Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Viimeinen kysymys, edustaja Ollikainen.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Så här på FN-dagen är det viktigt att fästa uppmärksamhet vid hållbar utveckling. Skyddet av Östersjön är en viktig prioritet i regeringsprogrammet, och åtgärder som förbättrar miljön och klimatet i Östersjöregionen ska stärkas under denna valperiod.
Vi vet att det finns flera orsaker till Östersjöns dåliga tillstånd. När det gäller nedskräpningen av havet och våra stränder spelar plastavfallet en väsentlig roll i problemet. Utredningar visar att av avfallet vid havsstränderna är cirka 80 procent plast. Det är ett problem som borde gå att undvika. Hur ska vi åtgärda problemen med plastavfallet?
EU:n kertakäyttömuovien kulusta rajoittava direktiivi, joka tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, tulee voimaan kesällä 2021. Arvoisa ympäristö- ja ilmastoministeri Mikkonen, mitä keinoja löytyy vähentämään kertakäyttömuovien aiheuttamaa roskaamista merenrannoilla? Tulee muistaa, että merenrannoilla esiintyvistä roskista peräti noin 80 prosenttia on muovia. Muoviroskat jäävät pitkäksi aikaa luontoon ja pilkkoutuvat pienempiin osiin. Itämeren suojelu on keskeinen prioriteetti hallitusohjelmassa. Minkälaisia toimintalinjoja löytyy tämän ongelman ratkaisemiseksi?
Arvoisa puhemies! Kiitos tästä tärkeästä kysymyksestä. Aivan kuten sanoitte, merten roskaantumiseen ja ennen kaikkea muoviroskaan on herätty ympäri maailmaa. Suomi on ollut tässä myös hyvin aktiivinen; jo viime hallituskaudella valmisteltiin muovitiekartta, missä etsittiin keinoja, miten voimme vähentää muovin käyttöä, miten voimme korvata muovin käyttöä ja miten voimme kierrättää muovia paremmin. Nämä kaikki ovat toimia, jotka myös auttavat siinä, että muovia ei päätyisi niin paljon meriin roskaamaan.
Me olemme myös hyvin aktiivisia kansainvälisesti tässä merten muoviroska-asiassa, niin HELCOMin eli Itämeren ympärillä olevien valtioiden yhteisessä elimessä kuin myös G20-maiden piirissä, jossa olemme kutsuttuna — nimenomaan kiertotalouden ja siinä tämän muoviroskaantumisen estämisen vuoksi olemme olleet siellä kuulolla — ja nyt Pohjoismaat ovat yhdessä tekemässä tämmöisiä selvityksiä, mitä konkreettisia toimia voimme tehdä merten muoviroskaantumisen vähentämiseksi, [Puhemies koputtaa] ja voimme viedä sitten myös YK:n kansainväliseen ympäristökokoukseen näitä keinoja, mitä konkreettisesti haluamme Pohjoismaissa yhdessä etsiä.
Kysymyksen käsittely päättyi.
Kyselytunti päättyi.