! Nyt vahinko on korjattava. Maakunta- ja sote-rakennelain toimeenpanoon on vielä vähän aikaa. Pohjanmaan asukkaista suuri osa on ruotsinkielisiä, ja heillä tulee olla yhtäläiset oikeudet sairaanhoitoon omalla kielellään. Potilasturvallisuutta on se, että hoitohenkilökunta ja potilas omaisineen ymmärtävät toisiaan. Eduskunnan on kunnioitettava kansalaisaloitteen allekirjoittajien hätähuutoa. Päivystyssairaaloiden lukumäärän on siis oltava 12+1. 

Arvoisa puhemies! Värderade talman! Olen useasti ihmetellyt monen suomalaisen päättäjän, virkamiehen ja monien muidenkin vaikuttajien puutteellista kykyä tai sitten olematonta halua ymmärtää yksinkertaisiakin taloudellisen arvonluonnin mekanismeja sekä eri päätösten dynaamisia vaikutuksia. Käytännön päätöksenteossa Suomen hyvinvointipalveluiden rahoittamisen kannalta ylivoimaisesti tärkeintä asiaa eli yritystoimintaa laajassa mielessä ja erityisesti korkean jalostusasteen vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä ei yleensä jostain syystä huomioida pätkääkään. Surullinen esimerkki vallalla olevasta vanhanaikaisestakin byrokraattisesta sektoriajattelusta on terveydenhuoltolain ja päivystysjärjestelmän muutos. Poliittisen lehmänkaupan perusteella ollaan laittavinaan Suomea kuntoon, ikään kuin asioita voisi hoitaa Excel-taulukolla huomioimatta dynaamisia vaikutuksia sote-palveluiden maksajan eli elinkeinoelämän kannalta. Hallituksen alkuperäisessä esityksessä asia kuitataan yhdellä ainoalla lauseella: ei merkittäviä vaikutuksia yritystoimintaan. Aika surullista tulevia, ehkä ylivelkaantuneenkin Suomen sukupolvia ajatellen, etteivät esitysten vaikutukset yrityksiin kiinnosta. 

Arvoisa puhemies! Maassamme on aloja ja alueita, jotka pärjäävät globaalissa kilpailussa erinomaisen hyvin takoen koko Suomen hyvinvointipalveluitten rahoittamiseksi huomattavasti enemmän miljardeja kuin mitä itse kuluttavat. Esimerkiksi Vaasan seudulla asuu 2 prosenttia maamme väestöstä, mutta alueelta lähtee lähes 40 prosenttia koko Suomen energiateknologiaviennistä. Euroissa mitattuna Pohjanmaan yritykset tuovat maahan enemmän rahaa palveluiden rahoittamiseksi kuin viisi vähiten vievää maakuntaa yhteensä. Tällä rahalla rahoitetaan monet sairaalat ja paljon muuta, ja siitä olemme iloisia, tietenkin. Pariisin ilmastosopimuksen sekä oman energia‑ ja ilmastostrategian hyväksymisen alla toivoisi maamme hallituksen olevan ylpeä siitä, että Pohjoismaiden johtava energiaklusteri sijaitsee Suomessa ja Vaasassa, joka myös on tässä maassa ainoa paikkakunta, jossa yksityiset yritykset ovat viime vuosina merkittävästi lisänneet panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen.  

Energiaklusterin kärkiyritys Wärtsilä Finlandin toimitusjohtaja totesi julkisesti, kuinka Vaasan keskussairaalalla on merkittävä rooli heidän ekosysteemissään ja kuinka sairaalan asemaa olisi vahvistettava tulevien vuosien kasvuodotusta silmällä pitäen. Mielestäni viennistä riippuvaisen pienen maan päättäjien tulisi kuunnella herkällä korvalla, jos maailman-ennätysmoottoreita valmistavat toimijat puhuvat kasvuodotuksista. No, mitä tekee hallitus? Näillä näkymin lähdetään tietoisesti heikentämään Vaasan keskussairaalaa ja sen statusta tai ainakin selitellään, että mikään ei muutu, kaikki pysyy ennallaan. Hyvät ystävät, eihän paikallaan pysyminen ole vaihtoehto globaalissa taloudessa, ei ainakaan kansainvälisesti kilpailevan energiaklusterin ekosysteemiin kuuluvalle sairaalalle.  

