Arvoisa puhemies! Kyseessä on hallituksen esitys, joka on sangen tekninen. Se koskee määräaikaisen rahastopoikkeuksen pidentämistä vuodella. Esitys perustuu puoliväliriihen kirjaukseen, jonka mukaan rahastopoikkeusta jatketaan määräaikaisesti tarvittaessa, kunnes pysyvämpi ratkaisu on löydetty turvaamaan verotuksen selvyyden ja tätä kautta alan työpaikat Suomessa.  

Vuodesta 2021 alkaen sovelletun tuloverolain muutoksen perusteella ulkomainen yhteisö katsotaan Suomessa yleisesti verovelvolliseksi, jos sillä on täällä tosiasiallinen johtopaikka. Alusta alkaen tosiasiallisen johtopaikan sääntelyyn on sovellettu määräaikaista rahastopoikkeusta, jonka myötä tosiasiallista johtopaikkaa koskevaa sääntelyä ei ole sovellettu Euroopan talousalueella perustettuihin tai rekisteröityihin sijoitusrahastoihin ja vaihtoehtorahastoihin. Määräaikaisella rahastopoikkeuksella on pyritty luomaan oikeusvarmuutta toimialalle. Toimiala on arvioinut rahastojen verostatukseen liittyvän epävarmuuden vaikuttavan Suomen kilpailukykyyn rahastojen hallinnoinnin osalta.  

Määräajan kuluessa valtiovarainministeriö on selvittänyt komission kanssa pysyvään rahastopoikkeukseen liittyviä valtiontukinäkökohtia. Keskustelujen myötä on tullut esiin tarve arvioida, voisiko rahastopoikkeuksen tavoitteet saavuttaa valtiontukinäkökohtien kannalta toimivammalla tavalla. Työ pysyvän ratkaisun löytämiseksi on vielä kesken valtiovarainministeriössä. Siksi ehdotetaan, että määräaikaista rahastopoikkeusta jatkettaisiin vuodella siten, että se koskisi myös verovuotta 2026.  

Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kyse yksityiskohdasta verolainsäädännössä, mutta taustalla on suurempi tavoite: suomalaisen rahastosektorin toimintavarmuus ja kilpailukyky. Esityksessä ehdotetaan, että rahastopoikkeuksen voimassaoloa jatketaan vuodella. Kyse on siitä, että ulkomaalaisten rahastojen yleistä verovelvollisuutta tosiasiallisen johtopaikan perusteella ei sovelleta vielä vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa. Tämä antaa lisäaikaa sille, että EU-oikeuden mukaisesta pysyvästä ratkaisusta ehditään tehdä huolellinen selvitys. Tämä ei ole keino verovälttelyyn. Tämä on keino säilyttää Suomen vetovoima rahastojen hallinnointipaikkana. Jos verotuksen tulkinta on epäselvä tai muuttuu liian äkisti, uhkana on se, että hallinnointitoiminta siirtyy muualle. Se taas vaikuttaa suoraan alan työpaikkoihin ja osaamiseen meillä Suomessa. Tällä toimenpiteellä ei arvioida olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, mutta sillä on merkitystä nimenomaan ennakoitavuuden ja vakauden näkökulmasta. 

Arvoisa puhemies! Meidän taloutemme tarvitsee vakautta ja pitkäjänteisyyttä, jos haluamme houkutella investointeja ja kasvattaa kotimaista pääomamarkkinaa. On tärkeää, että pelisäännöt ovat selkeitä ja että niihin ei tehdä ääkkikäännöksiä kesken matkan. Siksi hallituksen esityksessä korostuu maltillisuus — otetaan lisävuosi, selvitetään ja valmistellaan, ja samalla turvataan rahastosektorin toimintaympäristö. Vaikka kyseessä ei ole suuri uudistus, se on osa suurempaa kokonaisuutta, taloudellista toimintakykyä, joka on meille tärkeä myös turvallisuuden näkökulmasta. Hyvin hoidettu talous on turvallisuuden tukipilari. Ilman elinvoimaista taloutta ei ole puolustusta, kriisivalmiutta eikä yhteiskunnan kestävyyttä. Siksi kannatan esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies. 