THL:n eri mittauksissa Vaasan keskussairaala on myös jatkuvasti kahden kolmen sairaalan kärkijoukossa. Pohjanmaan maakunnassa väestö kasvaa, toisin kuin monessa muussa maakunnassa. Vaasan väestötiheys on moninkertainen moneen muuhun maakuntakeskukseen verrattuna. Kansainvälinen lento‑ ja laivaliikenne lisää suuronnettomuuden riskiä. Matka yliopistosairaalaan on maan pisin. Olette muita argumentteja jo kuulleet täällä paljonkin. Myös Sitran tilaamassa selvityksessä Vaasa oli sijalla viisi, selkeästi yksi laajan päivystyksen sairaaloista 12 sairaalan mallissa. Surkuhupaisimpia esimerkkejä viime vuosisadan sektoribyrokratiasta tai pahimmassa tapauksessa puoluetaktikoinnista ovat kommentit, joita joskus kuulin, että sijainti rannikolla olisi ongelma. Ei tarvitse hirveästi maapalloa tutkailla, kun huomaa, että merkittävät vienti‑ ja osaamiskeskittymät sijaitsevat nimenomaan rannikoilla, eivät keskellä Australiaa tai Jenkkejäkään. Sitä se kansainvälinen kauppa on, ja siihen kykeneviä alueita on syytä Suomen kannalta vahvistaa. 

Hallitus puhuu välillä kauniisti myös normien purusta ja vapaudesta yrittää, mitä siis kannatamme, normien purkua ja vapautta yrittää, mutta nyt se on lailla kieltämässä hallituksen oman työllisyystavoitteen ajat sitten saavuttanutta Pohjanmaan vientirannikkoa ylläpitämästä itse luomillaan rahoilla sellaista erikoissairaanhoidon järjestelmää, joka globaaleilla markkinoilla kilpailevien yritysten ekosysteemiin kuuluu. Olemme monta kertaa puhuneet siitä, että työllisyysaste pitää saada siihen 72:een. Pohjanmaalla se on 74,5 tai jotain tämänsuuntaista, eli ei ole mitään syytä lähteä kiusaamaan sellaista sairaalaa, joka siihen ekosysteemiin kuuluu. 

Arvoisa hallitus, älkää tietoisesti ampuko lypsävää lehmää. Vaasan keskussairaalan lisääminen laajasti päivystävien sairaaloitten joukkoon vahvistaa koko Suomen julkisen sektorin rahoituspohjaa nyt ja tulevaisuudessa. Toivon aidosti, että seuraavat hallituspuolueitten edustajat puheenvuoroissaan vastaavat yksinkertaisesti jaa tai ei seuraavaan kysymykseen: aiotteko tehdä jotakin sen eteen, että Vaasan sairaanhoitopiiri lisätään laajasti päivystävien joukkoon, aiotteko hyvät ystävät tehdä jotakin? Toivon sydämestäni, että teette jotakin. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! On ongelmallista, että eduskunnan jo hyväksymä asia tuodaan kansalaisaloitteen perusteella uudestaan eduskuntaan, mutta tässä tapauksessa on kuitenkin kysymyksessä harvinaisen yksimielinen tulevan autonomisen maakunnan väestön vastustus, joten asiaa on hyvä vielä pohtia. Ja asiahan tulee, kuten edustaja Henriksson sanoi, uudelleen esille tämän sote-paketin käsittelyn yhteydessä. Sen vuoksi en tässä vaiheessa tee varsinaista ehdotusta, vaan haluan lähinnä fundeerata ja pohtia asiaa kahdessa tärkeässä suhteessa, ja nämä näkökohdat liittyvät toisaalta kansalaisten kielellisiin oikeuksiin ja toisaalta sote-ohjaukseen ja ‑hallintoon. 

Ensinnäkin näistä kielellisistä oikeuksista: Niiden suhteen kysymys siis on siitä, toteutuvatko Pohjanmaan ruotsinkielisten potilaiden oikeudet tulla ymmärretyksi äidinkielellään päivystyksessä Seinäjoen sairaalassa. On tärkeää, että kaksikielisessä Suomessa vähemmistökieliset voivat saada palvelunsa ja tulla ymmärretyksi omalla kielellään. Erityisen tärkeää tämä on terveydenhuollossa, kun kysymys on vakavien sairauskohtausten hoitamisesta. Olen itse aikoinaan ollut lääkärin työssä Vaasan keskussairaalassa ja tiedän, että huomattava osa rannikon ja saariston asukkaista ei todellakaan ymmärrä suomea, toisin kuin ehkä suurehko osa Etelä-Suomen ruotsinkielisistä. Olen täysin vakuuttunut siitä, että suuressa osassa tapauksista heitä ei voida Seinäjoella palvella ymmärrettävästi ruotsin kielellä. Kun puhutaan päivystyspalveluista, on muistettava, että kysymys ei ole ainoastaan päivystyspisteen tapahtumista vaan suurehko osa potilaista otetaan sairaalaosastolle kiireellistä hoitoa ja tarkkailua varten. 

Tasavallan presidentti muistutti lausunnossaan, johon on monta kertaa jo viitattu, ensinnäkin eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannasta, jonka mukaan päivystyssiirron yhteydessä on "nimenomaan lakisääteinen velvoite huolehtia siitä, että Vaasasta Seinäjoelle siirtyvät ruotsinkieliset voivat käyttää äidinkieltään". Ja tasavallan presidentti totesi tässä aika poikkeuksellisessa lausunnossaan, kuten ainakin pariin kertaan on jo siteerattu, että "päivystyspalveluja voidaan siirtää Vaasasta Seinäjoelle vain, jos siirrettäessä vallitsee varmuus siitä, että potilaat saavat nuo palvelut valintansa mukaan suomen tai ruotsin kielellä". Joka väittää, että tällä hetkellä tällainen varmuus olisi, ei tunne tilannetta tai puhuu vasten parempaa tietoa — vaikka siis Seinäjoen sairaala on sinänsä ihan hyvä sairaala. 

Toinen huomautukseni liittyy tähän sote-ohjaukseen. Tässä asiassahan on laajemmin katsottuna kysymys valtionohjauksen ja maakunnan itsehallinnon välisestä tasapainosta, josta olen tässä salissa sote-keskustelussa puhunut jo useamman kerran. Valtionohjaus isoissa asioissa on välttämätöntä, ja samalla on muistettava, että sote-resursseja ei voida siirtää peruspalvelujen vahvistamiseen, ellei sairaalalaitostamme rationalisoida. Mutta yhtä tärkeää on, että kunnioitetaan riittävästi maakuntien itsehallintoa eikä liikaa mestaroida asioita Helsingistä käsin. 

Ongelmallista tässä on, että tehdään sairaalajärjestelyjä koskevia erillispäätöksiä ennen kuin itsehallinnolliset maakunnat ovat aloittaneet toimintansa. Mielestäni laajemmin katsottuna tässä asiassa ei ole kysymys vain 12 + 1 maakunnasta, vaan kaikkien 18 maakunnan autonomisesta mahdollisuudesta neuvotella resurssiensa puitteissa sairaalatoimintansa ja tietysti muidenkin sote-toimintojen järjestämisestä ja monessa tapauksessa neuvotella tarpeellisesta yhteistyöstä maakuntien kanssa. En ole koskaan ymmärtänyt näitä erilaisia maakuntien luokitteluja: 18 maakuntaa, 13 maakuntaa, 12 erityismaakuntaa, 5 yliopistosairaalaa. Meillä tulee olemaan 18 itsehallinnollista, omaleimaista ja erikokoista maakuntaa, jotka tilanteensa ja resurssiensa mukaan tekevät erilaista yhteistyötä keskenään ja erityisesti yliopistosairaaloiden kanssa, ja toki on hyvä, että valtio on sopivasti mukana monissa neuvotteluissa. Kyllä aikanaan euro tulee olemaan paras konsultti ja maakunnat joutuvat itse pohtimaan ratkaisujaan ja todellakin sopimaan, varsinkin monissa sairaala-asioissa, yhteistyöstä maakuntien kanssa. Se, että nämä päätökset tehdään ylhäältä pakottaen tässä tilanteessa, herättää juuri näitä kansalaisten protesteja. Eli näissä asioissa kannattaisi mahdollisimman pitkälle odottaa maakuntien toiminnan käynnistymistä ja sen jälkeisiä neuvotteluja ja sopimuksia maakuntien välillä ja valtionohjauksen kanssa. 

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin alussa, en tässä vaiheessa ota varsinaista kantaa tai tee ratkaisuehdotusta. Tämä oli tällaista fundeerausta, mutta toivon kuitenkin vakavasti, että tässä päivystysasiassa saadaan tyydyttävä ratkaisu, joka oikeasti ottaa huomioon tasavallan presidentin lausunnon. 

Arvoisa puhemies! Kuten jo aikaisemmin sanoin, tuen varauksetta ajatusta siitä, että Vaasan keskussairaalalla olisi laajan päivystyksen status. 

Edustaja Henrikssonille tiedoksi, että edustaja Koski ei vastaa kokoomuksen ministeriryhmän kannoista henkilökohtaisesti ja vastuuministerihän on keskustalainen. 

Tästä päivystysuudistuksesta:  

Vaasan keskussairaalassa järjestetään ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Vaasan keskussairaalan päivystyksen ja muiden ei-laajan päivystyksen statuksen keskussairaaloiden osalta terveydenhuoltolakiin on kirjattu, että sairaanhoitopiirin erityisvastuualueella tulee aina olla oikeus järjestämissopimuksen nojalla sopia, että sen alueella toimivan sairaanhoitopiirin keskussairaalan yhteydessä toimivalle yhteispäivystyksen yksikölle voidaan muodostaa sen laajuinen ja toiminnallisesti monipuolinen päivystyksen yksikkö, jota palveluiden saavutettavuus, päivystyspisteiden väliset etäisyydet ja sairaanhoitopiirin väestön kielellisten oikeuksien toteuttaminen edellyttävät. 