Arvoisa puhemies! Tämä esitys todella liittyy tähän yhteisöjen verovelvollisuuteen, ja minusta on ihan perusteltua valtiovarainministeriltä esittää tämän poikkeuksen jatkamista. Tämän historiahan liittyy siihen, että kun aikoinaan 2020 on ensimmäisen kerran esitys tänne taloon tuotu ja 21 on astunut voimaan, niin silloinhan jo lähtökohta oli se, että tähän tehdään kahden vuoden siirtymäaika. Siirtymäajan puitteissa tuli sitten löytää pysyvämpi ratkaisu, mutta valitettavasti sitä siinä ajassa ei ole onnistuttu löytämään, ja nyt todella sitten siitä asti on menty tällä väliaikaisella poikkeuksella. 

Toivon mukaan nyt komission kanssa saadaan syntymään ratkaisu, jossa tämä asia voidaan ratkaista pysyvästi, eikä niin, että tästä todella tulee aina säännöllisin väliajoin sitten kysymys, jossa kulloinenkin hallitus tätä poikkeusta jatkaa. Tätä oli muistaakseni nyt esitetty jälleen vuodella eteenpäin, ja toivon, että todella sitten ensi vuoden syksyllä, kun tätä pääsemme käsittelemään, meillä olisi mahdollisuus tehdä pysyvämpi ratkaisu. 

Niin kuin valtiovarainministeri ja edellinenkin puhuja viittasivat, se keskeinen syyhän tälle poikkeukselle on nimenomaisesti se verotuksen ennakoitavuus ja se, että pystyisimme alalle turvaamaan toimintaedellytykset ja sillä tavoin myös pitämään nyt huolta Suomen kilpailukyvystä. Siihen nähden ajattelen, että tämä poikkeus on perusteltu, vaikkakin jo aikaisemmin, kun tätä lainsäädäntöä on säädetty, on ollut myös perusteita sille, että tämä poikkeus pitäisi jättää tekemättä, mikä enemmänkin liittyy sitten siihen, että pystyisimme omaa veropohjaamme laajentamaan. Sitä kautta sillä olisi totta kai myös taloudellisesti positiivinen vaikutus verotulokertymässä mutta toki negatiivinen vaikutus sitten mahdollisesti signaalivaikutuksena tähän Suomen kilpailukykyyn. Siltä osin minusta on ihan perusteltua säätää tämä poikkeus nyt ja toivoa todella, että saisimme sitten jonkun pysyvämmän ratkaisun syntymään.  

Kunnioitettu puhemies! Tätä hallituksen esitystä näytetään kannatettavan koko salissa. Esitys on toki hiukan tekninen ja koskee todellakin tätä poikkeusta, joka on ollut voimassa jo kaksi vuotta. Valitettavasti nyt on käynyt sillä lailla, että todellakin EU:n komission kanssa nämä valtiontukineuvottelut näyttävät jatkuvan ja jatkuvan. Meidän täytyy saada totta kai lisäaikaa, jotta löydetään EU-oikeudellisesti toimiva malli, ja näin ollen tämä lakiesitys on välttämätön. Me halutaan suojata meidän työpaikat ja suojata sitä luottamusta, mikä sijoittajilla on, ja todellakin, kun tällä ei ole minkäänlaista hintalappua valtiontaloudelle, tämä esitys on kannatettava.  

Arvoisa puhemies! On ymmärrettävää, että esitystä esitetään jatkettavaksi vuodella, kun vaihtoehtojen selvittäminen on ministeriössä yhä kesken. Pitää kuitenkin olla varovainen siinä, että poikkeuksia ei automaattisesti jatketa vuodesta toiseen, koska poikkeus on nimensä mukaisesti poikkeus, ei pysyvä ratkaisu. Eli nämä EU:n valtiontukinäkökulmat täytyy saada selvennettyä mahdollisimman pian. 

Toivon, että valtiovarainministeriössä tätä työtä tehdään ja ministeri vie nämä terveiset, koska on myös eduskunnan työn kannalta ikävää, jos jatkuvasti joudumme ikään kuin uudestaan käsittelemään lakiesityksen, jolla poikkeusta jatketaan. Se kuormittaa tätä taloa tarpeettomasti mutta aiheuttaa myös epävarmuutta toimijoille kentällä.