Laissa on selkeästi kirjattu velvoite turvata osaaminen ja resurssit hoidon laadun ja potilasturvallisuuden toteuttamiseksi. Terveydenhuoltolain 43 § toteaa erva-alueista ja järjestämissopimuksista ja niiden sisällä tehtävästä työn- ja vastuunjaosta sanamuodoilla "on tehtävä", "on sovittava". Tämä velvoittaa Vaasan sairaanhoitopiiriä sopimaan Satakunnan ja Varsinais-Suomen kanssa, ei siis Etelä-Pohjanmaata. Lain mukaan siis Vaasan sairaanhoitopiiri sopii yhdessä Satakunnan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien kanssa järjestämissopimuksessa päivystyksen laajuudesta. Sikäli kuin on huolehdittu seinäjokisten ruotsin kielen taidosta tai pohjalaisten asioinnista naapurimaakunnassa, Etelä-Pohjanmaa tai Seinäjoen keskussairaala ei ole mitenkään osallinen tässä sopimuksessa eikä kyseisessä sopimuksessa voida ainakaan ilman yhteisymmärrystä TAYSin ervan sairaanhoitopiirien kanssa sopiakaan Vaasan sairaanhoitopiirin tukeutumisesta Seinäjoen keskussairaalan päivystyspalveluihin. 

44 §:n mukaan "voivat tehdä sopimuksen". Tämä koskee Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan yhteistyötä. Kyseessä on siis sanonta "voivat tehdä", ei laissa määritelty velvoite. Toistaiseksi Vaasan sairaanhoitopiiri ei kuitenkaan ole ollut aloitteellinen yhteistyössä yhtään mihinkään suuntaan sikäli kuin Etelä-Pohjanmaalle on kirjattu tämä 50 §:n velvoite, joka koskee kansalaisaloitteessakin mainittua palvelujen järjestämistä suomen ja ruotsin kielellä. Rautalangasta väännettynä tilanne on käytännössä näin. Nykyisen lain mukaan Pori hoitaa laajan päivystyksen tuen Vaasan keskussairaalan ruotsinkielisillekin potilaille ilman velvoitetta osata ruotsia mutta Seinäjoki lain velvoittamana osaa ruotsin kielen mutta potilaat eivät ohjaudu Seinäjoelle. Tähän mennessä tilastot potilasasioinnista Vaasan sairaanhoitopiirin ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin välillä ovat osa normaalia sairaanhoitopii-rien yhteistoimintaa. Ministeriön tilastojen mukaan viime vuonna viisi potilasta siirrettiin Vaasan keskussairaalan päivystyksestä Seinäjoen keskussairaalan päivystykseen. Seinäjoen keskussairaalassa kävi viime vuonna 19 ruotsinkielistä sairaanhoitopiirin potilasta lähinnä pikkuhaavojen takia. VKS ei tule lähettämään potilaita Seinäjoelle omasta päivystyksestään. 

Päivystysuudistuksen osalta alleviivaan, että Vaasan keskussairaala on käytännössä saanut terveydenhuoltolaissa vapauden täysin itsenäisesti päättää, millaista päivystystä se haluaa ylläpitää. Vastikään lausuntokierroksella ollut asetus antaa laajan päivystyksen sairaaloille velvoitteita mutta ei rajoita millään tavoin Vaasan keskussairaalan päivystyksen omaa suunnittelua ja toteutusta. Velvoitteita ei myöskään tule. 

Mielestäni Vaasan seudulla tähän asiaan on poltettu kyllä paljon ruutia eikä lainkaan suotta. Nyt kuitenkin mielestäni olisi alueellakin tärkeää suunnata katseet kohti tulevaa ja ryhtyä viimeistään nyt ponnekkaasti toimenpiteisiin sikäli kuin laki siihen antaa mahdollisuudet ja hyödyntää ne täysimääräisesti, jotta se voi olla itse ja etukenossa kehittämässä omaa sairaalaansa ja sairaanhoitopiiriä yhdessä muiden länsirannikon sairaanhoitopiirien kanssa. 

Arvoisa puhemies! Arvostan suuresti kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa kansalaisaloitteen kautta yhteiskuntamme merkittäviin kysymyksiin. Pidän kuitenkin arveluttavana käsiteltävän aiheen taustalle synnytettyä keskustelua, jossa kansalaisten pelkoja ja huolta on lisätty perusteilla, jotka ovat ensisijaisesti poliittisia, eivät terveyspoliittisia. 

Voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa Vaasan keskussairaalan 24/7-päivystyksestä sopimisen yhdessä Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien kanssa. Terveyspalveluiden toimivuutta tarkasteltaessa on tarkasteltava koko palveluketjua. On aivan totta, että Vaasan alueella on vaje ruotsinkielisistä lääkäreistä nimenomaan perusterveydenhuollossa. Viimeisten käytössä olevien tilastojen perusteella vaje Vaasan seudulla on noin 10 prosenttia, kun samanaikaisesti muualla maassa terveyskeskuslääkärivaje on noin 3,4 prosenttia. Suurin osa päivystysaikaisistakin palvelutarpeista voidaan niin Vaasassa kuin muualla Suomessa kattaa yleislääkäritasoisella palvelulla. Siksi kannan erityistä huolta sujuvaa ruotsin kieltä puhuvien lääkäreiden halukkuudesta sijoittua työtehtäviin Vaasan seudulle. Ruotsinkielisiä lääkäreitä koulutetaan Suomessa suhteellisesti aivan riittävästi. Alueen onkin huolehdittava siitä, että ruotsin kieltä sujuvasti puhuvien lääkäreiden muuttohalukkuus ja työskentelyhalukkuus alueella voidaan varmistaa. Vetovoimatekijöitä täytyy tarjota myös palveluammateissa työskenteleville silloin, kun alueella on voimakas vientiteollisuus ja muu kasvuhakuinen yrittäjyys. 

Erityistason päivystyksen problematiikka on kuitenkin aivan eri kysymys. Vaasan keskussairaala voi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ylläpitää siis ympärivuorokautista operatiivista toimintaa. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköiden osalla on velvollisuus ylläpitää myös suppeiden erikoisalueiden päivystystä. Kysynkin nyt, onko mielekästä ylläpitää esimerkiksi neurokirurgian päivystystä kahdessa sairaalassa, joiden etäisyys toisistaan on 80 kilometriä. Voin todeta, että oman kaupunkini äärilaidoilta on lähes 80 kilometriä ainoaan maakunnan yöpäivystysyksikköön. 

Erityistason erikoissairaaloiden ammattilaisten koulutus on pitkä, ja ammattitaitoa on voitava ylläpitää jatkuvasti. Heidän on saatava hoitaa arkipäivän työssään riittävästi erityyppisiä potilastapauksia, jotta ammattitaito riittää myös vaikeimpien päivystystapausten hoitoon. Sellaisen erikoisosaajien joukon kouluttaminen ja heidän ammattitaitonsa ylläpito ei ole nyt keskustelussa olevan alueen potilaiden kokonaismäärän osalla mahdollista. En ota kantaa siihen, kummassa kaupungissa, Vaasassa vai Seinäjoella, laajan erikoissairaanhoidon päivystys on mielekkäämpää järjestää, mutta tiedän sen, että kaikkien näiden erikoisalojen osalta ei ole mielekästä ylläpitää kahta yksikköä, jotka sijaitsevat niin lähekkäin toisiaan. Sen kuitenkin tiedän varmasti, että vakavasti sairastuessani haluan, että minua hoitavilla ammattilaisilla on korkein mahdollinen ammattitaito. 

Elektiivisessä eli ennalta suunnitellussa erityistason erikoissairaanhoidossa meidän tulee jatkaa vaativien hoitojen keskittämistä. Esimerkiksi paksusuolisyöpien leikkaushoidossa potilaan ennuste on sitä parempi, mitä enemmän toistoja leikkaustiimillä on muista potilaaseen liittyvistä tai tautiin liittyvistä ennustetekijöistä riippumatta. On siis erittäin tärkeää, että pystymme keskittämään vaativimmat hoidot, joita yksittäisen potilaan kohdalle elämän aikana ei tule useita kertoja, useimpien meidän kohdalle ei yhtään ainutta kertaa elämässä. Suunnitelluissa lääketieteellisissä hoitotoimenpiteissä potilaan kielelliset oikeudet voidaan turvata, vaikka toimenpiteet olisi keskitetty yhteen ainoaan sairaalaan Suomessa. Kuten olen aikaisemmin sanonut, pidän kielellisten oikeuksien toteutumista keskeisenä perusoikeutena. Tehdyt päätökset eivät ole ristiriidassa tämän periaatteen kanssa. Peräänkuulutan nyt alueen rakentavaa yhteistyötä erityisesti siksi, että ihmisten, potilaiden tarpeettomia huolia voidaan hälventää. 

Arvoisa puhemies! Ihmettelen edustaja Raassinan näkökulmaa tässä asiassa. [Sari Raassinan välihuuto] Olen oppinut tuntemaan edustaja Raassinaa hyvin enkä ymmärrä tätä väitettä siitä, että tässä ensisijaisesti olisi kyse poliittisista arvoista ja ettei puhuta terveyspolitiikasta. Juuri näinhän se on, että terveyspolitiikasta puhutaan, kun puhutaan myös siitä, miten tässä järjestetään laaja päivystys. Terveyspolitiikassa on erittäin tärkeätä, että saa myös palvelut sillä kielellä, jonka ymmärtää. Se voi olla valtava potilasriski, jos joutuu sellaiseen tilanteeseen, että se henkilökunta, jolle pitää ilmaista itsensä, ei ymmärrä, mitä sanot — riippumatta siitä, oletko suomen- vai ruotsinkielinen. Ihmettelen suuresti, ja toivon, että edustaja Raassina lukisi tämän johtavan ylilääkärin Auvo Rauhalan tekemän vastineen tähän sosiaali- ja terveysministeriön laatimaan muistioon koskien vertausta Seinäjoen ja Vaasan välillä. 

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Henrikssonia asiantuntevasta puheenvuorosta ja siitä analyysistä, mitä hän teki puheenvuoroni pohjalta. Tarkoitinkin sitä — jos kuuntelitte tarkkaan, mitä puheessani sanoin — että on tärkeää, että omaa äidinkieltään voi käyttää päivystystilanteissa. Mutta silloin kun puhumme erityistason erikoissairaanhoidon osaajista, meidän on keskitettävä toimintoja, koska näiden ammattilaisten ammattitaito ei voi kehittyä, jos he eivät arkipäivän työssään kykene riittävästi tapaamaan potilastapauksia. Ongelmaksi muodostuu myös se, että alueen väestöpohja asettaa omat rajoituksensa sille, kuinka monta tällaista erikoisosaajaa voi kullakin erityissairaanhoitopiiriemme alueella olla. 

Arvoisa puhemies! On selvää, että tiettyjä asioita pitää keskittää, kaikki ovat siitä samaa mieltä. Mutta silloinhan voi katsoa vaikka tätä Sitran selvitystä, missä on 12 alueen vaihtoehto vuoden 2025 ennustetun väestön mukaisessa suuruusjärjestyksessä: sijalla 5 Vaasa — Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Vaasa. Se on ihan ok, keskitetään vaan sinne. Mutta nythän tässä on tämä poliittinen lehmänkauppa taustalla. Sen takia ihmiset ovat reagoineet, ettei ole menty terveys edellä. 

Arvoisa puhemies! On ilmiselvää, että edustaja Raassina ei riittävästi tunne nyt sitä tilannetta, mikä on Pohjanmaalla, ja kaikkea sitä tietotaitoa, mitä siellä sairaalassa on. THL:n tekemissä vertauksissa Vaasan keskussairaala sijoittuu varsin korkealle, kun katsotaan potilasturvallisuutta, ja edustaja Strand on tässä nostanut sen esille monta kertaa. Sen takia olisi hyvä pidättäytyä faktoissa ja myös lukea ja ymmärtää, mitä oikeastaan ollaan nyt tekemässä, jos ei anneta Vaasalle täyttä ja laajaa päivystystä. 

On toki niin, että tarvitaan yhteistyötä, mutta se ei ole poissuljettua, vaikka valitaan sellainen malli, että on 12+1. Minun mielestäni pitää tehdä yhteistyötä monien sairaaloitten välillä, mutta se ei oikeuta siihen, että rangaistaan sitä sairaalaa, jossa toimitaan sekä ruotsiksi että suomeksi. 

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että olen osittain samaa mieltä kuin edustaja Raassina. Minäkin olen sitä mieltä, että kirurgille on huomattavasti tärkeämpää, että hänellä on vakaa käsi, kuin se, puhuuko hän suomea, ruotsia, saamea tai kiinaa. Tästä olemme varmasti aivan yhtä mieltä. Mutta siinä vaiheessa, kun diagnosoidaan potilasta, on äärimmäisen tärkeää, että potilas pystyy kertomaan, mikä kohta hänellä on kipeä, minkä takia paisuu joku kohta, mitä tehdään. Yhdessä haetaan sitä. Olen vasta seurannut tapausta, missä ensin diagnosoitiin verenmyrkytys ja sen jälkeen huomattiin, että olikin bakteeri luussa, ja siinä tarvittiin kyllä molemminpuolista ymmärtämistä. Tämän takia me tarvitsemme Vaasaan ja Pohjanmaalle, jossa 51 prosenttia väestöstä on ruotsinkielisiä ja 55 prosenttia väestöstä on muita kuin suomenkielisiä, sellaisen sairaalan, [Puhemies koputtaa] missä ainakin kahta kieltä puhutaan täydellisesti. [Ruotsalaisen kansanpuolueen ryhmästä: Oikein!]  

Värderade herr talman! Frågan om fulljour i Vasa är viktig och engagerar. Därför är frågan i riksdagen igen. Medborgarinitiativet har samlat över 50 000 namn på rekordsnabb tid. Det visar hur mycket den här frågan berör, inte enbart i Österbotten, utan också i andra delar av landet, inklusive mitt eget landskap Åland där många också skrivit under medborgarinitiativet.  

Att Vasa inte skulle få ha kvar sin omfattande jour skulle vara anmärkningsvärt. I vårdreformen har vi ännu alla möjligheter att rätta till riksdagens beslut från december. Vårdreformens propositioner har också satt saken i nytt ljus. Man måste se till att alla 85 000 svenskspråkiga i tvåspråkiga Österbotten också har tillgång till en fungerande jour på sitt eget modersmål. Att sätta upp skyltar på svenska gör nämligen inte automatiskt att Seinäjoki sjukhus fungerar på svenska. 

Det behövs verkliga ansträngningar för att Seinäjoki i så fall ska klara av att serva den svenskspråkiga befolkningen på sitt eget modersmål, vilket är en medborgerlig och grundlagsenlig rättighet. Det logiska skulle därför vara att fortsättningsvis ordna fulljour både i Seinäjoki och i Vasa, i synnerhet om man har tänkt att allting ska vara och fungera som tidigare, något man har sagt tidigare här i kväll. Då skulle det logiska vara just en 12+1-modell. I december sade man från social- och hälsovårdsministeriets sida att en så kallad 12+1-modell inte skulle bli nämnvärt dyrare att ordna. Då är frågan var skon klämmer. Det är den lösningen man borde gå in för. Det är det enda logiska.  

Att Vasa ska ha fulljour också i fortsättningen borde vara en självklarhet för att bäst garantera de svenskspråkiga österbottningarnas grundlagsenliga rättigheter. Problemet i förslaget i december var att man ställde grundlagsenliga rättigheter mot varandra. Rätten att få vård ställdes mot rätten att få service på sitt modersmål. Att ställa grundlagsenliga rättigheter mot varandra riskerar att göra grundlagen till ett smörgåsbord där man väljer vilka bitar man tar. Det är en farlig utveckling, och just därför måste man så långt som möjligt undvika att ställa sådana rättigheter mot varandra. Det här behöver man ta lärdom av för framtiden. Den här saken hade man kunnat undvika också i den här frågan i december, och det kan man ännu göra i frågan. 

Åland påverkas inte direkt av vårdreformens sjukvårdsinnehåll eller jourbeslut. Ålands hälso- och sjukvård hör till Ålands självstyrelses befogenheter. Men på Åland har vi följt frågan aktivt eftersom det här är en principiell fråga som på sikt också riskerar påverka svenska språkets ställning i landet. För att det officiella Finland ska kunna fungera på två språk måste det också finnas fungerande svensk- och tvåspråkiga strukturer. Den här reformen riskerar påverka de strukturerna negativt. Av den här anledningen är det av fundamental vikt, inte bara för Vasa, utan hela tvåspråkiga Finland, att Vasa också i framtiden får ordna omfattande jour. 

[Tulkkaus] 

Arvoisa puhemies! Yksi peruste laajan päivystyksen saamiselle oli etäisyys yliopistollisista sairaaloista. Nyt jos katsomme, niin esimerkiksi etäisyys Rovaniemeltä Ouluun on 223 kilometriä, Joensuusta Kuopioon 135 kilometriä, Lappeenrannasta Helsinkiin 224 kilometriä, Vaasasta Tampereelle 241 kilometriä ja oman erva-alueen yliopistosairaalaan Turkuun 330 kilometriä, eli kaikkein pisin matka, kun verrataan mihin tahansa. Mutta tätä ei tässä asiassa nyt sitten Vaasan osalta pidetty tärkeänä. Liian suuri osa väestöstä joutuu matkustamaan yli tunnin mennessään laajan päivystyksen sairaalaan Seinäjoelle, ja täytyy todeta se, että Poriinkaan ei tunnissa Pohjanmaalta pääse. Jos lähdemme Vaasasta ja ylempää ja vähän alempaakin, niin aikaa menee huomattavasti enemmän.  

On todettava kuitenkin se, että Pohjanmaa on pitkä ja Pohjanmaalla puhutaan useampia kieliä. 51 prosenttia Pohjanmaan väestöstä on ruotsinkielisiä. Siinä on 5—6 prosenttia muunkielisiä, ja loput ovat sitten suomenkielisiä. Tämä on kylmä fakta. Sille emme voi mitään. Asia on näin. Meillä on liki 100 000 ruotsinkielistä pitkällä Pohjanmaalla, ja heistä iso osa etenkin vanhemmasta väestöstä, ei tule toimeen suomen kielellä. He tarvitsevat ruotsin kieltä tuekseen. 

Mitä se sitten vaikuttaa? Mitä se vaatii sairaalalta, jos täytyy olla kaksikielinen sairaala? Paitsi että pystytään keskustelemaan potilaiden kanssa — voimme mennä vähän murteellakin ja tulemme siitä huolimatta toimeen — se vaatii myös sen, että sairaalan kaikkien tiedotteiden, kaikkien papereiden on oltava kaksikielisiä, on oltava suomeksi ja ruotsiksi. Ja miten tämä onnistuu? Tämä onnistuu siten, että sairaalalla on kielenkääntäjät, aivan kuten Vaasan keskussairaalassa on, ja että siellä on myöskin ruotsin kielen opettajia, aivan kuten meillä Vaasan keskussairaalassa on. Tämän hintalappu on vuodessa noin 1,5 miljoonaa. Sen lisäksi on laskettu, että tähän Seinäjoen laajemman alueen sairaalan ja Vaasan sairaalan välille tarvitaan vähintään yksi ambulanssi, jonka kustannukset vuositasolla ovat noin 0,5 miljoonaa. Nämä tulevat lisäksi. Ja täytyy ottaa huomioon, että Vaasan keskussairaalasta ei varmasti voida poistaa näitä ruotsinkielisiä palveluja, vaan ne kustannukset tulevat jäämään myöskin sinne. Nämä on syytä ottaa huomioon. 

Täällä on sanottu myös, että on katsottava tulevaisuuteen. Niin meidän onkin katsottava tulevaisuuteen. Mikään ei tule pysymään paikallaan. Maailma kehittyy, lääkehoito kehittyy, terveydenhuolto kehittyy, ja niin täytyy myös Vaasan keskussairaalan kehittyä. Vaasan keskussairaalassa täytyy nopeasti saada niitä palveluita, mitä laajan päivystyksen sairaalassa saa, jo pelkästään sen takia että meillä on toistaiseksi energiaklusteri. Se on vielä Vaasassa, se ei ole Uumajassa, ja jotta se pysyy Vaasassa, meidän on pystyttävä antamaan kaupunkitason palvelut niille ihmisille, kansainvälisille osaajille, jotka Vaasaan tulevat, sen tasoiset palvelut, että he pystyvät tulemaan sinne, että siellä voi olla työpaikkoja myöskin aviopuolisoille ja mahdollisille jälkipolville ja että siellä saadaan hoitoa silloin kun hoitoa tarvitaan. Nämä ovat niitä tärkeitä asioita. 

Minun mielestäni tässä kohdassa, kun nyt on laskettu näitä kustannuksiakin, olisi huomattavasti edullisempaa, jos pidettäisiin sekä Seinäjoella että Vaasassa tämä laaja päivystys. Höpötys siitä, että pitää mennä Poriin päivystykseen, anteeksi vain, on naurettavaa. Siinä kohdassa me vietämme monet hautajaiset ennen kuin ihminen pääsee sinne, esimerkiksi saadessaan trombin päähän, valitettavasti. Yli tunnin matka korkeatasoiseen sairaalaan on aivan liikaa. Me tarvitsemme sairaalan. Pelkästään Vaasan kaupungin ruotsinkielinen väestö ei sitä sairaalaa tarvitse. Vaasan kaupungin suomenkielinen väestö, Pohjanmaan suomenkielinen väestö myös tarvitsee oman sairaalan ja sellaisen sairaalan, missä on laajan päivystyksen toiminnot. 

Arvoisa puhemies! Värderade talman! Ajattelin aloittaa sillä, että haluaisin kiittää edustaja Puskaa erittäin hyvästä ja rakentavasta puheenvuorosta. Toivon, että häntä myös kuunnellaan keskustan eduskuntaryhmässä ja hallituksen piirissä laajemminkin. Edustaja Puskassa on selvää ministeriainesta, sellaista laajakantoista näkemystä, mitä me tällä hetkellä tarvitsisimme myös tässä asiassa. 

Arvoisa puhemies! Tässä on tullut esille keskustelun aikana monta kysymystä, ja ministeriaitio on edelleen tyhjä. Katson, että olisi syytä saada myös suoria vastauksia ministeriltä, ja sen takia tässä vaiheessa esitän, että tämä käsiteltävänä oleva asia pannaan pöydälle toukokuun 23. päivänä 2017 pidettävään täysistuntoon. 

Det vill säga, värderade talman, det har under diskussionens gång kommit fram så många frågor som har varit riktade till den ansvariga ministern, och vi har inte fått svar på de här frågorna. Och för tillfället är vi sju, åtta ledamöter här i salen och ingen minister, och det har inte varit någon minister under hela den här debatten. Därför föreslår jag att vi skulle bordlägga ärendet till plenum inkommande tisdag, den 23 maj 2017.